Year: 2021

Aallon arkkitehtuuria Stora Enson pääkonttorissa

DAMY pääsi marraskuun lopulla (18.11.2021) suppealla joukolla tutustumaan Alvar Aallon Stora Enson pääkonttoriin Katajanokalla. Koronapandemian takia keväälle 2020 suunniteltu DAMYn kevätkokous Stora Enson tiloissa jouduttiin peruuttamaan. Valitettavasti nytkin vierailuun oli turvallisuussyistä mahdollisuus ottaa vain kourallinen damylaisia.

Timo Heikka esittelee uusiutuvaa ja fossiilitonta hiilikuitua, jota keveytensä ja mekaanisten ominaisuuksiensa takia voidaan käyttää erilaisiin teollisiin sovelluksiin.

Stora Enson sidosryhmäjohtaja, Timo Heikka, damylainen itsekin, onnistui tarjoamaan ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua perin pohjin Aallon rakennukseen. Uspenskin katedraalin terassilta tarkastelimme aluksi Aallon vuonna 1962 valmistuneen rakennuksen massoittelua ja rytmiä. Suojelustatuksen se sai 2010. Rakennuksen takavuosina uusittu marmorijulkisivu on säilynyt suorana – tämä tarkistettiin vielä myöhemmin kattoterassilta kun ihailimme täyden kuun paistaessa upeaa kaupunkinäkymää.

Nyt oli ”yhdestoista” hetki päästä näkemään ja kokemaan monenlaisia mielipiteitä synnyttäneen arvorakennuksen upeat sisätilat. Pandemiarajoitukset ovat vielä voimassa ja pääkonttorin muuttovalmistelut väistötiloihin olivat täydessä käynnissä. Timo esitteli meille uuden pääkonttorin suunnitelmia. Rakennustyöt ovat alkamassa arkkitehtuurikilpailun voittaneen Anttinen Oiva ehdotuksen pohjalta. Valmista pitäisi olla 2023.

Pääsimme pääkonttorin pyhimpään, viidenteen kerrokseen, jossa hallintoneuvosto pitää kokouksiaan pitkän perinteen omaavan visakoivupintaisen pöydän äärellä. Meillä oli ainutlaatuinen mahdollisuus katsella pienen, Aino-nimen saaneen huoneen kahteen suuntaan avautuvia näkymiä. Timo totesikin, että tämä lienee maailman ainoa työhuone, josta voi ihailla kahta merkittävää katedraalia vain katsetta kääntämällä.

Eri puulajien asiantuntijana Timo ohjasi katseemme Aallon nerokkaaseen ja kauniiseen puunkäyttöön, valon ohjaamiseen ja näkymien hallintaan. Aalto on taitavasti piilottanut tekniikkaa erilaisin ritilöin ja aaltoilevin muodoin. Katsetta ja kulkemista ohjaavat aukotusten viisteet, portaikkojen detaljit ja nousun keveys, ovien saranat ja muut yksityiskohdat saivat huomionsa.

Illan synttärisankari Lena Strömberg ihailee hallintoneuvoston kattoa.

Kuten Pirjo Huvila totesi: Oli hienoa päästä Alvarin kohteeseen sisälle. Mielikuva on ollut ulkoapäin kylmä, valkoinen, joka dominoi maisemaa, mutta yllätti sisustuksen lämmin tunnelma, jonka tekevät valaisimet, puun käyttö, tekstiilit ja yhtenäisen tyylin huonekalut – toivottavasti uudet käytöt osaavat arvostaa näitä!

