Vuosi: 2021

Upeaa funkkista keskellä Helsinkiä

Parikymmentä damylaista tutustui 27.9.2021 Helsingin Olympiastadioniin, joka edustaa puhdaslinjaista funktionalismia ja jonka tarina alkoi jo 1930-luvulla.

Olympiastadionista järjestettiin kilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Stadion valmistui vuonna 1940, kun Helsinki sai järjestettäväkseen olympiakisat. Kisat kuitenkin peruuntuivat talvisodan syttymisen takia.

Helsinkiin rakennettiin kesäolympialaisia varten Olympiastadionin lisäksi monta kaunista kisoissa tarvittavaa rakennusta. Esimerkiksi Tennispalatsi, Soutustadion ja Eteläsataman Olympiaterminaali.

Viimeisin suuri peruskorjaus  valmistui vuonna 2020 ja sen suunnittelun voittivat Arkkitehtitoimisto K2S sekä Arkkitehdit NRT.

Rakennukseen kuuluu urheilutilojen lisäksi museo, ravintola, kahvila sekä 72 metriä korkea stadionin torni, josta on upeat näköalat. Uusittu hissi vie korkeuksiin 37 sekunnissa.

Kaupunkimuotoilu luo parempaa tulevaisuutta

Miten suunnitella parempaa lähiympäristöä, miten luoda sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää muotoilua ja miten sitä hyödyntää yhteiskunnassa?

Kaupunkimuotoilu oli DAMYn Happy Hour -tilaisuuden teema 2.9.2021. Toinen keskustelija oli designjohtaja, kaupunkitutkija, valtiotieteiden lisensiaatti Hanna Harris, joka aloitti maaliskuussa 2021 työnsä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla. Hanna Harris on työurallaan erikoistunut arkkitehtuurin ja muotoilun näkyvyyden lisäämiseen.

Keskustelukumppani oli designstrategi Virva Haltsonen Pentagon Designista, joka on mukana monissa kaupungin muotoiluprojekteissa. Arkkitehti Esa Laaksonen DAMYsta viritti kysymyksiä.

Helsinki on määrittänyt muotoilun keinoksi rakentaa maailman toimivinta kaupunkia, strategiansa mukaisesti. Muotoilu antaa työkaluja ymmärtää kaupunkilaisten tarpeita ja ratkaista merkityksellisiä ongelmia.

Helsinki on Suomen suurimpia muotoilun toimijoita. Se käynnistää vuosittain noin 75 hanketta,  joiden parissa toimii noin 200 muotoiluosaajaa.

Kaupunkimuotoilua toteutetaan kaupungin kaikilla toimialoilla. Esimerkkejä hankkeista ovat vaikkapa uusi Kaupunkiympäristötoimialan talo, työmaakokemukset, leikkipuistot, keskustakirjasto Oodi, Omastadi-projektit, vammaisten asumispalvelut, palvelusetelit, koulujen muotoilukasvatus, syrjäytymisen ehkäisy, Kaupungintalon aula ja Helsinki Design Weekin Ilmastokoulu. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa kehitetään arkkitehtuuri- ja muotoiluoppimista. Käyttäjälähtöisyys on tärkeä avain palveluiden kehittämisessä.

DAMY HH -etäkeskustelussa linjoilla oli 29 damylaista. Tilaisuus tallennettiin DAMYn Youtube-kanavalle, josta sen voi katsoa milloin tahansa – tässä linkki videoon.

Villa Skeppetissä ja Kirkkonummella

Perjantaina 11.6. damylaiset pääsivät pitkästä aikaa live-ekskursiolle Tammisaareen. Raaseporin koronarajoituksia noudattaen tutustuimme kahdessa 15 hengen ryhmässä vastarestauroituun Göran Schildtin Villa Skeppetiin sekä Tammisaaren Säästöpankkiin, joka on myös Alvar Aallon suunnittelema. Lounas nautittiin pankkirakennuksen yläkerroksen ravintola Piazzassa.

Villa Skeppet

Paluumatkalla kävimme katsomassa Juha Leiviskän suunnittelemaa uhanalaista Kirkkonummen seurakuntakeskusta ja JKMM:n uutta hienoa kirjastoa Fyyriä.

Kaikki valokuvat on ottanut Jari Jetsonen.

