Arkkitehtuurin ja muotoilun viestijät

Arkkitehtuurin ja muotoilun tiedotusorganisaatiot tulivat tutuiksi damylaisille Happy Hour -etätilaisuudessa 27.4.2021. Archinfon Katarina Siltavuori ja tulevan Finnish Design Infon Katja Lindroos esittäytyivät. Yhteinen tavoite on edistää alojen toimintaa kotimaassa ja rakentaa Suomi-kuvaa kansainvälisesti.

Katarina Siltavuori ja Katja Lindroos

– Finnish Design Infoa on rakennettu viime kesästä alkaen, kertoi Katja Lindroos. – Tulemme kertomaan suomalaisesta muotoilusta ja sen monipuolisuudesta sekä esittelemään, mitä muotoilulla voidaan saada aikaan. FDI:n taustavoimat ovat Aalto-yliopisto, Design Forum Finland, Designmuseo, Grafia, Helsinki Design Week ja Ornamo.

Archinfo on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotuskeskuksista, joka aloitti jo 2013. Arkkitehtuurialan organisaatiot ovat kumppaneitamme. Viestintä ja kansainvälinen toiminta ovat painopisteitä. Ajankohtainen on nyt Venetsian arkkitehtuuribiennalen avajaiset, Katarina Siltavuori korosti. – Uusi kansainvälinen Bauhaus-hanke on tärkeä, yhtä lailla Helsingin #uusimuseo.

– Arkkitehtuuri on osa kaikkien arkea. Siksi siitä pitäisi keskustella ahkerammin. Kaivataan myös enemmän arkkitehtuurin kritiikkiä, Siltavuori esitti.

– Muotoilu linkittyyy koko yhteiskuntaan: ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja esteettiseen kehitykseen kestävän kehityksen hengessä. Muotoilualan vuorovaikutus ja uudenlainen liiketoiminta ovat perusjuttuja, Lindroos uskoo. – Ihmisten kohtaaminen, aito vuorovaikutus ja yhdistäminen tuttuihin asioihin luovat FDI:n vaikuttavuutta.

Tiedotuskeskusten rahoitus on molempien organisaatioiden mielestä jatkuvan keskustelun aihe. Haaste on viedä sanomaa tavallisille ihmisille, sillä muotoilu ja arkkitehtuuri eivät ole mitään elitismiä.

Museonystävien kuten DAMYn kanssa sekä FDI että Archinfo haluavat rakentaa yhteistyötä vaikkapa sarjaseminaarein.

archinfo.fi

grafia.fi/ajankohtaista/finnish-design-info

Maistiaisia Malvasta

Ensi keväänä avattava Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva oli  damylaisten zoom-esittelyssä 15.4.2021. Projektinjohtaja Marita Kajander kertoi tulevan museon synnystä ja nykyvaiheesta sekä hieman tulevaisuudestakin noin 30 kuulijalle.

Malva sijoittuu yli satavuotiaaseen Mallasjuoman panimorakennukseen Malskiin, jossa on jo monenlaista toimintaa, kuten tapahtumasali, kahvila, ravintola, panimopubi, museokauppa ja luovien alojen yrityksiä.

Uusi museo yhdistää julisteet (kokoelmissa 70 000 kappaletta), taiteet (9 000 teosta) ja teollisen muotoilun. Ensimmäisiä näyttelyjä on kansainvälinen julistetriennale.

Vieraileva kansainvälinen avajaisnäyttely sekä omien kokoelmien aarteet julkistetaan loppuvuonna.

Viiteen kerrokseen sijoittuvan museon rakennustyöt valmistuvat tänä keväänä. Näyttelytilat ovat erikokoisia ja erityyppisiä, paljon on avointa tilaa ja vanhan panimon rouheutta.

– Suurin osa tiloista tulee olemaan vaihtuvia näyttelyjä, mutta rakennamme myös pysyvät näyttelyt ja panostamme digitaalisiin toimintoihin, Marita Kajander kuvaili.

