Ystävyyslataamo vauhdissa!


DAMY:n vetämä vuoden mittainen Ystävyyslataamo-hanke on lähtenyt hyvin käyntiin kevään aikana.
Hankkeen ensimmäinen työpaja pidettiin maaliskuussa Helsingissä. Parikymmentä museoystävää pohti  Ystävyyslataamon teknistä toteutusta, ystäväyhdistystoimintaa ja verkostoitumista. Tilaisuus  tuotti paljon materiaalia ja uusia ideoita museoystäville.
Katso työpajan tunnelmat videolta

************************************

Ystävyyslataamon kevätseminaarissa avauksia kansalaisliikkeestä, digitaalisuudesta ja museoalan nykytilanteesta

Uusia näkökulmia museoystäviin avattiin Ystävyyslataamon kevätseminaarissa Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä 15.5.2015. Paikalla oli reilu 60 museoystävää, sekä museo- ja kulttuurialan edustajaa kautta Suomen.

Ystävyyslataamon kevätseminaari pidettiin DAMY:n toisessa emomuseossa museoviikolla, jonka teema oli osuvasti: Verkostot esiin. Tilaisuuden puolivälissä nautittiin kahvitarjoiluista Arkkitehtuurimuseon porrastasanteella.

Ystävyyslataamon kevätseminaari pidettiin DAMY:n toisessa emomuseossa museoviikolla, jonka teema oli osuvasti: Verkostot esiin. Tilaisuuden puolivälissä nautittiin kahvitarjoiluista Arkkitehtuurimuseon porrastasanteella.

”Miksi olla museoystävä? Omakohtaiset kokemukset, tuntemukset ja ystävyydet ovat syitä kuulua ystäväyhdistykseen. Halutaan kuulua porukkaan, päästä merkityksellisiin tapahtumiin, piireihin ja perinteisiin”, kuvaili alkusanoissaan Arkkitehtuurimuseon yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen.

Sari Maaskola Merimuseo Vellamon Ystävistä on selvittänyt museonystäväyhdistysten toimintaa. Museoliiton verkkosivuilla on 55 yhdistystä, joissa jäseniä 100–2 000, kaikkiaan arviolta 18 000–25 000 ystävää. Ystäväyhdistystoiminta on kaikkiaan näyttänyt aktivoituneen 2000-luvun alussa. Maaskolan selvityksessä yhdistykset korostivat tavoitteenaan tukea ja edistää museoita, tehdä niitä tunnetuiksi. Mutta ohjaavatko tavoitteet yhdistysten toimintaa? Kokonaiskuva näytti epäselvältä, kun vertaa tavoitteita yhdistysten toimintaan. Tulosten mittaaminen toki on hankalaa. ”Jäsenkunnan kartoitus, jäsenten profilointi, on jäsenhankinnan avain”, Maaskola korostaa. ”Ystävien ja museon pitäisi yhdessä sopia tavoitteista ja tarpeista sekä näiden myötä toimintamuodoista”.

Hankekoordinaattori Anna Pirvola selosti Ystävyyslataamon tulevaa: toimintamallien keräys ja koostaminen käynnistyy piakkoin, ja niistä muodostuu aikanaan työkalupakin sisältö. Facebookin ja muiden some-kanavien käyttöä aktivoidaan. Museoystävien valtakunnallisen tapaamisen osana on Ystävyyslataamon syysseminaari Tampereella 15.–16.9. Loppuraportti julkistetaan loka–marraskuussa.

