Pikkujoulu etänä Japanin hengessä

DAMYn pikkujoulun 16.12.2020 teema oli designin ja arkkitehtuurin japanilais-suomalainen yhteistyö. Etäjuhlijoita oli vähän yli 50.

Yrjö Sotamaa johdatteli keskustelun suomalais-japanilaiseen muotoiluyhteistyöhön.

Suunnittelijat Ville Kokkonen ja Harri Koskinen esittelivät Iwatamo-hanketta: suunnittelua, tuotantoa ja työkulttuuria. Heidät kutsuttiin vuonna 2016 tutustumaan Iwate-alueen perinteisiin käsityömenetelmiin, joissa raaka-aineina on puu, posliini ja valurauta. Projekti palkittiin Good Design Award 2020 -palkinnolla, joka on Aasian merkittävin muotoilupalkinto. –.Palkinto kuuluu koko projektille, he korostavat.

Suunnittelijat matkasivat Japanissa tehtailla ja käsityöpajoissa. Iwatamo muotoutui paikalliseksi kehityshankkeeksi, jonka idea oli saada kansainvälistä perspektiiviä käsityöläisten tuotantoon. Projekteissa kehitettiin kestäviä, kotiin liittyviä esineitä. Kokkosen mukaan toiminta on startup-vaiheessa; uusia skenaarioita syntyy. Uusin projekti ovat lakkapintaiset tuotteet www.iwatemo.com.


Heikki ja Kaija Siren olivat tunnetuimpia Japani-arkkitehtejämme 1950-luvulta alkaen. Heidän töitään esittelevä näyttely jatkuu Espoon kaupunginmuseossa KAMUssa. Elina Standertskjöld (Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, evp) kuvaili japonismin näkymistä pariskunnan tuotannossa sekä Japanissa että Suomessa.

Otaniemen kappeli, 1957

– Luontosuhde on yhdistävä tekijä. Miten rakennukset sijoittuvat maisemaan, miten räystäät, terassit ja astinkivet, ja miten puumateriaali istuu kokonaisuuteen. Sisä- ja ulkotilat yhdistyvät taitavasti Sirenien pelkistetyssä arkkitehtuurissa.

Välipaloina Toshitake Shinohara esitti suomalaismusiikkia japanilaiseen tyyliin Jari Jetsosen kuvamaailman kera.

– Ensi vuonna meitä damylaisia odottaa pitkä lista vierailuja ja tapahtumia, lupasi DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen. – Toivottavasti pääsemme koronan kurimuksesta ja zoom-tilaisuuksista takaisin eläviin kohtaamisiin.

DAMYn syyskokous 2020

DAMY ry:n sääntöjenmukainen syyskokous pidettiin 9.12.2020 etänä Zoomin välityksellä. Osallistujia oli noin 20. Puheenjohtajana toimi Isa Kukkapuro-Enbom.

Strategia 2021–2023 innosti keskustelua. Päätettiin, että sen kiteytystä jatketaan alkuvuonna.

Yhdistyksen sääntöihin hyväksyttiin lisäys: Hallitus voi päättää, että yhdistyksen sääntömääräisiin tai ylimääräisiin kokouksiin voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Samoin hallitus voi edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin.

Vuoden 2021 toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarviot hyväksyttiin. Varainhankinnan merkittävin erä on Jenny ja Antti Wihurin rahaston 10 000 euron apuraha, jolla katetaan kolmen DAMY Talks 2021 -tilaisuuden kustannukset. Jäsenmaksut pidetään entisinä.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä arkkitehti Outi Raatikainen Anna Pirvolan tilalle. Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Wuorenjuuri ja varalle Kati Pöyry.

DAMYn hallituksen uusi jäsen Outi Raatikainen:

Kun kysytään mitä arkkitehtuuri ja design minulle merkitsevät, sanon, että en osaisi olla niitä ilman. Kutsun monia kotini esineitä niiden suunnittelijoiden nimillä.

