Intendentti on erikoisosaaja: Susanna Thiel

Intendentti on erikoisosaaja: Susanna Thiel

– Intendentti ammattinimikkeenä ei kerro maallikolle juuri mitään. Yleensä saan osakseni naurunpyrskähdyksiä ja anteeksi mikä? -kysymyksiä, kun kerron olevani intendentti. Selkokielellä ammattinimikkeeni on museoalan erikoisosaaja, ja Designmuseon kokoelmat ovat osaamisaluettani, Susanna Thiel kuvailee.

– Työnkuvaani kuuluu myös esihenkilön ja asiantuntijan tehtäviä. Tyypillinen työpäivä on melko vaihteleva; se käsittää palavereita ja asiakastapaamisia, tietopalvelukysymysten ratkomista sekä työskentelyä konkreettisesti kokoelmien parissa varastollamme Vantaalla.

– Dynaaminen kokoelmatoiminta, johon kuuluvat hallittu kartunta, inventoinnit, aineistojen elämänkaariajattelu, kokoelmaluokitus ja kokoelmapoistot, ovat toistaiseksi pyrkimyksiämme kokoelman hallinnassa.

– Työskentelen yhdessä registraattorin ja amanuenssien kanssa, ja museon johtotiimin jäsenenä teen esihenkilötyötä, Thiel kertoo.

Susanna Thiel on koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineena taidehistoria ja sivuaineina estetiikka, elokuva- ja televisiotutkimus sekä museologia. Tausta ja osaaminen pohjautuvat perinteisiksi miellettyihin museoaineisiin.

– Yliopistolla opetettiin 2000-luvun alussa vain harvoja kursseja muotoilusta tai sen historiasta, joten aika nollasta aloitin työskentelyn Designmuseolla alkuvuodesta 2001 oppaana. Jatkoin opastyötä opintojeni ajan ja valmistumisen jälkeen sain mahdollisuuden kokoelman parissa työskentelyyn. Aloitin projektityöntekijänä Arabian museon kokoelmien digitoinnin ja fyysisen siirron parissa vuonna 2005, Susanna Thiel kuvailee uransa alkua.

– Monien pätkätyövuosien jälkeen sain vakinaisen toimen kokoelma-amanuenssina vuonna 2012. Intendenttinä olen nyt toiminut vajaan vuoden. Työlihaksia olen kasvattanut lisäkoulutuksella, kuten museoalan johtajakoulutuksella 2017–2019. Oli virkistävää jumpata aivoja ajattelemaan muille aloille suunniteltuja toimintamalleja museotyön näkökulmasta. Olen myös tavattoman kiitollinen entisille pomoilleni Marianne Aaville, Ebba Brännbackille ja Merja Vilhuselle siitä, että he näkivät minussa potentiaalia ja ohjasivat kokoelmien pariin.

Perustana hyvin tehty työ

Susanna Thiel kertoo, että työ näkyy monissa museon verkkonäyttelyissä, Finnassa julkaistussa aineistossa ja museon blogissa. Hyvin hoidetusta kokoelmasta on ilo lainata esineitä näyttelyyn tai palvella tutkijoita tarjoamalla luetteloitu ja dokumentoitu arkistokokonaisuus tutkittavaksi. Työ on aika paljon myös taustalla vaikuttamista: kun perusta on hyvin tehty, on helpompaa tehdä uusia, rohkeita aluevaltauksia.

– Olen mukana ajankohtaisissa kehittämishankkeissa. Uuden henkilökuntamme mukana on tullut paljon uusia tuoreita näkökulmia museotyöhön ja organisaatiomme toimintaan. Nykyisessä työssäni olen vähemmän tekemisissä näyttelyiden kanssa, minulla on enemmän fokuksessa kokoelman hallinta ja sen avaaminen yleisölle. Nyt on suunnitteilla Arkkitehtuuri- ja Designmuseoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä ja siitä viestitään ensi vuonna.

Odotuksesi uudesta museosta?

– Tässä minulla on oma lehmä ojassa: toivon, että kokoelmat pääsevät näkyvään rooliin uudessa arkkitehtuuri- ja designmuseossa. Sinne voisi miettiä kokoelmille ja arkistoille ”toimintavarastoa”, jossa olisi työpajoja ja kokoelmia laajasti esillä tutkittavina ja käytettävinä. Yksikään kävijä ei sanoisi inhokkilausettani ”taas täällä hillotaan tavaroita varastoissa, kiinnostuneiden ulottumattomissa”.

– Kokoelmatoiminnan tilaksi olen visioinut Olympiaterminaalia. Sitten intendenttiä ei tarvittaisi patsastelemaan kuivakkaasti kokoelman portinvartijana, vaan minä voisin siirtyä sohvalle lukemaan sarjakuvia, Susanna Thiel hersyttelee.

Keramiikka kiehtoo

– Keramiikka on materiaaleista kiehtovin – tv:ssä pyörivä Suuri keramiikkakisa on parasta design-realityä tällä hetkellä. Henkilökohtaisesti pidän hyvin minimalistisesta muotoilusta. Kun päivät katselee ja käsittelee laajoja ja värikkäitä kokoelmia, niin vapaa-ajalla tyhjä tila ja siisteys ovat erittäin houkuttelevia.

Susanna Thielin mielestä damylaiset ovat seuranneet aikaa sekä esinelahjoituksissa että siirtymällä aineettomiin lahjoituksiin, jotka kohdentuvat laajemmin museoiden toimintaan eivätkä vain kokoelmiin. Vuosien aikana hän on tavannut monia kivoja damylaisia, jotka ovat olleet järjestämässä Designmuseon arkistoa. Hän toivoo lisää aikaa ja resursseja vapaaehtoistyön ohjaamiseen ja kohtaamisiin.

Susanna Thiel, Designmuseon kuva-arkisto