Alvar Aaltoa uusin silmin
Maisemat ovat olennainen osa Alvar Aallon arkkitehtuuria. Tämä tutkimaton alue havainnollistuu Arkkitehtuurimuseon uudessa näyttelyssä Alvar Aallon jalostettu maisema. Näyttely on avoinna 12.4.2020 saakka.Damylaisten ja Kasvitieteellisen puutarhan ystävien ennakkoesittelyssä museonjohtaja Reetta Heiskanen korosti, että näyttely on huipputapaus. ”Vuonna 2002 museomme sisältöalueet laajenivat maisema-arkkitehtuuriin. Koskaan ennen tätä aluetta ei ole esitelty yhtä laajalti. Paljon alkuperäismateriaalia on saatu Alvar Aalto -säätiöltä.”Professori eremitus Tom Simons, näyttelyn isä, kertoi työskennelleensä Aallon toimistossa 60-luvulla. ”Maisema oli aina otettava huomioon.” Hänen mukaansa kaikki Aaltoa käsittelevät kirjat keskittyvät rakennuksiin, mikään ei ole syventynyt ympäristöön.– Näyttelyä luodessamme löysimme ainutlaatuisia tietoja, humaaneja visioita, joista Alvar Aaltoa ei aiemmin ole tunnettu, Simons kertoi.– Lapsuus, suhde Ruotsiin, Välimeren yhteydet, vaikutteet islamilaisesta puutarhasta ja japanilaisuudesta ovat teemoja, jotka näkyivät Alvar Aallon suunnittelussa eri aikoina, kertoi näyttelyn kuraattori Teija Isohauta.Aalto oli vihreä!
Arkkitehtuurimuseon näyttely esittelee 14 kohdetta, jotka havainnollistavat Aallon viherajattelua.
- Maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta Aalto käsitteli rakennusten lähiympäristöä sisätilojen laajentumana. Hän puhui viherverkostoista ja elävän luonnon läsnäolosta.
- Lapsuudesta tuli luonnon, metsän, puiden, kallioiden ja kivien mukanaolo, Välimeren maista viljely ja tavallisen elämän näkökulma. Islamilaisuutta edustavat suljetut pihat ja vesikanaalit. Vesiaiheita Aaltokin suosi runsaasti! Japanilaisuutta henkii monien töiden detaljimaisuus.
- Maanmittaus oli tullut isän kautta tutuksi. Maaston muodot olivat Aallon asemaakaavasuunnittelun lähtökohta. Hän piti erityisen tärkeänä säilyttää puusto. Metsät, kalliot, järvet, polut olivat luontoa, johon rakennukset oli yhdistettävä. Ajan ja kasvullisuuden myötä rakennus saa muotonsa, Aalto uskoi.