– Viemme jo tänä kesänä taidetta ulos Malskin ympäristöön ja torille. Järjestämme parhaillaan verkkotapahtumia, työpajoja ym. Lahtelaisten osallistaminen on tärkeää.

Tutustu Malvamuseo.fi

Kevätkokous etänä

DAMY ry:n kevätkokous pidettiin 7.4.2021 zoom-etäkokouksena, johon osallistui 32  damylaista. Kokouksen puheenjohtajana toimi kunniajäsen Kati Pöyry ja sihteerinä Marina Johansson.

Vuoden 2020 tilinpäätöksen esitteli yhdistyksen rahastonhoitaja Maija Taimi. Tilikauden alijäämä oli -6 935 euroa, osittain syynä oli se, että edellisen vuoden museotuki maksettiin vasta vuoden 2020 puolella. Koronaepidemia vähensi jäsenmaksuja, jäsenmatkatuottoja ja sponsorituloja. Menot toteutuivat ennakoidusti. Digitaalisten kokousten ja tapahtumien järjestäminen vaati digitekniikan hallintaa, mikä hieman lisäsi henkilöstökuluja.

DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen esitteli toimintakertomuksen vuodelta 2020. Vuoden lopussa jäseniä oli 582. Jäsenkyselyn mukaan tyytyväisyys oli korkealla tasolla, ja tapahtumia ja retkiä pidettiin tärkeinä. ”Eläviä” jäsentapahtumia järjestettiin alkuvuonna useita, mutta huhtikuusta alkaen ne toteutettiin etänä zoomin kautta, kesän jälkeen alkusyksystä onnistuttiin pitämään pari live-tilaisuutta ennen kun taas siirryttiin zoomiin. Laadittiin strategia vuosille 2021–2023.

Kevätkokouksen 2020 asiakirjat löydät tästä linkistä

Lahden museon terveiset

Kokouksen jälkeen Lahden historiallisen museon tutkija Riitta Niskanen esitteli lahtelaisen teollisuuden historiaa.

  • Lahdessa ei ole mitenkään erityistä teollisuusarkkitehtuuria, vaikka merkittäviä teollisia yrityksiä on ollut Keskeisin niistä on 1912 perustettu Mallasjuoma, jonka toiminta laajeni lisärakennuksin aivan kaupungin ytimessä. Toiminta lopetettiin 1998.

Mallasjuoman alueelle rakennettiin sen jälkeen asuntoja. Vain ennen 1950-lukua rakennetut suojeltiin kulttuurihistoriallisesti merkittävinä.

  • Nyt panimotilaan eli Malskiin syntyy julisteet ja taiteet kokoava uusi museo

Lahden historiallinen museo avautuu 2024 perusparannuksen jälkeen.

Malva-museoon damylaiset pääsevät tutustumaan torstaina 15.4. klo 17 zoom-tilaisuudessa, jossa projektinjohtaja Marita Kajander kertoo uudesta visuaalisten taiteiden museo Malvasta.
malvamuseo.fi
malski.fi/info/historia

Kaleidoskoopissa Iittala 140

Designmuseon uusin näyttely Iittala 140 vuotta ennakkoesiteltiin 30.3.2021 damylaisille ja muille kutsuvieraille museon Facebookin kautta. Näyttely jatkuu 19.9. 2021 saakka.

”Kurkistuksia kaleidoskooppiin – luonnosta kulttuuriin” tarjoaa moniulotteisen katsauksen Iittalan lasitehtaan historiaan ja rooliin elämässämme ennen ja nyt.

Näyttely pohjautuu Designmuseon massiiviseen Iittala-kokoelmaan, jossa on yli 10 000 esinettä, luonnosta ja dokumenttia. Esillä on jopa ennennäkemättömiä esineitä, myös keräilijöiltä ja julkisista kokoelmista.

Yrjö Rosola Manalan tuli (Fire Of The Underworld), vase mouthblown glass, sandblasted 1936 Karhula-Iittala / Karhula glassworks.