Kaupunkiaktivistit ovat uudehko ilmiö, josta museonystävät saattaisivat saada virikkeitä, sanoi erikoistutkija Maija Faehnle, joka toimii Suomen ympäristökeskuksessa. Tampereen yliopistossa hän on selvittänyt kaupungistumista. Viime vuosina asukkaita osallistavia tapahtumia ovat olleet esimerkiksi ravintolapäivä, Myyrmäki-liike, olohuonenäyttely, saunapäivä, joukkorahoitus yms. Tyypillistä näille on omaehtoinen ”kevytosallistuminen”, ilman järjestöjä. Näitä nimitetään neljänneksi sektoriksi, jolla on tuntosarvia moneen suuntaan. Museoystävät voisivat kehittää tapahtumia ja toimintaa ennakkoluulottomasti uusien tahojen kanssa.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä museoissa pohti Kansallisareenan projektisuunnittelija Aino Kostiainen ja esitti pyramidimallista, yhteistä selvitystä niin museon kuin ystävien kannalta: pohjana on selvittää vapaaehtoistoiminnan merkitys ja luonne sekä roolit ja tehtävät, sitten luoda organisointi ja ylimpänä arki eli käytännön toimet. Hän korosti yhteistyössä synnytettävää listausta.

Lahden TAJUMO-hanketta havainnollisti projektipäällikkö Katariina Mäenpää. Tuleva Taiteen ja muotoilun elämyskeskus hyödyntää paljon innovatiivisia digitaalisia elämyksiä, joilla Lahden Taidemuseo tavoittelee etenkin nuorta kävijäkuntaa. AR, VR ja HR (augmented reality, virtual reality ja hybrid reality) tulevat tutuiksi uuden teknologian myötä. ”Mutta sisältö on silti aina tärkein”, Mäenpää korosti.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Arja-Liisa Kaasinen Arkkitehtuurimuseolta, Leena Svinhufvud Designmuseolta, Sissi Peltonen Salon taidemuseo Veturitallin Ystävistä, Aino Kostiainen Kansalaisareenasta ja Kimmo Levä Museoliitosta. Anna Pirvola toimi vetäjänä. (kuva: Pertti Pyhtilä)

Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä piirsi kuvaa Suomen museoista ja kävijöistä. Ammattimaisesti hoidettuja museoita on 324, joista enin osa kuntien (54 %) sekä yhdistysten ja säätiöiden (38 %) ylläpitämiä. Niissä on 5,6 miljoonaa esinettä, 24 miljoonaa valokuvaa ja 410 000 taideteosta. Kävijöitä vuonna 2017 oli 7,1 miljoonaa. Edellisenä vuonna luku oli 6,6 miljoonaa. Museokortteja on käytössä 120 000, ja viime vuonna niillä tehtiin 900 000 käyntiä. Levä kuvaili museoihin vaikuttavia yhteiskunnan muutoksia: eriytymistä, moniarvoistumista, ympäristötietoisuutta ja teknisen toimintaympäristön nopeaa muutosta. Sisällöt ja palvelujen käyttö menevät uusiksi. Digitalisointi on valtava haaste museoille. Kilpailu työvoimasta kiristyy. Yksityinen rahoitus ehkä kasvaa, julkinen rahoitus pysynee ennallaan. Museoiden on osallistuttava enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osoitettava arvonsa tuloksillaan. Museoystävien rooli nyt ja tulevaisuudessa?: ”Pidän tärkeänä vaikuttamista poliittisiin päättäjiin, vaikkapa julkisuuden keinoin. Toivon taloudellisten tukijoiden innostamista. Ystävätoiminta voisi olla väylä ehkäistä syrjäytymistä. Ja vielä: tukeminen digiloikassa on tärkeää”, Kimmo Levä herätteli.

Päätöskeskustelussa painotettiin museoystävien yhdessä tekemistä, osallistumista, sosiaalisuutta, ystävystymistä. Ja hauskaa on oltava! Mutta nyt on tärkeää visioida. Mitä museoystävyys on kymmenen vuoden päästä?

************************************

Ystävyyslataamon syysseminaari pidetään museoystävien valtakunnallisen vuosikokouksen yhteydessä sunnuntaina 16.9. Tampereella museokeskus Vapriikissa. Tilaisuus keskittyy museoystävien tulevaisuuden näkymiin sekä lasten ja nuorten osallistamiseen.
Tilaisuus on avoin kaikille. Tervetuloa!
Ks. alustava luonnos seminaarin ohjelmasta.