Jugend-kartano ja Kansanteatteri Arkkitehtuurimuseossa

Komea Suur-Merijoen kartano esittäytyy Arkkitehtuurimuseon pääsalissa syyskuun 8. päivään asti. Pienessä salissa on kesäkuun alkuun esillä moderni Kansanteatteri, jota ei toteutettu.

Kuvassa Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen ja kansanedustaja Pertti Salolainen, joka avasi näyttelyn.

Liikemies Maximilian Neuscheller hankki Karjalan kannakselta suuren tilan ja palkkasi nuoret arkkitehdit Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemaan sinne kesähuvilan, joka valmistui vuonna 1903. Noin 900 neliön rakennuksesta tuli kokonaistaideteos, jonka tekemiseen osallistui laaja joukko taiteilijoita ja käsityöläisiä.

Suur-Merijoen kartano on tuhoutunut, mutta osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa Suomeen ennen talvisodan päättymistä. Näyttelyssä on arkkitehtien alkuperäisiä akvarellitöitä, pohja- ja julkisivukaavoja, sisustuspiirroksia, valokuvia, pienoismalleja, muutama kaluste, valaisimia ym. Arkkitehtien ohella työhön osallistui käsityöläisiä, taidemaalareita ja kuvanveistäjiä.

DAMY osoitti vuosilahjoituksensa 2018 piirustusten konservointityöhön. Siitä on esimerkkinä eteishallin takkanurkkausta esittävä upea piirros ennen ja jälkeen konservoinnin. Satavuotiaan piirustuksen värit on puhdistettu mm. vesipesulla.

DAMYn tuen avulla konservoitu Suur-Merijoen eteisen takkanurkkausta esittävä piirustus. Vasemmalla työ ennen konservointia ja oikealla puhdistettu teos.

Teatteri aikaansa edellä

Jos suurikokoinen Kansanteatteri olisi toteutettu Hakaniemen torille, se olisi aikanaan ollut maailman modernein.

Arkkitehti P.E. Blomstedtin vuonna 1935 suunnittelema teatteri oli rakennuksena radikaali ja olisi mahdollistanut uudet taiteelliset ideat.

Näyttely esittelee teatterisuunnitelman moniaistisesti. Näyttely syntyi Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijoiden ja museon henkilöstön yhteistyönä tavoitteena löytää uusia tapoja esitellä museon kokoelmaa.

Kansanteatterin pienoismalli.

Ystävänpäivä Dipolissa herätti muistoja

Moni damylainen muisteli opiskeluaikojaan Ystävänpäivän vierailukohteessa Dipolissa Espoon Otaniemessä. Ainutlaatuinen suomalaisen arkkitehtuurin monumentti on kokenut täydellisen peruskorjauksen. Myös Aalto-yliopiston ripeästi kasvavan kampuksen tulevaisuudesta saatiin havainnollisia kuvia.

Ylioppilastalosta monikäyttötilaksi

– Omintakeinen rakennus tuntui hieman pelottavaltakin työltä, kuvailee arkkitehti Samuli Woolston, ALA arkkitehdit, joka toteutti Dipolin peruskorjauksen suunnittelun.

Dipolin eli Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan talon suunnittelivat arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä . Se valmistui vuonna 1966, ja Reima Pietilän mukaan se oli suunniteltu sulautumaan osaksi ympäristöä. Veistoksellinen julkisivu ja vapaamuotoiset sisätilat olivat suunnittelijoiden ideasta tahallisen sekavia. ”Opiskelijat etsikööt polkunsa.”

Woolston esitteli rakennuksen: entisiä mosaiikkibetonilattioita löytyy vielä, mutta auloissa on uudempi kivilattia, joka on hiottu mataksi, alkuperäisiä kattolautoja on, mutta paljon jouduttu uusimaan, baarit ja vessat on päivitetty, suuri laitoskeittiö pienennetty, avattu aikoinaan kiinni pantu portaikko, toimistot ja kokoustilat ajanmukaistettu, IV-tekniikka uusittu ja niin edelleen.

