Museoystävät koolla Tampereella

Vuotuinen museoystävien tapaaminen järjestettiin 15.9. Tampereella Työväen museo Werstaassa. Osallistujia oli noin 80 ympäri Suomen. Tapahtuman järjestivät 40-vuotias Tampereen taidemuseon ystävät ja Työväenmuseon ystävät. Seuraava tapaaminen on Varkaudessa 14.15.9.2019.

– Tampereen taidemuseon juuret, taideyhdistys on perustettu 1898. Museo avattiin 1931 vanhassa viljavarastossa. Nyt museon taidekokoelma on Suomen toiseksi suurin, lähes 15 000 teosta. Museoon kuuluva Muumimuseo sai uudet tilat 2017 Tampere-talosta, ja se kasvanut Suomen kansainvälisimmäksi museoksi, jossa avausvuonna oli jo yli 100 000 kävijää, museojohtaja Taina Myllyharju kertoi.
– Tavoitteena on jotain, mikä lyö ällikällä, kuvaili Myllyharju taidemuseon Siilo-laajennushanketta. Arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtitoimisto AOR. Suunnittelutyö etenee, seinät on ideoitu, sisältö hahmottuu vähitellen, ja nyt on tärkeää osallistaa kaupunkilaiset, etenkin naapurit, ja muut kohderyhmät. Rakennustyöt alkavat tavoitteen mukaan 2022.

Tampereen Muumimuseon visuaalinen suunnittelija arkkitehti Taina Väisänen kertoi ainutlaatuisen museon työvaiheista. Jos voisin, valitsisin aina uuden rakennuksen, jonne olisi helpompaa ja  kustannustehokkaampaa toteuttaa näyttelyt. Mutta Tampere-talo antoi puitteet, joihin onnistuimme luomaan erityisen satumaailman.

– Kokoelmakeskuksemme antaa tilat 400 000 esineelle, jotka ovat museoidemme kokoelmia. Joukossa on esimerkiksi 5 000 kenkää, 220 ompelukonetta ja 15 000 postikorttia, luetteli keskuksen päällikkö Tiina Paavola. – Kehitämme uusia tapoja esitellä museoesineitä. Esimerkiksi kiertävät peräkonttimuseot tulevat lähelle ihmisiä, viemme toimintapaketteja palvelukeskuksiin ja järjestämme tiloissamme työpajoja.

Museoystävät tutustuivat esitysten jälkeen Tampereen museoihin, ja ilta huipentui Tampereen kaupungin vastaanottoon Raatihuoneella.

Ystävyyslataamon syysseminaarissa jaettiin tietoa ja kokemuksia

– Ystävyyslataamon tavoite on museoystäväyhdistysten verkostoituminen, inspriroituminen sekä tiedon ja kokemusten jakaminen, sanoi hankekoordinaattori Anna Pirvola.
Pyrimme etenkin lisäämään lasten ja nuorten osallistumista sekä tukemaan ylisukupolvista ja monikulttuurista osallistumista museoystävätoimintaan.

Yksivuotisen ystävyyslataamohankkeen jatko herätti kysymyksiä: kenen vastuulla ja toimesta?

Nyt ei ole kattoyhdistystä, vaan toimitaan löyhänä yhteisönä, jossa on runsas 50 yhdistystä eri puolilta Suomea. Jäsenrekisterin ylläpito olisi tärkeää. Museoliitto voisi olla mahdollistaja.

Arttu Haapalainen Taiteen edistämiskeskuksesta korosti SOTEssa ja HYTEssä sekä hallitusohjelmassa olevaa lauseketta ”Jokaisella on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin”. Hän kertoi alueellisesta kulttuurihyvinvointisuunnitelmasta, jonka pilotointi on menossa Pirkanmaalla, ensimmäisenä Suomessa.
– Kulttuurihyvinvoinnin kirjo on monialaista yhteistyötä, jonka keskiössä on ihminen ja hänen osallisuutensa taiteeseen. On luotu vaatimus, että ihmisen pitäisi voida osallistua kulttuuriin vähintään 100 minuuttia viikossa (prosentti ajasta), Haapalainen kertoi.

