Virva Haltsonen:
Strategisen muotoilun ammattilainen


Kauppatieteilijän taustaltaan strategista muotoilua tarkasteleva Virva Haltsonen tuli vahvistamaan Damyn hallitusta joulukuussa 2021.

Damyssä haluan osaltani avata dialogia alan ammattilaisten ja harrastajien kesken ja siten lisätä näiden alojen ymmärrystä ja vaikuttavuutta suomalaisessa sekä kansainvälisessä kontekstissa.

Olen ollut mukana luomassa epävirallisia sekä formaalimpia yhdistyksiä vuosien varrella ja havainnut, että toiminnan pitää olla hauskaa ja osallistumismuotojen eri elämäntilanteet ja preferenssit huomioivaa. Haluan olla kehittämässä Damyä siten, että se voisi olla paikka yhä useammalle inspiroitua, käydä kiinnostavia keskusteluja sekä tukea museoiden toimintaa.

Olen pohjimmiltani esteetikko ja minimalisti, nautin myös hyvin suunnitellusta ympäristöstä, esineistä ja palveluista. Äitini oli ensimmäiseltä koulutukseltaan tekstiilisuunnittelija Ateneumista, ja sain kotoa opin arvostaa hyvää suunnittelua, tarkkailla herkästi ympäristöä ja havaita siinä kauneutta.

Kauppatieteistä muotoilualalle

Koulutukseltani olen kauppatieteen maisteri, KTM/IDBM. Minua on aina kiinnostanut se, kuinka yritykset ja brändit muuttuvat asiakkailleen ja yhteiskunnalle tärkeämmäksi arvojensa ja valintojensa kautta. Jo opiskeluaikoina ystäväni olivat paljolti humanisteja, kulttuuri- ja taidealoilla toimivia sekä eri alojen suunnittelijoita. Viihdyin enemmän moninaisessa seurassa kuin sen ajan suhteellisen homogeenisessa kauppatieteilijöiden joukossa.

Kun opiskelin silloisessa Kauppakorkeakoulussa, löysin International Design Business Management -ohjelman. Ohjelmaan hakeutui Teknillisestä ja Taideteollisesta korkeakoulusta sekä kauppiksesta sellaisia ihmisiä, jotka eivät halunneet poteroitua omiin ammattikuntiinsa, vaan tutkia reuna-alueita ja uusia mahdollisuuksia poikkitieteellisen ja -taiteellisen yhteistyön kautta. Aalto-yliopiston perustaminen vakiinnutti tämän ajattelun valtavirtaan, mutta vuosituhannen vaihteessa ohjelma oli suhteellisen marginaalinen ja jopa anarkistinen korkeakouluissa.

DAMY:ssa on mukana paljon ihmisiä, joiden työ ja näkemyksellisyys mahdollistivat tämän muutoksen, ja arvostan sitä paljon. Ei ole itsestään selvää, että Suomessa päädyttiin Aalto-yliopiston kaltaiseen rohkeaan ratkaisuun.

Valmistuttuani jäin viideksi vuodeksi töihin kauppakorkeaan. Aloittelin väitöskirjaa ja IDBM-ohjelman koordinaattorina tutustuin laajasti ohjelman opiskelijoihin. Omaksuin ihmislähtöisen, poikkitieteellisen konsultoinnin mahdollisuuksia, joita olen sittemmin työssäni laajasti soveltanut ja kehittänyt.

Työurani jatkui Kauppakorkeakoulusta muotoilualalle. Lähdin keräämään empiriaa väitöskirjaani, mutta konsultointi ja osaamiseni soveltaminen yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittämiseen imaisi mukaansa.

Ensimmäinen muotoilukonsultin työpaikkani oli Muodos Oy, sittemmin Desigence. Se keskittyi teolliseen muotoiluun ja b-to-b -asiakkuuksiin. Yrityksen strateginen painotus ja halu viedä alaa eteenpäin oli innostavaa ja kollegat taitavia suunnittelijoita.

Vuonna 2008 siirryin Pentagon Designiin, jossa Arni Aromaa ja Sauli Suomela olivat rakentaneet yrityskulttuurin, joka tuntui heti omalta. Olen työskennellyt yrityksessä nyt 14 vuotta. Toiminnan jatkuva kehittyminen ja osaamisen rakentaminen ovat mahdollistaneet äärimmäisen kiinnostavan ympäristön.

Olen strategisen muotoilun johtava suunnittelija. Projekteista pääosa on viime vuosina ollut kaupunkimuotoilun ja -kehittämisen työtä pääasiassa Helsingin ja Tampereen kaupungeille. Vastaan myös suuremmista, pitkäaikaisista asiakkuuksista, kuten Fazer ja Kone.

Matkoilla museo päivässä

Olen erilaisten museoiden fanittaja. Sovellamme perheeni matkoilla ’museo päivässä’-periaatetta. Haluan tehdä lapsillenikin tutuiksi museot paikkoina, joissa viihtyy, joissa saa uusia näkökulmia ja joissa pääsee kurkistamaan uusiin kulttuureihin, eri taiteenlajeihin ja oppii uutta.

Työssäni olen havainnut juuri museolaisissa ennakkoluulottomuutta, humaaniutta ja kykyä paketoida vaikeitakin aiheita kiinnostaviksi elämyksiksi. Muisti- ja asiantuntijaorganisaatioina sekä pedagogisessa työssä museoiden rooli ei ole yhtä näkyvää, mutta sitäkin tärkeämpää aikana, jolloin hukumme infotulvaan mutta emme ehkä osaa erottaa oleellista ja tutkittua tietoa.

Designmuseossa ja Arkkitehtuurimuseossa yhdistyvät minulle tärkeät teemat, kuten rakennetun ympäristön merkitys, kaupunkien kehittyminen, vastuullinen muotoilu, arjen estetiikka sekä alojen paras tieto, historian tulkinta ja tulevaisuuden mahdollisuudet.