#uusimuseo keskeisin teema HH-tapahtumassa

DAMYn historian ensimmäinen Happy Hour vietettiin 23.2.2021 Zoomin kautta. Vieraina olivat Arkkitehtuurimuseon uusi johtaja Carina Jaatinen, Designmuseon johtaja Jukka Savolainen ja nelisenkymmentä damylaista. Keskustelua johdatti prof. eremitus Yrjö Sotamaa.

− #uusimuseo on hankkeemme työnimi. Tavoite on täysin uudenlainen museo. On luotava parempaa ymmärrystä arkkitehtuurista ja designista, saatava aikaan näitä aloja laajempi kokonaisuus. On nähtävä museo aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana, aloitti Jukka Savolainen. − Ja on oltava valmius jatkuvaan oppimiseen ja aitoon vaikuttavuuteen.

− Uusi museo ei ole valmis, kun se avataan. Sen tulevaisuus on jatkuvaa kehittymistä, huomautti Carina Jaatinen.

Mieleenpainuva kokemus, elämykset, uudet näkökulmat, vuorovaikutteisuus, osallistaminen, haastaminenkin – uudelle museolle riittää tavoitteita.

Yleisökysymys: miten tavalliset ihmiset saadaan ottamaan museo omakseen, niin ettei tarjota vain elitismiä?

− Sisällöt, toiminta, kokonaisuus ovat rakennusta tärkeämpiä, totesi Savolainen. − Museosta tehdään kohtaamispaikka, keskustelujen avaaja. Se toimii käyntikorttina arkkitehtuurin ja designin alueilla, aktiivisena myös kansainvälisissä verkostoissa.

Uusi museo on päätetty sijoittaa Helsingin Eteläsatamaan. Hankeorganisaatio alkaa viedä asioita eteenpäin. Alueesta ja museosta tullee erilliset arkkitehtuurikilpailut.

Damylaiset mukaan

− Kaikki mukaan yhteistyöhön! Mielellään keskustelemme ja rakennamme yhdessä polkua tulevaan. Damylaiset ovat tärkeä ja läheinen taustatukemme, Jaatinen korosti.

− Koemme damylaiset sananviejinä, hankkeen edistäjinä, Savolainen painotti.

Koko 1,5 tunnin keskustelu tästä linkistä.

Carina Jaatisen ajatuksia työstään museomaailmassa  tästä linkistä.

Tutustu uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon konseptiin uusimuseo.fi.

Ystävyys yhdisti Aallon ja Schildtin

Joukko damylaisia kokoontui Ystävänpäivänä 14.2.2021 nauttimaan kulttuurihistoriallisista matkaelämyksistä Zoomin välityksellä. Matkareissun tuotti DAMYn hallituksen jäsen Jari Jetsonen.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Göran Schildt on monella tavoin ajankohtainen. Vastikään on ilmestynyt  Henrik Knifin kirjoittama elämäkerta Schildtistä. Verkkosivusto Finna.fi on julkaissut hänen noin 400 valokuvaa käsittävän arkistonsa. Jetsonen esitteli 50 siitä poimimaansa kuvaa lisättynä sopivasti omilla vertailukuvillaan.

DAMY suunnittelee ryhmämatkaa Tammisaareen tutustumaan mm. Villa Skeppetiin, jonka Alvar Aalto suunnitteli ystävälleen Schildtille. Matka toteutuu keväällä/kesällä koronatilanteen salliessa.

Jetsonen näytti myös vuonna 2009 kuvaamansa Christine Schildtin haastattelun. Filmi oli kuvattu Kreikassa Leroksen saarella, jossa Schildtit olivat ostaneet vanhan talon vuonna 1965.

Villa Kolkis

Schildt oli aikansa matkabloggaaja. Purjehdukset Daphne-veneellä ikuistuivat kuviksi ja teksteiksi. Aalto-kirjasarjan lisäksi hän kirjoitti matkakirjoja ja lehtiartikkeleita. Valokuvia on runsaasti etenkin vuosilta 1940-1960, ja ne esittelevät Välimeren tunnelmia, maisemia ja ihmisiä, matkantekoa ja myös matkaseuralaisia, tunnettuja kulttuurivaikuttajia.

Alvar ja Elissa Aalto olivat mukana mm. Niilin purjehduksilla. Alvar Aallon ystävyyttä on luonnehdittu elintärkeäksi Schildtille. Hän kirjoitti ystävänsä kolmiosaisen elämäkerran.

Schildtin kotialbumiin voit tutustua finna.fi .