Janne Vilkuna, museologian professori Jyväskylän yliopistosta korosti, että aktiiviystävän täytyy tuntea museonsa ja museon tunnettava ystävänsä.
Museoystävät ovat museolleen asiantuntijajoukko, erityisesti erikoismuseoissa, museotyön helpottajia, vetoapu, eksklusiivinen vip-yhteisö, mutta ei uhka ammattilaisten työlle. Museo ystävilleen taas on sosiaalinen väline, vip-yhteisö. Tärkeintä museoystävyydessä on, että se perustuu luottamukseen, on pyyteetöntä ja molemminpuolista.

Esimerkkejä museoystävien toiminnasta

– Helsingin kaupunginmuseon ystäviä on yli 500, yhdistys on yli 30-vuotias. Ystävät osallistuvat näyttelyiden tekoon, ova mukana eri työpajoissa, ovat museomummoja, kuvakummeja, kuvasakkilaisia, hoitavat muinaisjäännöksiä – toiminnoista uusin on Adoptoi monumentti -hanke. Heini Hämäläinen, arkeologi

Case Nuorisopäivä Masala macing Race

– Miten herättää nuorten kiinnostusta kulttuuriperintöön? Nuoria innostaa itsetekeminen, applikaatiot, pelit, sometus, tubetus, valokuvaus, musiikki, liikunta, graffitit. Kulttuuriperintöä on vietävä ”salakavalasti” arkeen. Korvat on pidettävä auki nuorisotoimeen ja yhteydet hoidettava kuntaan. Kouluyhteistyössä on tunnettava opetussuunnitelmat. Petra Vairimaa, M.A. Etnologi, Eventsin toimitusjohtaja

– Merikeskus Vellamo on 10-vuotias, ystäväyhdistys 8-vuotias. Museokaverit ovt kävijän kanssakulkijoita, eivät oppaita, he tuntevat rakennuksen ja näyttelyt. Asiakkaina on ryhmiä palvelutaloista, hoivakodeista, eläkejärjestöistä ym. Vapaaehtoiset ovat apuna myös lastentapahtumissa, teemapäivillä, tapahtumien kuten konserttien yms. järjestelyissä. Sirkka Kotola, Merikeskus Vellamo, Kotka

Heinolan taidemuseon ystävien toiminta alkoi 1992, kun museo uhattiin sulkea. Nyt on lähes 400 jäsentä. Vuoden kohokohta on ”Vanhan ajan joulun” taidekahvilan hoito, joka on jatkunut yli 10 vuotta. Joulutapahtuman päätoimijoita ovat muut yhteisöt (käsitöitä, kirpputori, teosvaihto, arpajaiset ym).

– Paras tulonlähteemme jäsenmaksujen lisäksi, palvelemme 400–500 kahvittelijaa kolmessa tunnissa. Saamme aina uusia jäseniä ja aktivoimme nykyisiä.

– Ystäväyhdistyksen toinen suursatsaus on nuorten taidekasvatus; keväällä 2018 vietiin kaikki Heinolan 9-luokkalaiset Ateneumiin: 4 bussia, 160 oppilasta, 10 opettajaa, 2 toimittajaa. Vastaava tapahtuma toteutetaan keväällä 2019. Anja Vahteristo-Järvinen, Heinolan Taidemuseon ystävät

Postimuseon menestyksellinen tempaus on postimerkkiosasto Helsingin Kirjamessuilla. Museoystävät ovat ”töissä” osastolla:  keskusteluja, Postimuseon ”mainostusta”, puheenvuoroja pienellä lavalla, postikorttien myyntiä ym. On antoisaa tavata tykkääjiä ja saada uusia jäseniä yhdistykseen. Pirkko Hassinen, Postimuseo

 

Ystävyyslataamo on myös Facebookissa