Kierroksen lopuksi saimme mahtavan tietopaketin puun uusista käyttömahdollisuuksista. Stora Enso on tosiaan sitoutunut kestävän kehityksen toteuttamiseen. Uusiutuvien pakkausmateriaalien valikoima on jo nyt laaja. Muovia korvaavia tuotteita kehitetään jatkuvasti, kartonkipakkauksista saadaan vesitiiviitä uuden dispersiopäällystemateriaalin avulla. Näimme ja hypistelimme puusta tehtyjä jugurttipurkkeja, leikkuulautoja, kosmetiikkapurnukoita ja T-paitoja.  Ligniinisiä, biopohjaisia hiilimateriaaleja jalostetaan mm. litiumakkujen tarpeisiin. Biopohjainen vaahtomateriaali suojaa ja pehmustaa erilaisia pakkauksia. Uusiutuvaa ja fossiilitonta hiilikuitua kehitetään mm.tuulivoimaloiden roottorien siipiin jne. jne.

Puusta syntyy ekologinen T-paita.

Näistä ilmastonmuutosta hillitsevistä innovaatioista olisi hyödyllistä kuulla jatkossa enemmänkin. Vierailu Stora Enson pääkonttorissa vahvisti uskoa tulevaisuuteen! Suuret kiitokset Timo Heikalle!

Vuokon elämäntyö DAMYn HH:ssa

– En voinut kieltäytyä kunniasta, kun Vuokko pyysi kirjoittamaan elämäkertansa, kertoi Jutta Ylä-Mononen DAMYn Happy Hour -zoomtilaisuudessa 4.11.2021.

Juuri ilmestyneestä teoksesta Vuokko – Muotoilija Vuokko Nurmesniemen elämä ja ura keskustelivat sen kirjoittaja, toimittaja, sisustussuunnittelija, keraamikko Jutta Ylä-Mononen ja kuraattori Isa Kukkapuro-Enbom.

– Vuokon kanssa tuli vahva tuttuuden tunne, kun tapasimme talvella 2018 ja syksystä alkaen jatkoimme viikoittain. Keskustelujen lisäksi tutkin arkistoja ja tein Vuokkoon linkittyvien henkilöiden haastatteluja. Projekti oli iso, kuin palapeli koottavaksi, sillä Vuokon työuraa kesti yli 70 vuotta, Ylä-Mononen kuvailee.

Kirjassa lähdetään Vuokon opiskeluajoista ja työelämän alusta. Armi Ratian kutsu Marimekkoon oli hämmentävä kokemus vähän yli 20-vuotiaalle. Menestys seurasi toistaan. 60–70-lukujen suunnitteluja yhä jäljitellään; nyt 91-vuotias Vuokko on kokenut renessanssin.

Vuokko ja miehensä Antti Nurmesniemi eivät juuri tehneet yhteistyötä, sillä kummallakin oli oma uransa. Mutta Antti edisti Vuokon suunnittelutyötä pelkistymään, yksinkertaistumaan. Rohkeat kuviot, graafiset muotoilut ja omaperäiset värit leimasivat Vuokon vaatteita.

Jutta Ylä-Monosen mukaan Vuokko on aina noudattanut omaa linjaansa, ollut uskollinen omille valinnoilleen. – Ei muotia, vaan muotoilua.

Designmuseossa on valtava Vuokko Nurmesniemi -kokoelma.

Siltalan kustantama Vuokko-teos on saatavilla paitsi painettuna myös e-kirjana ja äänikirjana.

Juhlavieraina Eliel ja Loja Saarinen

Nostimme #uusimuseo-maljat ja vietimme Saaris-synttäreitä 25.10.2021 teemaan sopivasti upeassa Kansallissalissa, Pohjolan talossa, Aleksanterinkatu 44:ssä. Vuonna 1901 valmistunut talo on Helsingin hienoimpia jugendrakennuksia. Arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelema julkisivu on hiljentymisen arvoinen Aleksin kiireen keskellä.

DAMYn juhlaillan ohjelma antoi uusia elämyksiä ja uutta tietoutta

Tuija Hakkila, musiikin tohtori, pianomusiikin professori, esitti Jean Sibeliuksen, Eliel Saarisen ystävän, sävellyksiä.

Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, vt. tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö Petteri Kummola kuvaili avoimessa arkistossa www.finna.fi olevaa Arkkitehtuurimuseon Saaris-kokoelmaa. Sinne oli aiemmin tallennettu noin 400 alkuperäispiirustusta. Tänä vuonna, Eliel Saarisen syntymäpäivänä (20.8.) avautui Finnassa noin 400 Saaris-valokuvan kokoelma.

– Finna innostaa vertailuun Eliel Saarisen arkkitehtuuripiirustusten ja toteutuneiden rakennusten valokuvien välillä, Kummola uskoo. Arkkitehtuurimuseo tuottaa vähitellen lisää Saaris-kuvia Finnaan.

– Adoptoi piirustus -palvelumme jatkuu; kokoelmistamme voi lunastaa itselleen hienojen arkkitehtuuripiirustusten kopioita. Saadut tulot käytetään konservointiin, Petteri Kummola kertoi. Hän myös kehotti damylaisia ottamaan yhteyttä ja liittymään museon vapaaehtoistoimijoihin.

Loja Saarinen monipuolinen suunnittelija

Loja Saarinen, Eliel Saarisen puoliso, on Designmuseon museolehtori, taidehistorian tutkija Leena Svinhufvudille tärkeä persoona. Hän on tutustunut tarkasti Saaristen elämäntyöhön Cranbrookissa Yhdysvalloissa, missä Eliel Saarinen oli Cranbrookin taideakatemian johtaja ja kampuksen arkkitehti. Loja Saarinen johti taideakatemian tekstiiliosastoa. Studio Loja Saarinen tuotti siellä käsinkudottuja ryijyjä, mattoja, verhoja ja muita käyttötekstiilejä kampuksen rakennuksiin. Saaristen asuintalo on yhä jäljellä, ja museossa on esillä heidän tuotantoaan.

Loja Saarinen oli paitsi tekstiilien ja sisustusten suunnittelija myös pienoismallien tekijä, esimerkkinä puolisonsa ehdottama Munkkiniemi–Haaga asemakaava. Hän oli opiskellut kuvanveistäjäksi, mutta pääosin työt ovat kadonneet. Tärkeä rooli hänellä oli Suomessa miehensä elämäntyön tallentajana. Loja Saarisen Cranbrook-töitä on parhaillaan esillä Tukholmassa, missä National Museumissa on pohjoismaisten tekstiilisuunnittelijoiden näyttely.

DAMYn synttäreitä vietettiin 20.10. Vallilan konepajalla!

Kansainvälistä maisemapäivää vietettiin Damyn ystävien kanssa Vallilan konepaja-alueeseen tutustuen. Vaikka syyspäivä oli sateinen, se ei haitannut innokkaita arkkitehtuurista ja kulttuurista kiinnostuneita.

Valtionrautatiet toimi alueella vuodesta 1901 ja konepaja valmisti junavaunuja. Sadan vuoden aikana valmistui 50 000 tavaravaunua, 2 000 puukorista ja 700 teräskorista henkilöjunavaunua.

Toiminta siirrettiin 1990-luvulla VRn muihin konepajoihin ja alue vapautui asemakaavoituksen kautta uuteen käyttöön.

Konepajan vanhoista punatiilirakennuksista on suojeltu kaikkiaan kuusi: kaksi isoa junahallia, paja, voimala, ruokala ja vanha konttorirakennus,

Pääsimme tutustumaan isoon kokoonpanohalliin tehtyyn Kansallisteatterin saliin ja taustatiloihin. Amerin pääkonttori on rakennettu ns. aluskehyshalliin ja vierailimme sen aulatiloissa. Molemmat on suunniteltu kiinnostavalla tavalla ottaen huomioon suojelurakennuksien lähtökohdat.