Näyttely havainnollistaa lasia pintaa syvemmältä: historiaa, raaka-aineita, tekijöitä, työvälineitä vanhoista puumuoteista nykypäivän robotteihin, klassikkomuotoilijoita ja heidän luonnoksiaan, valmistusprosesseja ym.

Näyttelyn kuraattorit arkkitehti Florence Colombo ja teollinen muotoilija Ville Kokkonen ovat suunnitelleet näyttelyn 30 teemaa.

Designmuseon Facebookissa ovat nähtävissä videona näyttelyopas Mirja Nevalaisen kierros ja kuraattorien englanninkieliset esitykset 6.4. ja 27.4. suomeksi, 13.4. englanniksi ja 20.4. ruotsiksi. Ne toimivat 24 tuntia esityksen jälkeen.

Facebook.com/designmuseo/videos

Lahti vastaa ympäristöhaasteisiin

Videolinkki tähän HH-tapahtumaan https://youtu.be/ryJ1oTAtbMg

 

Lahti on nimetty Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Tämän taustoja ja merkitystä avasi Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen Damyn Happy Hour -zoomissa 30.3.2021.

Euroopan komissio on nimennyt ympäristöpääkaupungin vuodesta 2010. Aiemmin kunnian ovat saaneet mm. Tukholma, Oslo ja Lissabon. Nyt hakijoina oli yli 50 kaupunkia.

Valintakriteerit korostavat kaupungin edelläkävijyyttä ympäristöhaasteissa. On toimittava esimerkkinä muille kaupungeille ja kehitettävä innovatiivisia ratkaisuja, parannettava elämänlaatua, hyvinvointia, osallisuutta ja luonnon suojelua.

– Lahdessa olemme tehneet pitkäjänteisesti, jo 25 vuoden ajan, ympäristötyötä. Tavoitteemme on olla Suomen johtava kaupunki ympäristöasioissa, kuten päästöjen leikkauksessa, kierrätyksessä ja jätteiden hyödyntämisessä, Pekka Timonen esitteli.

Nimityksen myötä Lahti arvioi saavansa muun muassa mainetta ja kansainvälistäkin näkyvyyttä, lisää matkailua, uusia työpaikkoja, uusia rahoitusratkaisuja ja uudenlaista osallistavaa yhteistyötä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kesken.

Lisää greenlahti.fi

KISU-suunnittelulla pitkää ikää ja kierrätettävyyttä

– Muotoilijan pöydällä syntyy jopa 80 % tuotteen ympäristövaikutuksesta. Siksi muotoilijan on ymmärrettävä myös kierrätysprosessit, korosti Annariina Ruokamo, joka toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Lahden LAB-ammattikorkeakoulussa.

Kolmevuotisessa KISU-hankkeessa on syntynyt oppaita, työpajoja, seminaareja ja konsepteja, kuten liiketoiminnan kestävämpää kehitystä ja uusia toimintamalleja. Mukana hankkeessa ovat olleet vaatealan Dusty ja Népra sekä kalusteyritys Novart.

Ks. lisää lab.fi/projektit/kisu-tuotesuunnittelu
Kysymyksiä ja kommentteja annariina.ruokamo@lab.fi

Rehome helpottaa kriisiajan elämää

– Ideamme on kehittää ja tuottaa huonekaluja aaltopahvista ja vanerista pakolaisten perustarpeisiin kriisioloissa. Hätämajoitushanke sai alkunsa, kun Hennalan vastaanottokeskus otettiin käyttöön 2015, selosti projektipäällikkö Katariina Mäenpää Lahden LAB-ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutista.

– Nopeasti pystytettävä kuivakäymälä valittiin vuoden ilmiöksi ja sai Phenomena-erityiskunniamaininnan 2019. Hätämajoituskalusteet valmistetaan ylijäämästä ja ne ovat kierrätettäviä tai sopivat energiantuotantoon.

Yhteistyöstä neuvotellaan esimerkiksi humanitääristen järjestöjen kanssa.

