Museolehtori Hanna Kapanen

Museolehtorin moninainen maailma

Museolehtoreiden virkoja perustettiin Suomessa jo 1970-luvun alussa vastaamaan museoiden pedagogisesta tehtävästä. Tehtävä kiinnittyy edelleen opetustoimintaan ja yleisötyöhön. Työhön kuuluu muun muassa opetus- ja kulttuurikasvatussuunnitelmien kehittäminen ja oppimateriaalien tuotanto. Keskeistä on kehittää museon yleisölähtöisyyttä. Ammattilaisia palvelevan Pedaali ry:n tavoitteena on edistää museopedagogista toimintaa ja yleisötyötä museoissa.

Näin Designmuseon museolehtori Hanna Kapanen tiivistää työnkuvaansa.

– Olen koulutukseltani taiteen maisteri ja kuvataiteen maisteri. Taustani kiinnittyy pedagogiikkaan, arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatukseen ja luovan ajattelun mahdollisuuksiin suhteessa yhteiskunnan ja suunnitellun ympäristön muutoksiin sekä niihin vaikuttamiseen. Olen täydentänyt osaamistani museoalan koulutuksilla Suomessa ja kansainvälisesti.

Hanna Kapanen aloitti Designmuseon museolehtorina 2015, mutta toimi jo sitä ennen talossa museolehtorin määräaikaisissa tehtävissä ja viransijaisuuksissa.

– Rakkaus museoon syttyi, kun havahduin museoiden potentiaaliin elämyksellisinä ja rikkaina oppimisympäristönä sekä luovuuden ja kriittisen ajattelun tukijoina.

Laaja kirjo käytännön työtä

– Tehtäviini kuuluu edistää kouluyhteistyötä ja tuottaa erilaisille yleisöille suunnattuja palveluita museossa. Toimin hankkeissa, joissa museotoimintaa kehitetään verkostomaisesti ja museon yleisöpohjaa laajennetaan. Tuotan Helsingin kaupungin tukemaa Designmuseon ja Ornamon muotoilukasvatuksen kehittämishanketta Designakatemiaa ja toimin Suomen kulttuurirahaston rahoittaman Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhteishankkeen A&DO, Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen ydintiimissä, jossa vastaan A&DO Labran valtakunnallisesta kiertonäyttelytoiminnasta.

– Lisäksi teen opettajakoulutusta, toimin verkostoissa muotoiluun ja muotoilun valtakunnalliseen museoon liittyvän opetuksen kehittämiseksi ja oppimateriaalin tuotannossa. Olen osa museomme yleisötyön tiimiä, joka osallistuu laajasti yleisönäkökulman kehittämiseen ja tuottaa erilaisia tapahtumia, palveluita ja toimintaa, Hanna Kapanen selostaa.

Designmuseo haluaa olla avoin ja helposti lähestyttävä kulttuurilaitos, joka on vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja erilaisten yhteisöjensä kanssa. Yleisötyöllä on keskeinen rooli.
Hanna Kapasen voi kohdata monessa roolissa museon yleisöjen ja sisältöjen välillä, esimerkiksi moderoimassa online-keskustelua, opetusmateriaalien sisällöntuottajana
tai vaikkapa näyttelytuottajana pedagogisessa kiertonäyttelytoiminnassa. Työ liittyy myös verkostoihin, joita rakentuu paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.

Työn alla kesällä 2021

– Tätä lukukautta on leimannut valtakunnallisen pop up -konttinäyttelyn A&DO Labran ja siihen liittyvän yleisötyön ja opetussisältöjen valmistelu. Työssä on hyödynnetty
yhteissuunnittelun menetelmiä ja tulevia käyttäjiä on kutsuttu mukaan suunnitteluun, Kapanen kertoo.

Designmuseossa on jo ennen Suomen kulttuurirahaston tukemaa A&DO – Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen hanketta toteutettu laajoja hankkeita, kuten Fantasy Design- tai Ampiainen-hankkeet, joissa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatusta on kehitetty yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Niissä painopiste on ollut palvella ja kasvattaa yhä laajempaa valtakunnallista yleisöpohjaa.

– Tässä verkostohankkeessa työskentelen ydintiimin lisäksi yhteistyössä muun muassa kuntien ja vierailupaikkakuntien kasvatuksen ja koulutuksen ohjelmien edustajien kanssa. Työ on tiimityötä, johon kuuluu paljon vuorovaikutusta eri ihmisten kanssa.