Olen koulutukseltani ja varhaisimmalta työkokemukseltani Otaniemestä valmistunut arkkitehti, joka päätyi kaupallisen lisäkoulutuksen ansiosta suomalaisen muotoilun edistäjäksi Design Forum Finlandiin silloin, kun siellä tehtiin vahvasti kansainvälistä promootiota 1990-luvulla.

Taideteollisen korkeakoulun viestinnän johtaminen antoi alan koulutuksen tuntemuksen, laajensi verkostoja entisestään sekä toi myös muun visuaalisen kulttuurin sisällöt lähelle. Kulttuuritehdas Korjaamon johtaminen antoi kulttuuri- ja tapahtumabisneksen osaamista.

Ihan kohta tulee 13 vuotta oman yritykseni Pink Eminencen perustamisesta. Teemme tapahtumien ja kulttuurin markkinointiviestintää, kumppanuuksien rakentamista sekä tapahtuma- ja kulttuuritalojen, myös museoiden ja muiden kulttuuriorganisaatioiden monipuolisia asiantuntijatehtäviä.

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on mielestäni välttämättömyys tälle kansakunnalle. DAMY voi uuden strategiansa mukaisesti tukea museon rakentumista monin keinoin. Mitä enemmän uudella museohankkeella on ystäviä, sitä paremmin se voi.

Esa Laaksonen tutustutti arjen arkkitehtiin

Arkkitehti Else Aropaltio (1914–2008) vaikutti 1930–1960-luvuilla vahvasti monien Helsingin kaupunginosien ilmeeseen, mutta jäi itse melko tuntemattomaksi.

Arkkitehti, tietokirjailija Esa Laaksosen uusi kirja tutustuttaa Aropaltion tuotantoon, jota Laaksonen esitteli damylaisille 3.11.2020 webinaarissa.

Luonnonmukainen, väljä ja laadukas asuntosuunnittelu oli Aropaltiolle leimaavaa. Hänellä oli tärkeä panos sodanjälkeisessä aravarakentamisessa.

– Else Aropaltion vaatimaton toimisto oli kotona – vain yksi avustaja. Yhden naisen toimisto syntyi 1945. Puoliso Paavon menestyksekäs grynderiyritys Holvi Oy toteutti Elsen suunnitelmat. Kaikista kohteista tehtiin myös pienoismallit, Laaksonen kertoo.

Lauttasaari oli 1930-luvulla melko koskematon alue. Aropaltion suunnittelemia taloja nousi tuolloin ensin Isokaarelle, sitten Otavantielle, Haahkatielle ja Kauppaneuvoksentielle; kaikkiaan noin 50 kerrostaloa. Sittemmin tulivat Lauttasaaren yhteiskoulu ja Vattuniemenkujan tehdasrakennus 50-luvulla.

Haaga, Herttoniemi, Kallio, Munkkivuori, Vartiokylä, Pajamäki, Malmi ja Töölö ovat kaupunginosia, joissa Aropaltion asuntoarkkitehtuurin linjat yhä näkyvät.

Ks. youtube-videolta Esa Laaksosen luento Else Aropaltion arkkitehtuurista tästä linkistä

Uusi museo DAMYn keskiössä

Museoalan muutokset ja uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon tavoitteet olivat keskeiset aiheet DAMYn historian ensimmäisessä webinaarissa 13.10.2020. Asiantuntijoiden esitykset antoivat suuntaviivoja yhdistyksen strategialle 2021–2125.

Uuden museon tarvetta muutoksen foorumina tarkasteli Anna Valtonen, Designmuseon säätiön hallituksen puheenjohtaja.

– Iso muutos on jo pitkään ollut menossa museoiden alueilla. Arkkitehtuuri ja design tuodaan täysin uusiin ympäristöihin – eikä nyt puhuta rakennuksista vaan sisällöistä. Tällöin luovuus, kokeellisuus, uudet näkökulmat, uteliaisuus ja rohkeus sekä käyttäjäryhmien osallistuminen ovat tärkeitä.

– Uuden museon on oltava enemmän kuin museo, Valtonen vaatii ja heittää haasteen myös damylaisille esittää toiveita ja ideoita.