Monimuotoiset ikkunat sekä loputtomasti mutkittelevat katto- ja seinärakenteet, avattavat liukuseinät ynnä muut lienevät tehneet peruskorjauksesta haastavan. Suljettuja kattoikkunoita avattiin ja valo pääsee taas leikkimään salien katoissa. Vuonna 2017 valmistunut työ käsitti lähes 12 500 neliömetriä.

Nyt Dipoli on Aalto-yliopiston päärakennus, mutta samalla monikäyttötila, joka on avoin ulkopuolisille. Se tarjoaa työ-, tapahtuma- ja näyttelytiloja, paikkoja kohtaamisille ja kokouksille sekä kahviloita ja ravintoloita.

Kammioista monitoimitiloihin

Otaniemen huikeita visioita, Aalto-yliopiston tulevia kehitysvaiheita esitteli toimitilajohtaja
Kari Haapamäki:

  • Väre-rakennus sai TAIK-asukkinsa viime vuonna, nyt helmikuussa muuttaa Töölön Kauppakorkeakoulu uusiin tiloihin Väreeseen. Parin vuoden päästä rakentuu innovaatio- ja start-up-talo Aalto Works, Aalto Studios-mediakeskus, sitten Kemisti Block sekä opiskelijakeskus, toimitiloja ja asuntoja. Puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta. Vuonna 2030 yliopistoalue saattaa ulottua yli Keilaniemen ja olla yhteydessä Tapiolaan.
  • Tavoitteena on tiiviimmät ja joustavammat rakennukset. Kammioiden tilalle tulee muunneltavia monitoimitiloja. Tilakustannuksissa säästetään. Oppimisympäristöt kehittyvät. Testitiloja, työpajoja ja tutkimuslaboratorioita kehitetään yhdessä myös yhteistyöyritysten käyttöön. Kampusyhteistyötä edistetään, tavoitteena olla kehityksen ”hub”.

Oodi – lahja 100-vuotiaalle Suomelle

Damylaiset vierailivat keskustakirjasto Oodissa 11.2.2019. Oodin johtava kirjastotoiminnan suunnittelija Pirjo Lipasti – itsekin damylainen – kertoi projektin taustoista ja sanoi tilaisuuden lopuksi vastauksena yleisökysymykseen suosittelevansa ottamaan yleisön mukaan muidenkin julkisten rakennusten suunnitteluun.

Kaksivaiheisen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voitti ALA arkkitehdit. Pääsuunnittelija Niklas Mahlberg kertoi suunnittelun haasteista ja ideoista.  Oodissa on teräsrakenne ja verhoiluun on käytetty suomalaista puuta; kuusta ja mäntyä, joiden käsittely paloturvallisiksi testattiin perinpohjaisesti.

Pirjo Lipas ja Niklas Mahlberg

Tiloista 90 prosenttia on yleisön käytössä. Kaikki 100 000 kirjaa on esillä, sillä kirjavarastoa ei ole. Ulkovalaistusta ei ole, vaan toimintojen valaisu sisällä heijastuu ulos.

Sisustusarkkitehti Heikki Ruoho kertoi, että Oodista haluttiin tehdä koko perheen olohuone, jossa ylimmässä 3. kerroksessa on Kirjataivas. Kaikki talon kalusteet on ostettu suomalaisilta toimittajilta.

Niklas Mahlberg, Heikki Ruoho ja Pirjo Lipasti.

Tähän mennessä kävijämäärä on ollut noin 20 000 vuorokaudessa, mikä on kaksinkertainen arvioituun nähden. Istumapaikkoja joudutaan lisäämään. Oodi on lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja tarkoitettu kestämään seuraavat 150 vuotta.

 

Näkökulmia museoihin

Arkkitehtuurin päivää vietetään vuosittain 3. helmikuuta Alvar Aallon syntymäpäivänä. DAMY oli mukana ArchInfon, SAFAn, Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -museon järjestämässä juhlassa Kiasmassa. Ohjelmassa oli mm. uuden V&A Dundeen designmuseon esittely.