 

Virtuaalista ennakkoa damylaisille

Designmuseo järjesti 2.2.2020 etäesittelyn Gunnel Nyman – Avoin arkisto -näyttelystä, joka on museon Galleriassa 30.5. asti.

Näyttely kattaa muotoilija Gunnel Nymanin (1909–1948) laajan ja monialaisen tuotannon esittelyn. Näytteillä on paitsi esineitä – lasia, valaisimia, huonekaluja, tekstiilejä – myös luonnoksia, teknisiä piirustuksia, kirjeitä, valokuvia, matkoilta talletettuja pääsylippuja, jopa veroilmoituksia ynnä muuta.

Ainutlaatuista näyttelyssä on digitointipiste, jossa kävijä voi tutustua käytännön museotyöhön, siihen miten yksityinen arkisto muuttuu museokokoelmaksi, ja voi itse kokeilla Nymanin luonnosten käsittelyä tai luoda oman teoksensa. Näin sitten kun museo on jälleen avoinna.

– Nymanin perikunnan luovuttama arkisto on museomme laajimpia, kertoi kokoelmaintendentti Susanna Thiel.

– Aineiston digitointi on edelleen menossa, ja näin saamme kokoelman haltuun. Luetteloinnin myötä kerätään tietoa, tehdään selvityksiä luonnoksista tuotantoon; tutkimukset ovat usein salapoliisityötä, museo-opas Pinja Nousiainen kuvaili.

Gunnel Nymanin ”Morsiushuntu”, Nuutajärven lasitehdas 1947.

Museo-opas Jaakko Simola kertoi, että Gunnel Nyman on tunnetuin lasitaiteilijana. Hän oli yhteistyössä kaikkien suurten kotimaisten lasitehtaiden kanssa. Hän valmistui huonekalupiirtäjäksi ja teki myös sisustus- ja tekstiilisuunnittelua. Valaisinsuunnittelu oli merkittävää. ”Aina monta rautaa tulessa”, hänestä on sanottu.

– Hienoa, kun vihdoin pääsi museoon! damylaiset kiittelivät.

Näyttelyyn voi tutustua verkossa designmuseum.fi. Designillassa 26.1. nauhoitettiin kiintoisa keskustelu, jossa Leena Svinhufvud haastattelee Kaisa Koivistoa ja Susanna Thieliä Gunnel Nymanin elämästä, työstä ja tuotannosta. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Hakupalveluun avataan asteittain Designmuseon arkistoaineistoa.

”Avoin arkisto” tarjoaa runsaasti tutkittavaa. Arkistokuva Minni Soverila.

Kulttuurin käyttöliittymä Museokortti

  •  Yhteislippu yli 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin; yli 400 näyttelyyn
  • Jo 350 000 kuluttajakäyttäjää
  • Jopa 15 000 museokäyntiä vuorokaudessa!

Museokortti syntyi viisi vuotta sitten. Suosio on kasvanut vauhdilla, ja potentiaalia yhä riittää. Kortittomista suomalaisista 1,5 miljoonaa on siitä ainakin jossain määrin kiinnostunut, ja jo 84 % suomalaisista tuntee Museokortin.

– Autamme ihmisiä käyttämään laajalti kulttuuria ja museoita menestymään, painotti Museokortin myyntikoordinaattori Anna Pirvola damylaisille zoom-palaverissa 26.1.2021.
– Rajattomuus on Museokortin etu. Milloin ja miten usein tahansa, mihin museoon hyvänsä. Kortin vuosimaksun voi hyödyntää helposti. Toivomme korona-rajoitusten päättyvän, mutta lähiaikoina jotkin yksityismuseot ovat avaamassa. Osassa Suomea museot ovat olleet avoinna normaalisti. Virtuaaliset näyttelyt opastuksineen ovat yleistymässä.

Museoille tuloja

Museoille palautuu vähintään 75 % Museokortin liikevaihdosta. Tuloutus kasvoi viidessä vuodessa kymmenkertaiseksi ja oli vuonna 2020 jo 10,1 miljoonaa euroa. Myös museoiden kertalipputulot ovat kasvaneet huomattavasti.

– Tulojen kasvuun vaikuttivat toki myös museoiden upeat sisällöt, Pirvola huomautti.

Museot.fi on laaja idea- ja tietopankki. Uusin sisältö on kultturimatkailu, joka ehdottaa valmiita museokierroksia ja tarjoaa ideoita omatoimiseen kotimaan matkailuun.

Esityksen tallenne löytyy tästä linkistä – ole hyvä!

Pikkujoulu etänä Japanin hengessä

DAMYn pikkujoulun 16.12.2020 teema oli designin ja arkkitehtuurin japanilais-suomalainen yhteistyö. Etäjuhlijoita oli vähän yli 50.