Tiede kuuluu kaikille

Miten Heureka syntyi tyhjästä? Sitä esittelivät damylainen fil.lis. Tytti Varmavuo-Häikiö ja arkkitehti Jouko Koskinen.

– Tavoitteena oli parantaa tieteen asemaa yhteiskunnassa ja tuoda tiedettä kaikille Heurekan lähtölaukauksella 1982. Tiedeyhteisön tuki ja asiantuntemus, sidosryhmien osallistuminen sekä koenäyttelyt loivat museon, Varmavuo-Häikiö kertoi.

Jouko Koskinen kuvaili Heurekan arkkitehtuurikilpailun tulosta: rakennus oli todella tajuntaa laajentava ja sai valtavasti julkisuutta myös kansainvälisesti. Rakennus valmistui etuajassa – avajaispäivä oli päätetty vuosia etukäteen, ja kaikki suunnittelijatahot olivat siihen sitoutuneet. Budjetti alitettiin!

Kaikkien yhteinen museo

– Uudenlaiset museot ovat entistä enemmän tekemisen ja kokemisen paikkoja. Arkkitehtuurin ja designin yhteentuova uusi museomme voisi olla kansainvälisellä kentällä suunnannäyttäjä, esitti Ulla Teräs, Arkkitehtuurimuseon säätiön hallituksen puheenjohtaja.

– Uusi museo on vielä odottavassa tilassa, mutta tahtotilamme on selkeä. Uusi museo muun muassa yllyttää yksilöitä ja yhteisöjä edelläkävijöiksi ja haastaa myös itsensä. Sen on avauduttava ulospäin, luotava enemmän vuorovaikutusta, kiinnostettava monenlaisia käyttäjiä ja ymmärrettävä syvällisesti heidän motiivinsa.

Millainen Damyn strategia?

– Tulevaa strategiaamme työstämme parhaillaan hyväksyttäväksi syyskokouksessa joulukuussa, kertoi DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen. – Keskeistä on uuden museon edistäminen kaikin voimin. Tule mukaan ja esitä ajatuksiasi toimintamme kehittämiseksi sähköpostitse maire.mattinen@icloud.fi tai damy.ry@gmail.com

Keskiajan kirkosta upouuteen kirjastoon

Kirkkonummi tarjoaa kaksi kiintoisaa nähtävyyttä, joihin damylaiset tutustuivat 20.10.2020.

Pyhän Mikaelin kirkko lienee peräisin keskiajalta 1400-luvulta. Vuosisatojen aikana kirkkoa laajennettiin huomattavasti ja se muutettiin ristikirkoksi. Porkkalan vuokra-aikana kirkko toimi mm. upseerikerhona ja varastona. Vuosina 1957–59 kirkon sisätilat uusittiin, seuraava kunnostus oli 1990-luvun lopulla.

Pyhän Mikaelin kirkon tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta aloituksen arvioidaan ajoittuvan 1400-luvulle. Piikkikruunua kuvaava puinen taideteos on Kain Tapperin.

Kirkon näyttävin taideteos on Lennart Segerstrålen 40 lasimaalausta. Ne valmistuivat 1930–31. Alttaritekstiilien suunnittelijoita ovat Dora Jung ja Päikki Piha.

Olohuone ja kohtaamistil

Kirkkonummen vastavalmistunut kirjasto Fyyri on täynnä vilskettä. Kaikenikäiset ovat löytäneet omat paikkansa 4 700 neliön monitoimitilasta.

Lapsilla täällä on jopa liian hauskaa, kuin ”hoplopissa”, luonnehti kirjastotoimenjohtaja Margareta Kull-Poutanen. Elämyksellisellä lasten osastolla on paitsi lainattavaa myös kiipeilyseinä, paljon pelejä, tietokoneita, leikkikaluja ja muuta viihdykettä.

Kirjastoon on integroitu suuri tapahtumasali, nuorisotila, näyttelyhuoneita, varhaiskasvatuksen tila, mediaosasto musiikkistudioineen, lukusaleja, neuvottelutiloja, muskaritila, kahvila ym.

Kävijöitä on ollut alusta alkaen valtavasti. Myös lainaustoiminta on vilkastunut paljon.