Tilaisuus antoi paljon eväitä uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota varten – #uusimuseo.

Kansainvälinen vetonaula

Skotlannin V&A Dundeen palkittua designmuseota esitteli museonjohtaja PhilipLong​. Kulttuurihanke elvyttää pienen taantuvan kaupungin elämää. Ennen takapihana ollut rantavyöhyke on nyt viihtyisä ja vetovoimainen.

Museota valmisteltiin pari vuosikymmentä, verkostoja rakennettiin, ja sitä tehtiin tunnetuksi V&A-bussin Design in Motion​​ avulla. Paljon huomiota kiinnitettiin muotoilukasvatukseen ja paikallisiin vahvuuksiin.

Arkkitehti Kengo Kuman suunnittelemasta V&A Dundeen museosta on tullut kansainvälinen vetonaula, jonka välilliset vaikutukset paikallistalouteen ja matkailuun ovat olleet suuria.

Tallinnan Arkkitehtuurimuseon johtaja Triin Ojari​  ​ kertoi, että arkkitehtuuri ja muotoilu on Virossa päätetty yhdistää saman katon alle. Hanke on alussa, perusteellisemmat strategiat ja suunnitelmat vielä puuttuvat.

Arkkitehtuurin perintö

Arkkitehtuurin omistajuus, alkuperäisten piirustusten merkitys ja arkistojen avoimuus nousivat järisyttävällä tavalla esiin The Proposal​ -dokumenttielokuvassa. Synttärikahvien suklaakakku oli nousta kurkkuun, kun jouduimme pohtimaan, voiko kansallisomaisuutena pidetyn rakennusperinnön ostaa rahalla ja sitten sulkea yleisön tavoittamattomiin.

Kansainvälisistä museohankkeista voi lukea lisää esimerkiksi Arkkitehti-lehden numerosta  5/2018, joka on näköislehtenä osoitteessa https://www.ark.fi/reader/3369#page=1

Sata vuotta sairaaloita

Arkkitehtuurimuseon näyttely esitteli Paateloiden suvun sairaala-arkkitehtuuria sadan vuoden ajalta. Valokuvat, tekstit ja pienoismallit Anatomian laitoksesta vuodelta 1928 nykyiseen Meilahden sairaala-alueeseen kertovat sairaaloiden muodonmuutoksesta.

Mikael Paatela vasemmalla

− Sairaala-arkkitehtuuri koskettaa meitä jokaista jossain vaiheessa, totesi arkkitehti, TkL Mikael Paatela avajaisissa. − Lääketieteen kehittyessä sairaalarakennusten on oltava yhä joustavampia, valmiita muutoksiin. Nyt on suunniteltava rakennuksia vuosikymmenien tähtäimellä. Rakennuspaikan koko ja muoto asettavat jo suuria rajoituksia.

Leena Riittinen

Damylainen ex-sairaalakemisti Leena Riittinen korosti puheessaan, miten tärkeää on osallistaa sairaalan henkilöstö uusien tilojen suunnitteluun. Hän työskenteli HUSin laboratorioissa ja  työryhmineen tarkasteli tiiviisti arkkitehtipiirustusten toimivuutta käytännön kannalta.

Lisää Arkkitehtuurimuseon sivustolla Vuosisata sairaala-arkkitehtuuria -näyttely

Ystävyys tiivistyy!

Museonystävien yhteinen Ystävyyslataamo-hanke on loppusuoralla. Vuoden pituisessa projektissa on koottu 21 museonystäväyhdistyksen toimintamalleja. Tuloksena on 134-sivuinen Ystävyyslataamo-Työkalupakki, joka sisältää yli 50 esimerkkiä hyvistä käytännöistä.