Konepaja-alueen uudisrakennuskorttelit ovat pääosin asuinrakentamista. Alueen asemakaavoitus kesti 10 vuotta ja vahvistettiin kuudessa eri vaiheessa, Nyt tulokset alkavat näkyä: hienoja kortteleita ja kaupunkinäkymiä, jotka ottavat huomioon Vallilan ympäristön vanhat korttelit. Alueen kaupunkipuistot ovat vielä työn alla ja niitä rakentaa Helsingin kaupunki.

Kävelykierroksella Pirjo Huvila (rautatiearkkitehti, eläkkeellä) kertoi Valtionrautateiden toiminnasta ja arkkitehtuurista alueella, joka oli suurimmillaan 1 600 henkilön työpaikka. Kaupunkiopas Juhani Styrman tarinoi puolestaan alueen kulttuurihistoriasta sekä esitteli Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja.

Lopuksi päätimme kierroksen Kaurismäen Corona-baariin, jossa nostimme maljat uudelle hienolle ja onnistuneelle kaupunginosalle Helsingissä.

Järjestämme toisen kävelykierroksen alueella, koska kiinnostuneita oli enemmän kuin voitiin ottaa mukaan – seuraa DAMYn sivuja. Mahdollisesti vielä marraskuussa, jos ilmat pysyvät kohtuullisina.

Seuraavalla kerralla pääsemme hotellirakennuksen lasitetulle kattoterassille, josta on hienot näkymät koko alueen yli,  jolloin on helpompi hahmottaa laajan konepaja-alueen rakentuminen.

Upeaa funkkista keskellä Helsinkiä

Parikymmentä damylaista tutustui 27.9.2021 Helsingin Olympiastadioniin, joka edustaa puhdaslinjaista funktionalismia ja jonka tarina alkoi jo 1930-luvulla.

Olympiastadionista järjestettiin kilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Stadion valmistui vuonna 1940, kun Helsinki sai järjestettäväkseen olympiakisat. Kisat kuitenkin peruuntuivat talvisodan syttymisen takia.

Helsinkiin rakennettiin kesäolympialaisia varten Olympiastadionin lisäksi monta kaunista kisoissa tarvittavaa rakennusta. Esimerkiksi Tennispalatsi, Soutustadion ja Eteläsataman Olympiaterminaali.

Viimeisin suuri peruskorjaus  valmistui vuonna 2020 ja sen suunnittelun voittivat Arkkitehtitoimisto K2S sekä Arkkitehdit NRT.

Rakennukseen kuuluu urheilutilojen lisäksi museo, ravintola, kahvila sekä 72 metriä korkea stadionin torni, josta on upeat näköalat. Uusittu hissi vie korkeuksiin 37 sekunnissa.

Kaupunkimuotoilu luo parempaa tulevaisuutta

Miten suunnitella parempaa lähiympäristöä, miten luoda sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää muotoilua ja miten sitä hyödyntää yhteiskunnassa?

Kaupunkimuotoilu oli DAMYn Happy Hour -tilaisuuden teema 2.9.2021. Toinen keskustelija oli designjohtaja, kaupunkitutkija, valtiotieteiden lisensiaatti Hanna Harris, joka aloitti maaliskuussa 2021 työnsä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla. Hanna Harris on työurallaan erikoistunut arkkitehtuurin ja muotoilun näkyvyyden lisäämiseen.

Keskustelukumppani oli designstrategi Virva Haltsonen Pentagon Designista, joka on mukana monissa kaupungin muotoiluprojekteissa. Arkkitehti Esa Laaksonen DAMYsta viritti kysymyksiä.

Helsinki on määrittänyt muotoilun keinoksi rakentaa maailman toimivinta kaupunkia, strategiansa mukaisesti. Muotoilu antaa työkaluja ymmärtää kaupunkilaisten tarpeita ja ratkaista merkityksellisiä ongelmia.

Helsinki on Suomen suurimpia muotoilun toimijoita. Se käynnistää vuosittain noin 75 hanketta,  joiden parissa toimii noin 200 muotoiluosaajaa.