Kirkkonummen seurakuntakeskus

 

 

Kirkkonummen kirjasto Fyyri

Uusi museo Makasiinirannan kärkenä

– Juuri nyt on oikea aika; uudelle museolle on kaikki onnistumisen edellytykset, totesivat yhteen ääneen Kaarina Gould, uuden museon hankejohtaja, ja Rikhard Manninen, Helsingin maankäyttöjohtaja, DAMYn Happy Hour -etäpalaverissa 20.5.2021. Keskustelun johdatteli professori Yrjö Sotamaa.

Katso youtube-video tapahtumasta

Kaarina Gould aloitti uuden työnsä toukokuun alussa. Aiemmin hän toimi viisi vuotta New Yorkissa Suomen kulttuuri-instituutin johtajana edistämässä muun muassa muotoilua. Uuden museon hankevaihe kestää vuoteen 2023, jonka aikana on tavoitteena päätös museon toteutuksesta.

Rikhard Manninen on museohankkeen ohjausryhmässä erityisesti linkkinä Helsingin keskustan kehitykseen.

18.8.2025

Siinä uuden museon avajaispäivä! Gould ja Manninen ehdottivat yleisön pyynnöstä. Uuden museon nimi olkoon heidän mielestään vielä arvoitus. Nimi ja brändi rakentuvat eri osista, vahvasta museaalisesta osaamisesta, arkkitehtuurista, toiminnan ytimestä ym.

Mannisen mukaan uusi museo on kaupungin ja valtion yhteinen ponnistus, jossa olennaista on kaupunkilaisten osallistuminen ja hyväksyminen.

Myös Gould odottaa yleisöä osallistuttavia prosesseja. Hänen mielestään esimerkiksi damylaisten Toiveiden tynnyri on hieno idea.

Makasiinirannan tulevaisuus

– Taustalla on pitkävaiheinen suunnittelu, kertoo Rikhard Manninen. – Eteläsataman alueen uudelleen järjestelyllä halutaan elävä, avoin ja elämyksellinen alue, jonka kärkenä on uusi museo, mutta mukana on ehkä paviljonkeja, kahviloita, ravintoloita ynnä muuta – ei kuitenkaan asuntoja.

Makasiinirannan kehitysideoita odotetaan ympäri maailmaa joulukuuhun mennessä.

Uudesta museosta järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu vuonna 2023.

uusimuseo.fi

Maistiaisia Malvasta

Ensi keväänä avattava Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva oli  damylaisten zoom-esittelyssä 15.4.2021. Projektinjohtaja Marita Kajander kertoi tulevan museon synnystä ja nykyvaiheesta sekä hieman tulevaisuudestakin noin 30 kuulijalle.

Malva sijoittuu yli satavuotiaaseen Mallasjuoman panimorakennukseen Malskiin, jossa on jo monenlaista toimintaa, kuten tapahtumasali, kahvila, ravintola, panimopubi, museokauppa ja luovien alojen yrityksiä.

Uusi museo yhdistää julisteet (kokoelmissa 70 000 kappaletta), taiteet (9 000 teosta) ja teollisen muotoilun. Ensimmäisiä näyttelyjä on kansainvälinen julistetriennale.

Vieraileva kansainvälinen avajaisnäyttely sekä omien kokoelmien aarteet julkistetaan loppuvuonna.

Viiteen kerrokseen sijoittuvan museon rakennustyöt valmistuvat tänä keväänä. Näyttelytilat ovat erikokoisia ja erityyppisiä, paljon on avointa tilaa ja vanhan panimon rouheutta.

– Suurin osa tiloista tulee olemaan vaihtuvia näyttelyjä, mutta rakennamme myös pysyvät näyttelyt ja panostamme digitaalisiin toimintoihin, Marita Kajander kuvaili.

– Viemme jo tänä kesänä taidetta ulos Malskin ympäristöön ja torille. Järjestämme parhaillaan verkkotapahtumia, työpajoja ym. Lahtelaisten osallistaminen on tärkeää.