 

Arkkitehti Jukka Mäkinen, JKMM Arkkitehdit, selosti rakennusvaiheita.

– Työ oli mielenkiintoinen ja haastava, onhan tässä Kirkkonummen paras tontti, naapurina 700-vuotias kirkko. Lähtökohtana oli 1982 valmistunut 2 500 neliön kirjasto, joka ”upotettiin” uuden kirjaston sisään. Ahdas tontti käytettiin kokonaan. Vanhan ja uuden julkisivut yhdistettiin näyttävillä kuparikasettipinnoilla, jotka elävät valon kierrossa.

– Materiaalien aitous ja korkea laatutaso oli tärkeää. Käytettiin kuparia ja messinkiä, paljon puuta, valkotammea ja nanopintalaminaattia. Monitoimitilojen akustiikka vaati erikoistekniikkaa.

Puupinnat leimaavat kirjastoa, samoin rauhoittavasti sävytetyt kalusteet. Sisustussuunnittelija on Tiina Rytkönen. Taiteilija Petri Vainio tuotti pääaulan kattoon valoteoksen ”Ruovikko”. Se muodostuu 123 neliön alueelle ohuista koivuviiluista, jotka elävät valaistuksen ja ilmavirtojen mukaan.

Aikuisten lainausosaston ainutlaatuinen tunnelma syntyy korkeasta, tiheästä valkobetonipilarien rivistöstä. Pilareja on 100 ja niiden välissä 99 kapeaa ikkunaa. Pilariseinän vierellä on 48 metrin pituinen luku- ja työtaso.

Kirkkonummen kunnan rahoittaman kirjaston loppuhinta on 19–20 miljoonaa, josta valtion avustus kattoi 2 miljoonaa.

 

 

 

 

DAMYn kevätkokous 22.9.2020

Maire Mattinen vastaanotti Museoliiton myöntämän ansiomerkin, luovuttajat museolehtori Leena Svinhufvud, Designmuseo, ja tietopalveluiden päällikkö, tutkimuspäällikkö Juhana Lahti, Arkkitehtuurimuseo.

 

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 22.9.2020 Designmuseossa. Koronaepidemia myöhensi kokouksen ja vähensi osallistujia. Paikalla oli noin 15 damylaista.

Kokouksen aluksi juhlittiin DAMYn puheenjohtajaa arkkitehti Maire Mattista kukin ja ansiomerkein. Museoliitto oli keväällä myöntänyt hänelle ansiomerkin museoiden hyväksi tehdystä merkittävästä ja pitkäjänteisestä vapaaehtoistoiminnan edistämisestä.

Damylaiset onnittelevat Mairea myös heinäkuisen 70-vuotispäivän johdosta.

Yhdistyksen tilinpäätös 2019 hyväksyttiin. Vuoden 2019 toimintakertomus käsiteltiin. Jäsentapahtumien määrä ja kirjo todettiin laajaksi: 2–4 tilaisuutta kuukausittain.

Jäsenmäärän kehitys oli myönteinen. Jäsenkyselyn vastaaja-aktiivisuus oli erinomainen, ja jäsenistöltä saatiin paljon ideoita toimintaan. Linkki jäsenkyselyn vastauksiin. Linkki jäsenkyselyn vastauksiin (pdf)

DAMYn strategian suunnittelukokous on 13.10.2020 Designmuseossa. Mukaan mahtuu noin 40 ilmoittautujaa (osallistujien lukumäärä saattaa vielä muuttua koronatilanteesta riippuen). Ilmoittautuminen tästä linkistä.

Vuoden 2020 syyskokous pidettäneen joulukuussa.

 

 

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakentamiseen

Arkkitehtuurimuseossa järjestettiin syksyn näyttelyiden ennakkoesittely damylaisille 3.9. Koronan supistama, kymmenen damylaisen ryhmä pantiin ajattelemaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailmaan ja rakentamiseen.

