#uusimuseo – damylaiset sananviejinä

Keskustelutilaisuudessa 11.9.2018 Helsingin kaupungintalolla pohdittiin mm. millaisia arvoja ja laatua ympäristömme meille välittää, millainen vastuu meillä on luontoa, toisiamme ja ihmiskunnan muistia kohtaan sekä miten kansalaisyhteiskunta voi monipuolisemmin osallistua ympäristön kehittämiseen.

Kaupunkikulttuurin muutoksia pohtivat Henna Helander, SAFAn puheenjohtaja, johtava asiantuntija, Helsingin kaupunki, Olli Hakanen, arkkitehti, Respace, Sini Koskinen, arkkitehti, HESA-SAFAn puheenjohtaja sekä kaupunkiluotsi Pauli Saloranta.

Paneelin alustaja Henna Helander ja panelistit Sini Koskinen, Olli Hakanen ja Pauli Saloranta

Pohjustukseksi Henna Helander kysyi, mitä kaupunki tekee ja merkitsee asukkaille, turisteille, uusille yrityksille ym. Kyselyn mukaan nuoret eivät koe oloaan kotoisaksi esimerkiksi Espalla. Nuoret elävät virtuaalisessa maailmassa. Käsitys ajasta ja paikasta on muuttunut. Pitäisi olla monipuolisia paikkoja, joissa syntyy alueen omaa identiteettiä. Hyvä esimerkki on Vuosaari.

Tarvitaan uusia, erilaisia näkökulmia, joihin ei ole totuttu. Uusi kaupunkikulttuuri kukoistaa vaikkapa Tallinnan Telliskiven alueella. Nopeasti kehittynyt kaupunginosa voisi olla malli Helsingille, Saloranta sanoi.

Tilakokemus syntyy kävelyvauhtia, Hakanen muistutti. Paikat, joissa ihmiset ovat kokoontuneet, syntyivät ennen autojen aikakautta.

Sini Koskinen esitti, ettei pitäisi tehdä liian valmista, vaan paikat saisivat muokkautua ajan myötä. Yksi tavoite pitäisi olla eri kulttuurien kohtaaminen.

Pauli Saloranta myönsi, etteivät kansalaiset tunne hyvin vuorovaikutuksen kanavia. Miten herättää nukkuvat? Hänen tehtävänsä yhtenä kaupungin stadiluotseista on neuvoa ja opastaa asukkaita vaikuttamaan alueidensa kehittämiseen.

Olli Hakanen täydensi: virkamiehet ovat nyt aika avoimia vuorovaikutukselle. Ideat ja oivallukset virallisten prosessien ulkopuolelta ovat tervetulleita.

Mitä villiä Helsingissä voisi tehdä? Helander tiukkasi. ”Liito-oravareitit” kaupunkilaisille, ehdotti Koskinen. Siis merkityt polut päästä luontoon, rannoille…

Älykäs maankäyttö on tärkeintä Se on kestävän kehityksen edellytys, totesi Hakanen.

Tulevaisuuden ympäristön tekijät oli kolmannen paneelin teema. Alustaja ja vetäjä oli Antti Ahlava, arkkitehti ja Aalto-yliopiston vararehtori. Keskustelijat olivat Heini-Emilia Saari, arkkitehti, Aalto-yliopiston kampuskuraattori, Wanderlust-studio, Lilli Maunula, arkkitehti, Juslin-Maunula sekä Arni Aromaa, teollinen muotoilija, Pentagondesign.

Damy talks täydelle salille. Panelisteina Arni Aromaa (vas.), Heini-Emilia Saari, Lilli Maunula ja Antti Ahlava

Yhteisöllisyys on ajan voimistuva henki, joskaan ei uusi ilmiö, Ahlava esitti. Suunnitteluun vaikuttavia vahvoja tekijöitä ovat ilmastonmuutos ja robotiikka. Suunnittelijoiden monialaisuus on tulevaisuuden vaatimus.

Lilli Maunulan työskentelyssä yhdistyy arkkitehtuuri ja muotisuunnittelu. Hän totesi tämän synteesin synnyttävän uusia näkökulmia.

Teollisen suunnittelun painopiste on korostamassa systeemien uudistuksia yksittäisten tuotteiden sijaan. Ei tehdä vain objekteja vaan järjestelmiä, korosti Arni Aromaa. Hyvä käyttäjäkokemus on päämäärä.

Heini-Emilia Saari pohti osallistamista. Suunnittelijoiden on kohdattava käyttäjät ja siedettävä ristivetoa. Aiempiin fyysisiin suunnitteluprosesseihin yhdistyy nyt uusia osallistavia malleja.

Suunnitteilla oleva Design- ja Arkkitehtuurimuseokokonaisuus herätti vilkkaan keskustelun DAMY talks -tilaisuudessa Helsingin Kaupungintalolla 11.9.

Uusimuseo-teeman panelistit olivat Mirkku Kullberg, uuden museon hankeryhmän jäsen, Pirjo Sanaksenaho, Aalto-yliopiston professori ja Arkkitehtuurimuseon hallituksen puheenjohtaja, sekä Jukka Savolainen, Designmuseon johtaja. Arkkitehti Esa Laaksonen, Alvar Aalto Akatemian johtaja, alusti aiheeseen ja johdatteli keskustelua.

Uuden museon aika on nyt! Panelistit Pirjo Sanaksenaho (vas.), Jukka Savolainen ja Mirkku Kullberg.

”Museonystävien rooli on hyvin tärkeä uusimuseo-hankkeessa. Damylaiset ovat sananviejiä, heissä on paljon potentiaalia lisätä hankkeen tunnettuutta ja vaikuttaa mielipiteisiin, sanoi museonjohtaja Jukka Savolainen.

Uuden museon konseptointi aiotaan saada pian käyntiin. Selvitettäviä asioita ovat esimerkiksi sisällöt, kohderyhmien kartoitus, eri käyttäjien odotukset sekä niiden rinnalla museon sijainti ja itse rakennus.

Uuden museon rakentaminen on pitkä prosessi, johon tarvitaan perusteellinen taustatyö. Konsepti, visio, on tultava toimijoilta. Sitä on vaikea kilpailuttaa, totesivat panelistit. Konsepti ja rakennus on luotava yhdessä.

Kansalaiskeskustelu on tärkeää: ihminen, kävijä on pidettävä keskiössä. Siksi kansalaisten osallistaminen on ydinsasioita.

”Museo on paljon muutakin kuin näyttely”, Jukka Savolainen muistutti. ”Museolla pitää olla sanottavaa, on toimittava kunnianhimoisesti, rohkeasti ja uteliaasti”.

”Arkkitehtuurimuseosta voi luoda aivan uudenlaisia kokemuksia. Vaikkapa virtuaalisuus mahdollistaa paljon muutakin kuin pienoismallit ja piirros- tai valokuvakopiot. Emme osaa vielä kuvitella kaikkea”, Pirjo Sanaksenaho huomautti.

Tutustu!  Uusimuseo.fi verkkosivuilla on perustiedot hankkeesta ja lomake, jolla voit osallistua: kommentoi ja tilaa tulevaa tietoa!