Kaupunkimuotoilua toteutetaan kaupungin kaikilla toimialoilla. Esimerkkejä hankkeista ovat vaikkapa uusi Kaupunkiympäristötoimialan talo, työmaakokemukset, leikkipuistot, keskustakirjasto Oodi, Omastadi-projektit, vammaisten asumispalvelut, palvelusetelit, koulujen muotoilukasvatus, syrjäytymisen ehkäisy, Kaupungintalon aula ja Helsinki Design Weekin Ilmastokoulu. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa kehitetään arkkitehtuuri- ja muotoiluoppimista. Käyttäjälähtöisyys on tärkeä avain palveluiden kehittämisessä.

DAMY HH -etäkeskustelussa linjoilla oli 29 damylaista. Tilaisuus tallennettiin DAMYn Youtube-kanavalle, josta sen voi katsoa milloin tahansa – tässä linkki videoon.

Villa Skeppetissä ja Kirkkonummella

Perjantaina 11.6. damylaiset pääsivät pitkästä aikaa live-ekskursiolle Tammisaareen. Raaseporin koronarajoituksia noudattaen tutustuimme kahdessa 15 hengen ryhmässä vastarestauroituun Göran Schildtin Villa Skeppetiin sekä Tammisaaren Säästöpankkiin, joka on myös Alvar Aallon suunnittelema. Lounas nautittiin pankkirakennuksen yläkerroksen ravintola Piazzassa.

Villa Skeppet

Paluumatkalla kävimme katsomassa Juha Leiviskän suunnittelemaa uhanalaista Kirkkonummen seurakuntakeskusta ja JKMM:n uutta hienoa kirjastoa Fyyriä.

Kaikki valokuvat on ottanut Jari Jetsonen.

Kirkkonummen seurakuntakeskus

 

 

Kirkkonummen kirjasto Fyyri

Uusi museo Makasiinirannan kärkenä

– Juuri nyt on oikea aika; uudelle museolle on kaikki onnistumisen edellytykset, totesivat yhteen ääneen Kaarina Gould, uuden museon hankejohtaja, ja Rikhard Manninen, Helsingin maankäyttöjohtaja, DAMYn Happy Hour -etäpalaverissa 20.5.2021. Keskustelun johdatteli professori Yrjö Sotamaa.

Katso youtube-video tapahtumasta

Kaarina Gould aloitti uuden työnsä toukokuun alussa. Aiemmin hän toimi viisi vuotta New Yorkissa Suomen kulttuuri-instituutin johtajana edistämässä muun muassa muotoilua. Uuden museon hankevaihe kestää vuoteen 2023, jonka aikana on tavoitteena päätös museon toteutuksesta.

Rikhard Manninen on museohankkeen ohjausryhmässä erityisesti linkkinä Helsingin keskustan kehitykseen.

18.8.2025

Siinä uuden museon avajaispäivä! Gould ja Manninen ehdottivat yleisön pyynnöstä. Uuden museon nimi olkoon heidän mielestään vielä arvoitus. Nimi ja brändi rakentuvat eri osista, vahvasta museaalisesta osaamisesta, arkkitehtuurista, toiminnan ytimestä ym.

Mannisen mukaan uusi museo on kaupungin ja valtion yhteinen ponnistus, jossa olennaista on kaupunkilaisten osallistuminen ja hyväksyminen.

Myös Gould odottaa yleisöä osallistuttavia prosesseja. Hänen mielestään esimerkiksi damylaisten Toiveiden tynnyri on hieno idea.

Makasiinirannan tulevaisuus

– Taustalla on pitkävaiheinen suunnittelu, kertoo Rikhard Manninen. – Eteläsataman alueen uudelleen järjestelyllä halutaan elävä, avoin ja elämyksellinen alue, jonka kärkenä on uusi museo, mutta mukana on ehkä paviljonkeja, kahviloita, ravintoloita ynnä muuta – ei kuitenkaan asuntoja.