– Osallistun myös Designmuseon yleisötyön suunnitteluun. Ohjelmistoomme kuuluu muun muassa tapahtumia, työpajoja, opastuksia, koulutuksia, luentoja ja seminaareja, joiden
suunnittelusta ja toteutuksesta yleisötyön tiimi vastaa. Ihana osa työtäni on tiivis yhteistyö Ornamon ja muotoilijoiden kanssa Designakatemiassa.

Poikkeusaikojen muutoksia

Koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on tuonut muutoksia yleisötyötiimin arkeen. Moni asia on pystytty toteuttamaan virtuaalisesti, mikä lisää museosisältöjen saavutettavuutta. On vastattu muuttuviin tilanteisiin, kun normaalia vuosikelloa ja suunnitelmia ei ole voitu noudattaa.

– A&DO Labran konttinäyttelyn vierailu Tampereelle siirtyi rajoitusten vuoksi kevääseen 2022, mutta sisällöt tarjoiltiin etänä Tampereen kulttuurikasvatuksen ohjelman esiopetuksen ryhmien käyttöön. Taidekaaren kanssa yhteistyössä tuotettuun opetuskokonaisuuteen osallistui keväällä 33 ryhmää tamperelaisia esiopetusikäisiä, yhteensä 597 lasta. Ryhmiä palveli video-opastus, Hyvän lähiympäristön työkirja ja paikalliset arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen työpajat.

–  On ollut upeaa, että monessa kohdassa on syntynyt uusia hyviä käytäntöjä. Maantieteellinen etäisyys ei tunnu haasteelta, kun virtuaalisiin tapaamisiin on totuttu. Tämä on omiaan edistämään valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä, Kapanen uskoo.

Uusi museo laajentaa yleisötyötä

– Uusi museo tulee olemaan kotimaassa ja kansainvälisesti merkittävä ja vetovoimainen kohde. Museon yleisötyö ja palvelut tavoittavat entistä laajemmin ja kutsuvat mukaan aiempaa moninaisemman joukon käyttäjiä ja yhteisöjä. Sisällöt avautuvat erilaisille tulkinnoille, joilla on merkitystä tässä hetkessä. Näin on jo nykyisten museoiden kohdalla, mutta uusi tila tekee tutkimisesta, ihmettelystä ja osallistumisesta entistä helpompaa, Kapanen vakuuttaa.

– Yleisötyön tehtäviä ovat arkkitehtuurin ja muotoilun ja niihin liittyvän kulttuuriperinnön edistäminen sekä yleisöjen kutsuminen mukaan myös sieltä, mistä aiheiden pariin ei muuten päädyttäisi. Inspiroivana benchmarkina Hanna Kapanen pitää vierailua V&A Dundeessa, joka avattiin Skotlannissa 2018. Jo ennen museon avautumista ovilla odotti liuta koululaisia, senioreita, nuoria ja muita kaupunkilaisia, jotka kokoontuivat museon sisältöjen äärelle. Dundeessa matka kohti uutta museota oli käynnistynyt jo vuosia sitten laajan yleisötyön puitteissa. Tällöin uuden museon yleisöpohjaa kasvatettiin ja käyttäjien tarpeita tunnistettiin.

Damylaiset tukena

Hanna Kapanen sanoo, että damylaiset ovat museolle tärkeä tuki ja verkosto arkisenkin työn apuna muun muassa tapahtumatuotannon puitteissa. Damylaisten preview-tilaisuudet uusissa näyttelyissä ovat mielenkiintoinen hetki seurata ensimmäisiä tunnelmia näyttelyn äärellä.

– Damylaiset ovat myös tukeneet museon pedagogista toimintaa, mistä olemme todella kiitollisia. Designin ja museoiden mielikkejä?

– Nautin sujuvasta arjen muotoilusta ja estetiikasta. Erilaisissa suunnitelluissa ja rakennetuissa ympäristöissä on kiva liikkua aistit vireillä, monissa eri paikoissa. Muotoilusta suosikkejani löytyy useilta vuosikymmeniltä, kukin aikansa innovaatioita, joista monet palvelevat arkeamme edelleen.

– Museoissa puhuttelevat hyvät sisällöt ja viimeistelty jälki. Sisällöissä kiinnittyminen yhteiskunnallisiin ja ajankohtaisiin teemoihin on tärkeää. Vähän yllätyksettömästi suosikkeihini Suomessa kuuluvat Aalto-kohteet. Maailmalta suosikkimuseoita ovat Lontoon V&A ja Design Museum, Hanna Kapanen paljastaa.

Hanna Kapanen.
Kuva: Konsta Leppänen