Linnunkoteja rakennusjätteistä

Taiteilija Kaarina Kaikkosen teos ”Pyryharakan pesä” voitti yleisöäänestyksessä Damyn järjestämän tehtävän luoda uutta rakentamisen ylijäämistä. Tapahtuma Damy Talks 3 oli osa Helsinki Design Week Ilmastokoulua 10.9.2019 Helsingin kaupungintalon aulassa. Tapahtuman juontaja arkkitehti Sini Koskinen haastatteli tehtävien lomassa osallistujia.Leikkimielinen, mutta taustaltaan vakava-aiheinen kilpailu käynnistyi pöydällisestä rakennusjätettä: muoviputkia, johtoja, letkuja, levynkappaleita, laudanpätkiä, liittimiä, sidostarpeita, ruuveja, nauloja, eristysmateriaalia, rautalankaa ja -verkkoa ym. ym.Taiteilijat ja suunnittelijat valitsivat haluamansa ainekset luodakseen linnunkodin. Ohessa he pohtivat kestävää kehitystä, kierrätystä ja #uuttamuseota.– Ainekset kerättiin purettavan rakennuksen työmaalta, jonka materiaalista peräti 98 % sopi kierrätykseen, kertoi damylainen Esa Laaksonen.Kilpailijat kommentteineenMuotoilija Timo Salli korosti, että on opittava vaatimaan laadukkaampaa ja tyydyttävä vähempään kulutukseen. – Uusi museo voisi tarjota kaikkia kiinnostavaa luovaa puuhailua, leikkiä, yhteisöllistämistä.Sisustusarkkitehti Sari Anttonen vaatii töissään aina käyttäjälähtöisyyttä. – Nyt mietin, mistä linnut pitävät. Arvostan ekologiaa.Taiteilija Kari Cavén on taidekenttämme johtavia kierrättäjiä; nyt syntymässä oli ”kantti kertaa kantti”. – Luon vahvan rungon. Tulos on linnun turvakoti.Taiteilija Kaarina Kaikkosen näkemys ohuiden, värikkäiden muoviputkien taivuttelussa oli linnunpesä. – Luovuus on parhaimmillaan leikkiä, hauskanpitoa. Uusi museo voi antaa siihen paikan.Muotoilija Saara Renvall kokosi aineksia, jotka muistuttivat hänen omaa työpöytäänsä. – Olen luova askartelija. Tällainen puuhailu voi edistää kiertotaloutta. Entä jos jätteen keruun korvaisi muilla sanoilla? Työmaalla voisi olla vaikkapa ambassador of materials, arvostettu ylijäämän huoltaja.Arkkitehti Tuomas Siitoseen vetosivat pienet värikkäät muoviputket. Hän suunnitteli pienen linnun pientä pesää.– Enemmän kierrätystä, tiivisti erikoistutkija Delphine Rumo, Aalto-yliopisto. – Rakennus pitää ymmärtää raaka-aineiden pankkina eikä purkumateriaalina. Paikallisten raaka-aineiden käyttö on tärkeää, samoin uudistava, kokonaisvaltainen suunnittelu – enemmän luovuutta ja yhteistyötä!

Edellinen
Edellinen

Alvar Aaltoa uusin silmin

Seuraava
Seuraava

Damy Tallinnassa 24.–25.8.2019