Ryijyt ovat voimissaan

Miksi ryijy on elossa edelleen? Saimme vastauksia 3.3.2022 DAMYn zoom-keskustelussa, jossa Suomen Käsityön Ystävien Ulla Karsikas ja Hanna-Maria Kortesoja keskustelivat Leena Svinhufvudin (Designmuseon vastaava lehtori) kanssa.Suomen Käsityön Ystävät on maamme vanhimpia designyhdistyksiä.– Haluamme saada ryijyn joka kotiin ja julkiseen tilaan, sanoi Hanna-Maria Kortesoja, joka on Käsityön Ystävät oy:n hallituksen puheenjohtaja.– Ryijy edustaa monia arvojamme: kotimaista perinnettä, omaa taitoa, käsityötä, käsillä usein yhdessäkin tekemistä. Ryijyt ovat osa suomalaista identiteettiä. Niistä tulee kotoinen olo, turvallisuuden tunne ja vakaus, Kortesoja tiivisti.Leena Svinhufvud kertoi, että vuosikymmenien aikana ryijyjä on ollut monissa museoidemme näyttelyissä, ja runsaasti materiaalia on arkistoissa ja kokoelmissa. Häntunnustaa olevansa ryijyjen ”ikuinen ystävä”.– Suomen Käsityön Ystävien visio on olla kansainvälisesti tunnettu aktiivinen toimija. Korostamme yhteistyötä alan ammattilaisten, kuten taiteilijoiden, arkkitehtien ja kutojien, sekä alan harrastajien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, kertoi Ulla Karsikas, joka on Käsityön Ystävät ry:n hallituksen puheenjohtaja.Yhdistys järjestää näyttelyitä, kursseja, luentoja, kilpailuja ym. Kilpailuilla saadaan uusia innovatiivisia tuotteita.Suosituimmat ryijyt ovat yhä perinteiset Akseli Gallen-Kallelan Liekki ja Timo Sarpanevan Sysimiilu. Nuoremmat asiakkaat suosivat pienikokoisia ryijyjä. Nyt monilla on tekeillä pieniä rekiryijyjä lastenvaunuihin.– Laatu niin designissa kuin raaka-aineissa on tärkeä arvomme, Kortesoja korostaa.Käsityön Ystävät on mukana Aula5-hankkeessa, jonka tavoitteena on saada etenkin julkisiin tiloihin kotimaisia luonnonmateriaaleja. Uutta on myös ryijysuunnittelun kurssi arkkitehdeille ja muille suunnittelijoille tavoitteena luoda juuri ao. tilaan suunniteltu ryijy. Myös ryijyjen teosta kiinnostuneille on kursseja.Lue lisää suomenkasityonystavat.fiAjankohtaista15.3. ja 22.3.22 Designmuseossa luennot ”Näkökulmia tekstiilin luomiseen”. Ilmoittaudumuseon sivuilla. Luennot nähtävissä striimattuina museon facebook-sivuilla.