Yrjö Sotamaa johdatteli keskustelun suomalais-japanilaiseen muotoiluyhteistyöhön.

Suunnittelijat Ville Kokkonen ja Harri Koskinen esittelivät Iwatamo-hanketta: suunnittelua, tuotantoa ja työkulttuuria. Heidät kutsuttiin vuonna 2016 tutustumaan Iwate-alueen perinteisiin käsityömenetelmiin, joissa raaka-aineina on puu, posliini ja valurauta. Projekti palkittiin Good Design Award 2020 -palkinnolla, joka on Aasian merkittävin muotoilupalkinto. –.Palkinto kuuluu koko projektille, he korostavat.

Suunnittelijat matkasivat Japanissa tehtailla ja käsityöpajoissa. Iwatamo muotoutui paikalliseksi kehityshankkeeksi, jonka idea oli saada kansainvälistä perspektiiviä käsityöläisten tuotantoon. Projekteissa kehitettiin kestäviä, kotiin liittyviä esineitä. Kokkosen mukaan toiminta on startup-vaiheessa; uusia skenaarioita syntyy. Uusin projekti ovat lakkapintaiset tuotteet www.iwatemo.com.


Heikki ja Kaija Siren olivat tunnetuimpia Japani-arkkitehtejämme 1950-luvulta alkaen. Heidän töitään esittelevä näyttely jatkuu Espoon kaupunginmuseossa KAMUssa. Elina Standertskjöld (Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, evp) kuvaili japonismin näkymistä pariskunnan tuotannossa sekä Japanissa että Suomessa.

Otaniemen kappeli, 1957

– Luontosuhde on yhdistävä tekijä. Miten rakennukset sijoittuvat maisemaan, miten räystäät, terassit ja astinkivet, ja miten puumateriaali istuu kokonaisuuteen. Sisä- ja ulkotilat yhdistyvät taitavasti Sirenien pelkistetyssä arkkitehtuurissa.

Välipaloina Toshitake Shinohara esitti suomalaismusiikkia japanilaiseen tyyliin Jari Jetsosen kuvamaailman kera.

– Ensi vuonna meitä damylaisia odottaa pitkä lista vierailuja ja tapahtumia, lupasi DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen. – Toivottavasti pääsemme koronan kurimuksesta ja zoom-tilaisuuksista takaisin eläviin kohtaamisiin.

DAMYn syyskokous 2020

DAMY ry:n sääntöjenmukainen syyskokous pidettiin 9.12.2020 etänä Zoomin välityksellä. Osallistujia oli noin 20. Puheenjohtajana toimi Isa Kukkapuro-Enbom.

Strategia 2021–2023 innosti keskustelua. Päätettiin, että sen kiteytystä jatketaan alkuvuonna.

Yhdistyksen sääntöihin hyväksyttiin lisäys: Hallitus voi päättää, että yhdistyksen sääntömääräisiin tai ylimääräisiin kokouksiin voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Samoin hallitus voi edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin.

Vuoden 2021 toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarviot hyväksyttiin. Varainhankinnan merkittävin erä on Jenny ja Antti Wihurin rahaston 10 000 euron apuraha, jolla katetaan kolmen DAMY Talks 2021 -tilaisuuden kustannukset. Jäsenmaksut pidetään entisinä.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä arkkitehti Outi Raatikainen Anna Pirvolan tilalle. Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Wuorenjuuri ja varalle Kati Pöyry.

DAMYn hallituksen uusi jäsen Outi Raatikainen:

Kun kysytään mitä arkkitehtuuri ja design minulle merkitsevät, sanon, että en osaisi olla niitä ilman. Kutsun monia kotini esineitä niiden suunnittelijoiden nimillä.

Olen koulutukseltani ja varhaisimmalta työkokemukseltani Otaniemestä valmistunut arkkitehti, joka päätyi kaupallisen lisäkoulutuksen ansiosta suomalaisen muotoilun edistäjäksi Design Forum Finlandiin silloin, kun siellä tehtiin vahvasti kansainvälistä promootiota 1990-luvulla.

Taideteollisen korkeakoulun viestinnän johtaminen antoi alan koulutuksen tuntemuksen, laajensi verkostoja entisestään sekä toi myös muun visuaalisen kulttuurin sisällöt lähelle. Kulttuuritehdas Korjaamon johtaminen antoi kulttuuri- ja tapahtumabisneksen osaamista.