Tutustu Malvamuseo.fi

Ystävyys yhdisti Aallon ja Schildtin

Joukko damylaisia kokoontui Ystävänpäivänä 14.2.2021 nauttimaan kulttuurihistoriallisista matkaelämyksistä Zoomin välityksellä. Matkareissun tuotti DAMYn hallituksen jäsen Jari Jetsonen.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Göran Schildt on monella tavoin ajankohtainen. Vastikään on ilmestynyt  Henrik Knifin kirjoittama elämäkerta Schildtistä. Verkkosivusto Finna.fi on julkaissut hänen noin 400 valokuvaa käsittävän arkistonsa. Jetsonen esitteli 50 siitä poimimaansa kuvaa lisättynä sopivasti omilla vertailukuvillaan.

DAMY suunnittelee ryhmämatkaa Tammisaareen tutustumaan mm. Villa Skeppetiin, jonka Alvar Aalto suunnitteli ystävälleen Schildtille. Matka toteutuu keväällä/kesällä koronatilanteen salliessa.

Jetsonen näytti myös vuonna 2009 kuvaamansa Christine Schildtin haastattelun. Filmi oli kuvattu Kreikassa Leroksen saarella, jossa Schildtit olivat ostaneet vanhan talon vuonna 1965.

Villa Kolkis

Schildt oli aikansa matkabloggaaja. Purjehdukset Daphne-veneellä ikuistuivat kuviksi ja teksteiksi. Aalto-kirjasarjan lisäksi hän kirjoitti matkakirjoja ja lehtiartikkeleita. Valokuvia on runsaasti etenkin vuosilta 1940-1960, ja ne esittelevät Välimeren tunnelmia, maisemia ja ihmisiä, matkantekoa ja myös matkaseuralaisia, tunnettuja kulttuurivaikuttajia.

Alvar ja Elissa Aalto olivat mukana mm. Niilin purjehduksilla. Alvar Aallon ystävyyttä on luonnehdittu elintärkeäksi Schildtille. Hän kirjoitti ystävänsä kolmiosaisen elämäkerran.

Schildtin kotialbumiin voit tutustua finna.fi .

 

Virtuaalista ennakkoa damylaisille

Designmuseo järjesti 2.2.2020 etäesittelyn Gunnel Nyman – Avoin arkisto -näyttelystä, joka on museon Galleriassa 30.5. asti.

Näyttely kattaa muotoilija Gunnel Nymanin (1909–1948) laajan ja monialaisen tuotannon esittelyn. Näytteillä on paitsi esineitä – lasia, valaisimia, huonekaluja, tekstiilejä – myös luonnoksia, teknisiä piirustuksia, kirjeitä, valokuvia, matkoilta talletettuja pääsylippuja, jopa veroilmoituksia ynnä muuta.

Ainutlaatuista näyttelyssä on digitointipiste, jossa kävijä voi tutustua käytännön museotyöhön, siihen miten yksityinen arkisto muuttuu museokokoelmaksi, ja voi itse kokeilla Nymanin luonnosten käsittelyä tai luoda oman teoksensa. Näin sitten kun museo on jälleen avoinna.

– Nymanin perikunnan luovuttama arkisto on museomme laajimpia, kertoi kokoelmaintendentti Susanna Thiel.

– Aineiston digitointi on edelleen menossa, ja näin saamme kokoelman haltuun. Luetteloinnin myötä kerätään tietoa, tehdään selvityksiä luonnoksista tuotantoon; tutkimukset ovat usein salapoliisityötä, museo-opas Pinja Nousiainen kuvaili.

Gunnel Nymanin ”Morsiushuntu”, Nuutajärven lasitehdas 1947.

Museo-opas Jaakko Simola kertoi, että Gunnel Nyman on tunnetuin lasitaiteilijana. Hän oli yhteistyössä kaikkien suurten kotimaisten lasitehtaiden kanssa. Hän valmistui huonekalupiirtäjäksi ja teki myös sisustus- ja tekstiilisuunnittelua. Valaisinsuunnittelu oli merkittävää. ”Aina monta rautaa tulessa”, hänestä on sanottu.

– Hienoa, kun vihdoin pääsi museoon! damylaiset kiittelivät.

Näyttelyyn voi tutustua verkossa designmuseum.fi. Designillassa 26.1. nauhoitettiin kiintoisa keskustelu, jossa Leena Svinhufvud haastattelee Kaisa Koivistoa ja Susanna Thieliä Gunnel Nymanin elämästä, työstä ja tuotannosta. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Hakupalveluun avataan asteittain Designmuseon arkistoaineistoa.

”Avoin arkisto” tarjoaa runsaasti tutkittavaa. Arkistokuva Minni Soverila.