Taustaltani olen teollinen muotoilija ja muotoiluyrittäjä. Oltuani ensin osakkaana eräässä maamme ensimmäisistä teollisen muotoilun toimistoista perustin oman yritykseni Creadesign Oy:n vuonna 1981. Kotimaiselle ja ulkomaiselle teollisuudelle suunnittelemiemme teknologiatuotteiden, liikennevälineiden ja käyttöesineiden lisäksi olemme toteuttaneet kaupunkiympäristöjen kalusteita, kaupunkikuvallisia ohjeistuksia, tutkimuksia ja palvelumuotoiluun liittyviä kokonaisuuksia.

Erilaisissa muotoilualan luottamustehtävissä olen ollut mukana koko ammattiurani ajan. Olen vaikuttanut muun muassa Teollisuustaiteen Liitto Ornamon ja Design Forumin hallituksissa sekä Taideteollisuusmuseon Säätiön hallituksessa puheenjohtajana. Olen toiminut kilpailujen tuomaristoissa, opettanut ja luennoinut eri maissa. Vuosina 2012-20217 toimin professorina ja Kiinan valtion rahoittaman kansainvälisen innovaatioryhmän vetäjänä GDUT yliopistossa Guangdongissa.

Olen saanut kiitollisena vastaanottaa palkintoja ja tunnustuksia, joista tärkeimpinä Pro Finlandia mitali, taiteilijaprofessorin arvonimi ja Kaj Franck-palkinto.

Ihmisen, teknologian ja ympäristön tasapaino ja pyrkimys aikaa kestäviin muotoiluratkaisuihin on ollut työni pohjavireenä alusta lähtien. Viime vuosina kiinnostukseni on kohdistunut suunnittelun lisäksi kirjoittamiseen ja esineiden tutkimiseen laajemmin kulttuurisena ilmiönä. Muotoilun merkitys kasvaa nyt erityisesti pyrkimyksissä kehittää esteettisesti pitkäikäisiä ratkaisuja, jotka osaltaan vähentävät raaka-aineiden ja energian hukkakäyttöä.

Harrastuksiani ovat veneet ja purjehdus sekä perintötilan hoitaminen veljieni kanssa. Kuuntelen musiikkia, soitankin sekä piirrän mielelläni.

Damyn hallitukseen minut pyysivät ystäväni Matti Rautiola ja Jari Jetsonen. Lähdin mukaan, koska koen, että Damyn panos on ollut arvokas uuden arkkitehtuuri- ja muotoilumuseon syntymisessä. Kun museohanke on nyt menossa vahvasti eteenpäin, on Damynkin toiminnassa syytä kääntää uusi lehti. Mitä se käytännössä tarkoittaa tulee selviämään tulevista keskusteluista, joihin toivottavasti mahdollisimman moni osallistuu. Jo se on tärkeää, että museolla on ystävien tuki.

Yhteinen pyrkimys lienee, että yleisö pystyisi löytämään, arvioimaan ja entistä syvällisemmin nauttimaan korkeatasoisesta suunnittelusta uudessa museossa ja kaikkialla ympäristössämme. Uskon, että Damyllä on tähän painava sanansa sanottavana. Kestävän muotoilun ja arkkitehtuurin merkitystä ei voi riittävästi korostaa tässä ajassa ja tulevaisuudessa.