Lisää rehome/furniture.com

Lahti esillä myös DAMYn kevätkokouksessa 7.4.2021

Kevätkokouksen jälkeen noin klo 17.30 johtaja Marita Kajander esittelee Malvan, Lahden uuden visuaalisten taiteiden museon kokoelmia ja tulevaisuutta. Malva avataan keväällä 2012 Malski-keskuksessa.

Remontissa olevan Lahden historiallisen museon tutkija Riitta Niskanen kertoo rakennussuojelun haasteista ja museon tulevaisuudesta.

#uusimuseo keskeisin teema HH-tapahtumassa

DAMYn historian ensimmäinen Happy Hour vietettiin 23.2.2021 Zoomin kautta. Vieraina olivat Arkkitehtuurimuseon uusi johtaja Carina Jaatinen, Designmuseon johtaja Jukka Savolainen ja nelisenkymmentä damylaista. Keskustelua johdatti prof. eremitus Yrjö Sotamaa.

− #uusimuseo on hankkeemme työnimi. Tavoite on täysin uudenlainen museo. On luotava parempaa ymmärrystä arkkitehtuurista ja designista, saatava aikaan näitä aloja laajempi kokonaisuus. On nähtävä museo aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana, aloitti Jukka Savolainen. − Ja on oltava valmius jatkuvaan oppimiseen ja aitoon vaikuttavuuteen.

− Uusi museo ei ole valmis, kun se avataan. Sen tulevaisuus on jatkuvaa kehittymistä, huomautti Carina Jaatinen.

Mieleenpainuva kokemus, elämykset, uudet näkökulmat, vuorovaikutteisuus, osallistaminen, haastaminenkin – uudelle museolle riittää tavoitteita.

Yleisökysymys: miten tavalliset ihmiset saadaan ottamaan museo omakseen, niin ettei tarjota vain elitismiä?

− Sisällöt, toiminta, kokonaisuus ovat rakennusta tärkeämpiä, totesi Savolainen. − Museosta tehdään kohtaamispaikka, keskustelujen avaaja. Se toimii käyntikorttina arkkitehtuurin ja designin alueilla, aktiivisena myös kansainvälisissä verkostoissa.

Uusi museo on päätetty sijoittaa Helsingin Eteläsatamaan. Hankeorganisaatio alkaa viedä asioita eteenpäin. Alueesta ja museosta tullee erilliset arkkitehtuurikilpailut.

Damylaiset mukaan

− Kaikki mukaan yhteistyöhön! Mielellään keskustelemme ja rakennamme yhdessä polkua tulevaan. Damylaiset ovat tärkeä ja läheinen taustatukemme, Jaatinen korosti.

− Koemme damylaiset sananviejinä, hankkeen edistäjinä, Savolainen painotti.

Koko 1,5 tunnin keskustelu tästä linkistä.

Carina Jaatisen ajatuksia työstään museomaailmassa  tästä linkistä.

Tutustu uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon konseptiin uusimuseo.fi.

Ystävyys yhdisti Aallon ja Schildtin

Joukko damylaisia kokoontui Ystävänpäivänä 14.2.2021 nauttimaan kulttuurihistoriallisista matkaelämyksistä Zoomin välityksellä. Matkareissun tuotti DAMYn hallituksen jäsen Jari Jetsonen.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Göran Schildt on monella tavoin ajankohtainen. Vastikään on ilmestynyt  Henrik Knifin kirjoittama elämäkerta Schildtistä. Verkkosivusto Finna.fi on julkaissut hänen noin 400 valokuvaa käsittävän arkistonsa. Jetsonen esitteli 50 siitä poimimaansa kuvaa lisättynä sopivasti omilla vertailukuvillaan.

DAMY suunnittelee ryhmämatkaa Tammisaareen tutustumaan mm. Villa Skeppetiin, jonka Alvar Aalto suunnitteli ystävälleen Schildtille. Matka toteutuu keväällä/kesällä koronatilanteen salliessa.

Jetsonen näytti myös vuonna 2009 kuvaamansa Christine Schildtin haastattelun. Filmi oli kuvattu Kreikassa Leroksen saarella, jossa Schildtit olivat ostaneet vanhan talon vuonna 1965.