Ihan kohta tulee 13 vuotta oman yritykseni Pink Eminencen perustamisesta. Teemme tapahtumien ja kulttuurin markkinointiviestintää, kumppanuuksien rakentamista sekä tapahtuma- ja kulttuuritalojen, myös museoiden ja muiden kulttuuriorganisaatioiden monipuolisia asiantuntijatehtäviä.

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on mielestäni välttämättömyys tälle kansakunnalle. DAMY voi uuden strategiansa mukaisesti tukea museon rakentumista monin keinoin. Mitä enemmän uudella museohankkeella on ystäviä, sitä paremmin se voi.

Esa Laaksonen tutustutti arjen arkkitehtiin

Arkkitehti Else Aropaltio (1914–2008) vaikutti 1930–1960-luvuilla vahvasti monien Helsingin kaupunginosien ilmeeseen, mutta jäi itse melko tuntemattomaksi.

Arkkitehti, tietokirjailija Esa Laaksosen uusi kirja tutustuttaa Aropaltion tuotantoon, jota Laaksonen esitteli damylaisille 3.11.2020 webinaarissa.

Luonnonmukainen, väljä ja laadukas asuntosuunnittelu oli Aropaltiolle leimaavaa. Hänellä oli tärkeä panos sodanjälkeisessä aravarakentamisessa.

– Else Aropaltion vaatimaton toimisto oli kotona – vain yksi avustaja. Yhden naisen toimisto syntyi 1945. Puoliso Paavon menestyksekäs grynderiyritys Holvi Oy toteutti Elsen suunnitelmat. Kaikista kohteista tehtiin myös pienoismallit, Laaksonen kertoo.

Lauttasaari oli 1930-luvulla melko koskematon alue. Aropaltion suunnittelemia taloja nousi tuolloin ensin Isokaarelle, sitten Otavantielle, Haahkatielle ja Kauppaneuvoksentielle; kaikkiaan noin 50 kerrostaloa. Sittemmin tulivat Lauttasaaren yhteiskoulu ja Vattuniemenkujan tehdasrakennus 50-luvulla.

Haaga, Herttoniemi, Kallio, Munkkivuori, Vartiokylä, Pajamäki, Malmi ja Töölö ovat kaupunginosia, joissa Aropaltion asuntoarkkitehtuurin linjat yhä näkyvät.

Ks. youtube-videolta Esa Laaksosen luento Else Aropaltion arkkitehtuurista tästä linkistä

Uusi museo DAMYn keskiössä

Museoalan muutokset ja uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon tavoitteet olivat keskeiset aiheet DAMYn historian ensimmäisessä webinaarissa 13.10.2020. Asiantuntijoiden esitykset antoivat suuntaviivoja yhdistyksen strategialle 2021–2125.

Uuden museon tarvetta muutoksen foorumina tarkasteli Anna Valtonen, Designmuseon säätiön hallituksen puheenjohtaja.

– Iso muutos on jo pitkään ollut menossa museoiden alueilla. Arkkitehtuuri ja design tuodaan täysin uusiin ympäristöihin – eikä nyt puhuta rakennuksista vaan sisällöistä. Tällöin luovuus, kokeellisuus, uudet näkökulmat, uteliaisuus ja rohkeus sekä käyttäjäryhmien osallistuminen ovat tärkeitä.

– Uuden museon on oltava enemmän kuin museo, Valtonen vaatii ja heittää haasteen myös damylaisille esittää toiveita ja ideoita.

Tiede kuuluu kaikille

Miten Heureka syntyi tyhjästä? Sitä esittelivät damylainen fil.lis. Tytti Varmavuo-Häikiö ja arkkitehti Jouko Koskinen.

– Tavoitteena oli parantaa tieteen asemaa yhteiskunnassa ja tuoda tiedettä kaikille Heurekan lähtölaukauksella 1982. Tiedeyhteisön tuki ja asiantuntemus, sidosryhmien osallistuminen sekä koenäyttelyt loivat museon, Varmavuo-Häikiö kertoi.

Jouko Koskinen kuvaili Heurekan arkkitehtuurikilpailun tulosta: rakennus oli todella tajuntaa laajentava ja sai valtavasti julkisuutta myös kansainvälisesti. Rakennus valmistui etuajassa – avajaispäivä oli päätetty vuosia etukäteen, ja kaikki suunnittelijatahot olivat siihen sitoutuneet. Budjetti alitettiin!

Kaikkien yhteinen museo

– Uudenlaiset museot ovat entistä enemmän tekemisen ja kokemisen paikkoja. Arkkitehtuurin ja designin yhteentuova uusi museomme voisi olla kansainvälisellä kentällä suunnannäyttäjä, esitti Ulla Teräs, Arkkitehtuurimuseon säätiön hallituksen puheenjohtaja.