Koordinaattori Anna Pirvola

– Uskon toimintamallien inspiroivan ja entisestään aktivoivan yhdistysten toimintaa, sanoo hankekoordinaattori Anna Pirvola. – Toivon, että työkalupakkia myös päivitetään jatkossa uusilla innostavilla ideoilla, joita voidaan soveltaa museonystäväyhdistyksissä. Niitä on jo noin 50 ympäri Suomen.

Ystävyyslataamo-työkalupakki on julkaistu sähköisenä kenen tahansa luettavaksi. Se pyritään saamaan kaikkien museoystäväyhdistysten sivuille yleisön luettavaksi.

Museovirasto mahdollisti Ystävyyslataamon toteutuksen Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 avustuksena.

Projektipäällikkö Hanna Lämsä

– Kulttuuriperintövuoden projekteja, tapahtumia ja aloitteita on ollut ympäri Eurooppaa. Suomessa avustusta sai 31 hanketta ja organisaatiota. Suomen pääteema oli osallisuus, kertoi projektipäällikkö Hanna Lämsä Museovirastosta työkalupakin julkistamistilaisuudessa 11.12.2018 Designmuseossa.

– Miten ihmiset saatiin siivoamaan kaupunkia, syömään yhdessä taivaan alla, rahoittamaan hyviä hankkeita mesenaatteina, painamaan ”naapuri/ystävä” nappia…? Yhteismaa ry:n tuottajat Pauliina Seppälä ja Tanja Janicke korostivat uudenlaista osallisuutta ja luovuutta, missä internet on keskeinen innostus- ja tiedonvälityskanava.

– Tehdään yhdessä. Ylhäältä alas sanelu ei enää toimi, vaan aloitteet tulevat alhaalta kansalaisilta. Ihmiset ovat itse tapahtumien tuottajia. He haluavat pop-up-mahdollisuuksia, kevyempää spontaania toimintaa, itsejatkuvuutta, omaa johtavuutta.

  • Tutustu Arkkitehtuurimuseon Mesenaattikampanjaan, joka on esimerkki hyvän hankkeen rahoituksesta.

DAMYn pikkujouluissa keskustelu uudesta Arkkitehtuuri- ja designmuseosta

Kaupunginvaltuutettu, professori Sirpa Asko-Seljavaara kannusti meitä aktiiviseen toimintaan uuden museon aikaansaamiseksi. Hän korosti, että Guggenheim-projektin virheistä kannattaa oppia. Hanke ei voi olla ylhäältä annettu valmis konsepti.

Asko-Seljavaara ei ollut innostunut Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun voittaneesta mustasta museokompleksista ja toivoi, että nyt saadaan paremmin ympäristöönsä sopeutuva rakennus.

Hän varoitti, että on syytä varautua moninaiseen, jopa ristiriitaiseen keskusteluun. Valtuustossa museota varmasti halutaan keskustan sijaan Myllypuroon tai muualle kaupungin laitamille.

Asko-Seljavaara toi juhlaamme pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen, jossa korostetaan, että uuden museon on oltava kansainvälinen ja uutta luova korkeatasoinen museo.

Museonjohtajat Jukka Savolainen ja Reetta Heiskanen kertoivat, kuinka hanke etenee. Tuomas Auvisen johdolla istuu parhaillaan toinen työryhmä, jonka selvitys julkistetaan helmikuun lopussa. He muistuttivat, että kaikkien on syytä aika ajoin vilkaista uuden museon sivustoa #uusimuseo.fi , jossa ovat uusimmat uutiset ja tapahtumat.

Asko-Seljavaara kertoi myös ASKO-säätiön apurahakäytännöistä, joiden avulla on kyetty tukemaan montaa nuorta muotoilijakykyä.

Pikkujouluissa kuultiin Timo Vikkulan musiikkia ja viihdyttiin ystävien kesken.

Modernia ja ajatonta

”Sisustajan taivas” oli damylaisten vierailukohde 20.11.2018. Vuoden verran Helsingin Kasarmikadun uudisrakennuksessa toimineet Nomart ja Kastell esittelivät valikoimiaan.