Villa Kolkis

Schildt oli aikansa matkabloggaaja. Purjehdukset Daphne-veneellä ikuistuivat kuviksi ja teksteiksi. Aalto-kirjasarjan lisäksi hän kirjoitti matkakirjoja ja lehtiartikkeleita. Valokuvia on runsaasti etenkin vuosilta 1940-1960, ja ne esittelevät Välimeren tunnelmia, maisemia ja ihmisiä, matkantekoa ja myös matkaseuralaisia, tunnettuja kulttuurivaikuttajia.

Alvar ja Elissa Aalto olivat mukana mm. Niilin purjehduksilla. Alvar Aallon ystävyyttä on luonnehdittu elintärkeäksi Schildtille. Hän kirjoitti ystävänsä kolmiosaisen elämäkerran.

Schildtin kotialbumiin voit tutustua finna.fi .

 

Virtuaalista ennakkoa damylaisille

Designmuseo järjesti 2.2.2020 etäesittelyn Gunnel Nyman – Avoin arkisto -näyttelystä, joka on museon Galleriassa 30.5. asti.

Näyttely kattaa muotoilija Gunnel Nymanin (1909–1948) laajan ja monialaisen tuotannon esittelyn. Näytteillä on paitsi esineitä – lasia, valaisimia, huonekaluja, tekstiilejä – myös luonnoksia, teknisiä piirustuksia, kirjeitä, valokuvia, matkoilta talletettuja pääsylippuja, jopa veroilmoituksia ynnä muuta.

Ainutlaatuista näyttelyssä on digitointipiste, jossa kävijä voi tutustua käytännön museotyöhön, siihen miten yksityinen arkisto muuttuu museokokoelmaksi, ja voi itse kokeilla Nymanin luonnosten käsittelyä tai luoda oman teoksensa. Näin sitten kun museo on jälleen avoinna.

– Nymanin perikunnan luovuttama arkisto on museomme laajimpia, kertoi kokoelmaintendentti Susanna Thiel.

– Aineiston digitointi on edelleen menossa, ja näin saamme kokoelman haltuun. Luetteloinnin myötä kerätään tietoa, tehdään selvityksiä luonnoksista tuotantoon; tutkimukset ovat usein salapoliisityötä, museo-opas Pinja Nousiainen kuvaili.

Gunnel Nymanin ”Morsiushuntu”, Nuutajärven lasitehdas 1947.

Museo-opas Jaakko Simola kertoi, että Gunnel Nyman on tunnetuin lasitaiteilijana. Hän oli yhteistyössä kaikkien suurten kotimaisten lasitehtaiden kanssa. Hän valmistui huonekalupiirtäjäksi ja teki myös sisustus- ja tekstiilisuunnittelua. Valaisinsuunnittelu oli merkittävää. ”Aina monta rautaa tulessa”, hänestä on sanottu.

– Hienoa, kun vihdoin pääsi museoon! damylaiset kiittelivät.

Näyttelyyn voi tutustua verkossa designmuseum.fi. Designillassa 26.1. nauhoitettiin kiintoisa keskustelu, jossa Leena Svinhufvud haastattelee Kaisa Koivistoa ja Susanna Thieliä Gunnel Nymanin elämästä, työstä ja tuotannosta. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Hakupalveluun avataan asteittain Designmuseon arkistoaineistoa.

”Avoin arkisto” tarjoaa runsaasti tutkittavaa. Arkistokuva Minni Soverila.

Kulttuurin käyttöliittymä Museokortti

  •  Yhteislippu yli 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin; yli 400 näyttelyyn
  • Jo 350 000 kuluttajakäyttäjää
  • Jopa 15 000 museokäyntiä vuorokaudessa!

Museokortti syntyi viisi vuotta sitten. Suosio on kasvanut vauhdilla, ja potentiaalia yhä riittää. Kortittomista suomalaisista 1,5 miljoonaa on siitä ainakin jossain määrin kiinnostunut, ja jo 84 % suomalaisista tuntee Museokortin.