– Uusi museo on vielä odottavassa tilassa, mutta tahtotilamme on selkeä. Uusi museo muun muassa yllyttää yksilöitä ja yhteisöjä edelläkävijöiksi ja haastaa myös itsensä. Sen on avauduttava ulospäin, luotava enemmän vuorovaikutusta, kiinnostettava monenlaisia käyttäjiä ja ymmärrettävä syvällisesti heidän motiivinsa.

Millainen Damyn strategia?

– Tulevaa strategiaamme työstämme parhaillaan hyväksyttäväksi syyskokouksessa joulukuussa, kertoi DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen. – Keskeistä on uuden museon edistäminen kaikin voimin. Tule mukaan ja esitä ajatuksiasi toimintamme kehittämiseksi sähköpostitse maire.mattinen@icloud.fi tai damy.ry@gmail.com

Keskiajan kirkosta upouuteen kirjastoon

Kirkkonummi tarjoaa kaksi kiintoisaa nähtävyyttä, joihin damylaiset tutustuivat 20.10.2020.

Pyhän Mikaelin kirkko lienee peräisin keskiajalta 1400-luvulta. Vuosisatojen aikana kirkkoa laajennettiin huomattavasti ja se muutettiin ristikirkoksi. Porkkalan vuokra-aikana kirkko toimi mm. upseerikerhona ja varastona. Vuosina 1957–59 kirkon sisätilat uusittiin, seuraava kunnostus oli 1990-luvun lopulla.

Pyhän Mikaelin kirkon tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta aloituksen arvioidaan ajoittuvan 1400-luvulle. Piikkikruunua kuvaava puinen taideteos on Kain Tapperin.

Kirkon näyttävin taideteos on Lennart Segerstrålen 40 lasimaalausta. Ne valmistuivat 1930–31. Alttaritekstiilien suunnittelijoita ovat Dora Jung ja Päikki Piha.

Olohuone ja kohtaamistil

Kirkkonummen vastavalmistunut kirjasto Fyyri on täynnä vilskettä. Kaikenikäiset ovat löytäneet omat paikkansa 4 700 neliön monitoimitilasta.

Lapsilla täällä on jopa liian hauskaa, kuin ”hoplopissa”, luonnehti kirjastotoimenjohtaja Margareta Kull-Poutanen. Elämyksellisellä lasten osastolla on paitsi lainattavaa myös kiipeilyseinä, paljon pelejä, tietokoneita, leikkikaluja ja muuta viihdykettä.

Kirjastoon on integroitu suuri tapahtumasali, nuorisotila, näyttelyhuoneita, varhaiskasvatuksen tila, mediaosasto musiikkistudioineen, lukusaleja, neuvottelutiloja, muskaritila, kahvila ym.

Kävijöitä on ollut alusta alkaen valtavasti. Myös lainaustoiminta on vilkastunut paljon.

 

Arkkitehti Jukka Mäkinen, JKMM Arkkitehdit, selosti rakennusvaiheita.

– Työ oli mielenkiintoinen ja haastava, onhan tässä Kirkkonummen paras tontti, naapurina 700-vuotias kirkko. Lähtökohtana oli 1982 valmistunut 2 500 neliön kirjasto, joka ”upotettiin” uuden kirjaston sisään. Ahdas tontti käytettiin kokonaan. Vanhan ja uuden julkisivut yhdistettiin näyttävillä kuparikasettipinnoilla, jotka elävät valon kierrossa.

– Materiaalien aitous ja korkea laatutaso oli tärkeää. Käytettiin kuparia ja messinkiä, paljon puuta, valkotammea ja nanopintalaminaattia. Monitoimitilojen akustiikka vaati erikoistekniikkaa.

Puupinnat leimaavat kirjastoa, samoin rauhoittavasti sävytetyt kalusteet. Sisustussuunnittelija on Tiina Rytkönen. Taiteilija Petri Vainio tuotti pääaulan kattoon valoteoksen ”Ruovikko”. Se muodostuu 123 neliön alueelle ohuista koivuviiluista, jotka elävät valaistuksen ja ilmavirtojen mukaan.

Aikuisten lainausosaston ainutlaatuinen tunnelma syntyy korkeasta, tiheästä valkobetonipilarien rivistöstä. Pilareja on 100 ja niiden välissä 99 kapeaa ikkunaa. Pilariseinän vierellä on 48 metrin pituinen luku- ja työtaso.

Kirkkonummen kunnan rahoittaman kirjaston loppuhinta on 19–20 miljoonaa, josta valtion avustus kattoi 2 miljoonaa.