Uudistalon, jonka paikalta purettiin kaksi toimistotaloa, suunnittelija on SARK. Rakennus on täynnä toimistoja. Jura-kiveä on talon julkisivuissa ja sisätilojen lattioissa. Katutasossa on lounasravintola Juuri. Katukerroksen myymälöillä on noin 700 avaraa neliötä. Tammi ja vaaleat värit hallitsevat sisustusta.

Toimitusjohtaja Anna Kärnä on tyytyväinen uuteen tilaan, jonne on saatu näyttävästi esille Nomartin noin 30 tuotemerkkiä. Kalusteiden (Fritz Hansen, Hans J. Wegner, Lammhults ym.), ohella on valaisimia (uutuutena vaikkapa elvytetty Paavo Tynell), mattoja, sisustustyynyjä, kankaita ym.

Anna Kärnä valitsi mielikalusteekseen Fritz Hansenin kulmikkaan pehmeän Via-tuolin, joka mukautuu eri suuntiin.

Kartellin värikkäässä tarjonnassa on paitsi kalusteita myös runsaasti sisustuksen pientuotteita.

Projektimyynti yrityksille on tärkeä osa toimintaamme, mutta kuluttajat ovat meille erittäin tervetulleita. Tavoitteemme on pitää kynnys matalalla. Täältä löytää modernia ja ajatonta, sellaista mikä sopii tähän päivään ja säilyy tulevaisuudessa, Anna Kärnä sanoo.

 

 

Taide-elämysten hotelli

Runsas 30 damylaista tutustui marraskuun alussa Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevaan St. George -hotelliin, joka avattiin mittavan remontin jälkeen toukokuussa.

Hotellin ylellisyys syntyy taiteen, muotoilun, arkkitehtuurin ja hyvinvoinnin kohtaamisesta. Tuloaulan katossa leijailee taiteilija Ai Weiwein suuri paperi-lohikäärme Tianwu. Toisessa kerroksessa on Birger Kaipiaisen Helmikana. Taidetta on huoneissakin runsaasti. Wintergardenin katossa lentää Pekka Jylhän metallilintu Learning to fly, ja seiniä kiertää Klaus Haapaniemen suunnittelema muraalitapetti.

Hotellihuoneet ja muut tilat huokuvat kansainvälisyyttä ja kodinomaisuutta. Kaikissa huoneissa on taideteos seinällä ja kirjallisuutta hyllykössä. Koska hotellikorttelissa on toiminut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Suometar ja myöhemmin Uusi Suomi, lukemiselle on varattu pohjakerroksen kahvilan takahuone, jossa myös Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa. Kahvila leipomoineen on saanut vaikutteita vanhanajan maitokaupasta ja on avoinna kaikille.

 

St. Georgen arkkitehtuuri Arkval Taite Oy/arkkitehti Pervin Imaditdin, sisustussuunnittelu Carola Rytsölä, konseptisuunnittelu ja kulttuurisisältö Mirkku Kullberg.

10 000 vuotta muotoilua

Damylaiset tutustuivat muotoilun pitkään historiaan Kansallismuseon näyttelyssä, joka jatkuu 24.2.2019 saakka.

Näyttelyssä on rinnakkain vanhoja, perinteisistä materiaaleista tehtyjä esineitä ja muotoilun uutuuksia, mukana huipputeknologiaakin. Savisen tai tuohisen juoma-astian ohessa on moderneja lasiesineitä. Ikivanhojen metsätyökalujen vastapaino on Ponssen harvesteri. Muinaisten suksenpohjien karvaluisto toistuu nykyajan tekomateriaalina. Vanhat vänkkyrät puutuolit ovat saaneet oheen uudet säkkituolit.

Tuolien raaka-aineet ja muodot ovat löytyneet luonnosta.

Kansallismuseo haluaa pohdittavan ihmistä osana ekosysteemiä, ihmisen suhdetta materiaaleihin ja esineisiin. ”Samalla kun luomme esineitä, ne muuttavat meitä”.