– Autamme ihmisiä käyttämään laajalti kulttuuria ja museoita menestymään, painotti Museokortin myyntikoordinaattori Anna Pirvola damylaisille zoom-palaverissa 26.1.2021.
– Rajattomuus on Museokortin etu. Milloin ja miten usein tahansa, mihin museoon hyvänsä. Kortin vuosimaksun voi hyödyntää helposti. Toivomme korona-rajoitusten päättyvän, mutta lähiaikoina jotkin yksityismuseot ovat avaamassa. Osassa Suomea museot ovat olleet avoinna normaalisti. Virtuaaliset näyttelyt opastuksineen ovat yleistymässä.

Museoille tuloja

Museoille palautuu vähintään 75 % Museokortin liikevaihdosta. Tuloutus kasvoi viidessä vuodessa kymmenkertaiseksi ja oli vuonna 2020 jo 10,1 miljoonaa euroa. Myös museoiden kertalipputulot ovat kasvaneet huomattavasti.

– Tulojen kasvuun vaikuttivat toki myös museoiden upeat sisällöt, Pirvola huomautti.

Museot.fi on laaja idea- ja tietopankki. Uusin sisältö on kultturimatkailu, joka ehdottaa valmiita museokierroksia ja tarjoaa ideoita omatoimiseen kotimaan matkailuun.

Esityksen tallenne löytyy tästä linkistä – ole hyvä!

Pikkujoulu etänä Japanin hengessä

DAMYn pikkujoulun 16.12.2020 teema oli designin ja arkkitehtuurin japanilais-suomalainen yhteistyö. Etäjuhlijoita oli vähän yli 50.

Yrjö Sotamaa johdatteli keskustelun suomalais-japanilaiseen muotoiluyhteistyöhön.

Suunnittelijat Ville Kokkonen ja Harri Koskinen esittelivät Iwatamo-hanketta: suunnittelua, tuotantoa ja työkulttuuria. Heidät kutsuttiin vuonna 2016 tutustumaan Iwate-alueen perinteisiin käsityömenetelmiin, joissa raaka-aineina on puu, posliini ja valurauta. Projekti palkittiin Good Design Award 2020 -palkinnolla, joka on Aasian merkittävin muotoilupalkinto. –.Palkinto kuuluu koko projektille, he korostavat.

Suunnittelijat matkasivat Japanissa tehtailla ja käsityöpajoissa. Iwatamo muotoutui paikalliseksi kehityshankkeeksi, jonka idea oli saada kansainvälistä perspektiiviä käsityöläisten tuotantoon. Projekteissa kehitettiin kestäviä, kotiin liittyviä esineitä. Kokkosen mukaan toiminta on startup-vaiheessa; uusia skenaarioita syntyy. Uusin projekti ovat lakkapintaiset tuotteet www.iwatemo.com.


Heikki ja Kaija Siren olivat tunnetuimpia Japani-arkkitehtejämme 1950-luvulta alkaen. Heidän töitään esittelevä näyttely jatkuu Espoon kaupunginmuseossa KAMUssa. Elina Standertskjöld (Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, evp) kuvaili japonismin näkymistä pariskunnan tuotannossa sekä Japanissa että Suomessa.

Otaniemen kappeli, 1957

– Luontosuhde on yhdistävä tekijä. Miten rakennukset sijoittuvat maisemaan, miten räystäät, terassit ja astinkivet, ja miten puumateriaali istuu kokonaisuuteen. Sisä- ja ulkotilat yhdistyvät taitavasti Sirenien pelkistetyssä arkkitehtuurissa.

Välipaloina Toshitake Shinohara esitti suomalaismusiikkia japanilaiseen tyyliin Jari Jetsosen kuvamaailman kera.

– Ensi vuonna meitä damylaisia odottaa pitkä lista vierailuja ja tapahtumia, lupasi DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen. – Toivottavasti pääsemme koronan kurimuksesta ja zoom-tilaisuuksista takaisin eläviin kohtaamisiin.