Makasiinirannan kehitysideoita odotetaan ympäri maailmaa joulukuuhun mennessä.

Uudesta museosta järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu vuonna 2023.

uusimuseo.fi

Maistiaisia Malvasta

Ensi keväänä avattava Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva oli  damylaisten zoom-esittelyssä 15.4.2021. Projektinjohtaja Marita Kajander kertoi tulevan museon synnystä ja nykyvaiheesta sekä hieman tulevaisuudestakin noin 30 kuulijalle.

Malva sijoittuu yli satavuotiaaseen Mallasjuoman panimorakennukseen Malskiin, jossa on jo monenlaista toimintaa, kuten tapahtumasali, kahvila, ravintola, panimopubi, museokauppa ja luovien alojen yrityksiä.

Uusi museo yhdistää julisteet (kokoelmissa 70 000 kappaletta), taiteet (9 000 teosta) ja teollisen muotoilun. Ensimmäisiä näyttelyjä on kansainvälinen julistetriennale.

Vieraileva kansainvälinen avajaisnäyttely sekä omien kokoelmien aarteet julkistetaan loppuvuonna.

Viiteen kerrokseen sijoittuvan museon rakennustyöt valmistuvat tänä keväänä. Näyttelytilat ovat erikokoisia ja erityyppisiä, paljon on avointa tilaa ja vanhan panimon rouheutta.

– Suurin osa tiloista tulee olemaan vaihtuvia näyttelyjä, mutta rakennamme myös pysyvät näyttelyt ja panostamme digitaalisiin toimintoihin, Marita Kajander kuvaili.

– Viemme jo tänä kesänä taidetta ulos Malskin ympäristöön ja torille. Järjestämme parhaillaan verkkotapahtumia, työpajoja ym. Lahtelaisten osallistaminen on tärkeää.

Tutustu Malvamuseo.fi

Ystävyys yhdisti Aallon ja Schildtin

Joukko damylaisia kokoontui Ystävänpäivänä 14.2.2021 nauttimaan kulttuurihistoriallisista matkaelämyksistä Zoomin välityksellä. Matkareissun tuotti DAMYn hallituksen jäsen Jari Jetsonen.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Göran Schildt on monella tavoin ajankohtainen. Vastikään on ilmestynyt  Henrik Knifin kirjoittama elämäkerta Schildtistä. Verkkosivusto Finna.fi on julkaissut hänen noin 400 valokuvaa käsittävän arkistonsa. Jetsonen esitteli 50 siitä poimimaansa kuvaa lisättynä sopivasti omilla vertailukuvillaan.

DAMY suunnittelee ryhmämatkaa Tammisaareen tutustumaan mm. Villa Skeppetiin, jonka Alvar Aalto suunnitteli ystävälleen Schildtille. Matka toteutuu keväällä/kesällä koronatilanteen salliessa.

Jetsonen näytti myös vuonna 2009 kuvaamansa Christine Schildtin haastattelun. Filmi oli kuvattu Kreikassa Leroksen saarella, jossa Schildtit olivat ostaneet vanhan talon vuonna 1965.

Villa Kolkis

Schildt oli aikansa matkabloggaaja. Purjehdukset Daphne-veneellä ikuistuivat kuviksi ja teksteiksi. Aalto-kirjasarjan lisäksi hän kirjoitti matkakirjoja ja lehtiartikkeleita. Valokuvia on runsaasti etenkin vuosilta 1940-1960, ja ne esittelevät Välimeren tunnelmia, maisemia ja ihmisiä, matkantekoa ja myös matkaseuralaisia, tunnettuja kulttuurivaikuttajia.

Alvar ja Elissa Aalto olivat mukana mm. Niilin purjehduksilla. Alvar Aallon ystävyyttä on luonnehdittu elintärkeäksi Schildtille. Hän kirjoitti ystävänsä kolmiosaisen elämäkerran.

Schildtin kotialbumiin voit tutustua finna.fi .