Damy tutustumassa Oslon arkkitehtuuriin
Damyn tämän vuoden ulkomaanmatkakohteeksi valikoitui Oslo, jossa 23-henkinen ryhmä vietti kolme päivää syyskuun puolivälissä.
teksti ja kuvat: Jari Jetsonen
Ensimmäisenä matka-aamuna, perjantaina 13. syyskuuta, kokoonnuimme Oslon kaupungintalon eteen ja teimme kierroksen rakennuksen julkisissa tiloissa. Kaupungintalo valmistui 1950 suunnittelijoinaan Arnstein Arneberg ja Magnus Poulsson.
Kaupungintalolta siirryimme naapurikortteliin uuteen, vuonna 2022 valmistuneeseen Kansallismuseoon, jonka on suunnitellut saksalainen Kleihues + Schuwerk -arkkitehtitoimisto. Kattavien ja liki 55 000 neliömetrin laajuisten perusnäyttelyiden lisäksi toisena vaihtuvana näyttelynä oli Mark Rothkon maalauksia ja piirustuksia.
Päivän päätteeksi vierailimme Amerikan entisessä suurlähetystössä, joka oli yksi harvoista Eero Saarisen Eurooppaan suunnittelemista rakennuksista. Rakennus palveli alkuperäisessä käytössään valmistumisestaan 1959 aina vuoteen 2017 saakka, jolloin lähetystö muutti turvallisuussyistä sieltä pois. Rakennus myytiin Fredensborg-yhtymälle. Yhtymä muutti ja restauroi rakennuksen toimistotiloiksi ja ravintoloiksi, jotka valmistuivat vuoden 2024 alussa. USA:n DOCOMOMO myönsi tänä vuonna rakennuksen restauroinnista ja uudelleenkäytöstä Award of Excellence -palkinnon. Arkkitehti Alf Howlid esitteli rakennuksen meille kattavalla kierroksella. Ilta päättyi yhteiseen illalliseen ravintola Vinlandissa.
Lauantain ohjelma alkoi Oslon uudelta pääkirjastolta, joka on aivan Snøhettanin suunnitteleman Oslon oopperatalon vieressä. Kirjaston ovat suunnitelleet Atelier Oslo ja Lundhagem-arkkitehtitoimistot, joista jälkimmäinen oli myös yhtenä tekijänä Saarisen lähetystön restauroinnissa. Kirjasto oli valtavan hieno tilaelämys.
Samassa julkisten rakennusten rykelmässä on myös valtava uusi Munch-museo, jonne suunnistimme seuraavaksi. Edvard Munchin taiteen lisäksi rakennuksen yläkerroksesta avautuvat näkymät koko ranta-alueelle. Vuonna 2021 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Studio Herreros.
Lounaan söimme oopperatalon terassilla, minkä jälkeen ryhmä hajaantui kahtia. Osa meni ohjelman mukaan katsomaan Renzo Pianon suunittelemaa, vuonna 1993 valmistunutta Astrup Fearnley -museota ja toiset, minä mukaan lukien, menivät katsomaan Lund + Slaatton suunnittelemaa kirkkoa ja luostaria vuodelta 1966. Se muistutti punatiilisessä minimalismissaan monilta osin aivan Louis Kahnin töitä. Paluu 1960-luvulle oli kiva päätös päivälle.
Sunnuntaille oli varattu aikaa omalle ohjelmalle. Lähdimme pienen ryhmän kanssa junalla Oslon vuonoa etelään noin tunnin matkan päähän Fredrikstadin kaupunkiin, jonka perusti vuonna 1567 Tanskan ja Norjan kuningas Frederik II. Kaupunkia, jonka ruutukaavakortteleita rajaavat säännölliset bastionit, kutsutaan usein Norjan ensimmäiseksi renessanssikaupungiksi. Fredrikstadista oli kotoisin Hans Gutzeit, jonka isä oli perustanut ensimmäisen höyrykäyttöisen sahan kaupunkiin vuonna 1860 ja joka aloitti sahatoiminnan myös Kotkassa. Gutzeitin yrityksestä kasvoi myöhemmin Suomen suurin paperiteollisuusyhtiö norjalaisen Alexander Gullichsenin johdolla.
Matkaohjelmaa olivat kanssani laatimassa Pia Sarpaneva ja Marja Salmela. Valitettavasti kumpikaan heistä ei lopulta pääsyt mukaan matkalle.