Alakerran Studio oli hämmentävän niukka muutamine tekstiliuskoineen. Idea onkin se, että tilaan kasvaa vähitellen näyttely, joka muuttaa jatkuvasti muotoaan. Tämä kolmen naisarkkitehdin muodostama VAPAA-kollektiivi pohtii näyttelyn ja verkossa julkaistavien podcast–keskustelujen välityksellä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa murrosta ja yhteiskunnan muuttumistarpeita. Ensimmäinen keskustelu murroksen estetiikasta on kuultavissa tästä linkistä.

Arkkitehti Eero Lundén esitteli hengittävän Another Generosity  -installaation, joka on matkannut Venetsian 2018 arkkitehtuuribiennaalista museon pieneen näyttelytilaan. Se muistuttaa meitä ilmastonmuutoksen haasteista. Lundénin mukaan arkkitehtien asenteiden on muututtava, on kehitettävä mm. puurakentamista, mutta myös uusia betonin koostumuksia. Keskusteltiin rakennusten elinkaaresta, joka pitää olla huomattavasti pidempi kuin mitä nykyrakentaminen tavoittelee. Eero kuitenkin muistutti, että sen ohella on kehitettävä esimerkiksi. pakolaisten käyttöön tilapäisiä asumuksia, jotka ovat lyhytikäisiä ja muuntuvia. Hän ideoi, että ne voisivat muistuttaa kasvillisuutta, joka kukoistaa tarpeellisen ajan ja tarpeettomaksi käytyään maatuvat ja palaavat luontoon.

Jutta Tynkkynen esitteli näyttelyn damylaisille.

Suuressa näyttelytilassa on esillä Suomen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaus 2020. Ryhmäämme opastava, näyttelyn koonnut Jutta Tynkkynen kertoi, että ehdolla oli ennätysmäärä 104 kohdetta, joista kolmihenkinen, kansainvälinen tuomaristo valitsi 15 valiokohdetta. Kolmessa niistä damylaiset ovatkin jo päässeet käymään: Helsingin keskustakirjasto Oodi (Arkkitehtitoimisto ALA), Amos Rex ja Lasipalatsin restaurointi (JKMM Arkkitehdit) sekä Aalto-yliopiston uudet kampusrakennukset (Verstas Arkkitehdit).

Verstas Arkkitehdit katsoivat, että puuhöylä kertoo parhaiten toimiston ajattelutavasta.

Perinteistä planssinäyttelyä täydentävät pienoismallit. Näyttöruudulta voi seurata valittujen kohteiden suunnittelijoiden videohaastatteluja. Jonni Roos ja Raimo Uunila ovat koostaneet jälleen upeita dokumentteja. Näyttelyssä on myös materiaaligalleria, joka esittelee kustakin kohteesta tärkeitä materiaaleja. Lisäksi seinällä on 15 esineen sekalainen kooste. Nämä katsaukseen valittuja toimistoja symboloivat esineet tuovat hauskan lisän näyttelyyn. Tarinat esineiden taustalla ovat yllättäviä.

Osallistu virtuaaliavajaisiin 4.9. klo 18.00–, mukaan pääset Arkkitehtuurimuseon sivuilta: https://www.mfa.fi/

Saaris-synttärit 20.8.2020

Jälleennäkemisen ilo kupli, kun noin sata damylaista kokoontui viettämään Saaris-synttäreitä Helsingin Rautatieaseman Kulttuurihalliin*. Koronaepidemian takia DAMYn tapahtumat ja vierailut oli jouduttu perumaan kevät- ja kesäkuukausiksi.
…..Maineikkaat arkkitehdit Eliel Saarinen (1873–1950) ja Eero Saarinen (1910–1961) olivat syntyneet samana päivänä 20.8. Isä kuoli 70 vuotta sitten ja pojan syntymästä on 110 vuotta.

DAMY juhli syntymäpäivää nyt toista kertaa #uusimuseomaljoin. Suomen hallitus lupasi uuden, perustettavan arkkitehtuuri- ja designmuseon säätiön pääomittamiseen 60 miljoonaa euroa lisäbudjetissaan. Myös siinä juhlimisen aihe!

Teemalla Mestari ja kisällit syvennyttiin arkkitehtuurin nuorempiin mestareihin. Dokumentti taiteilijaprofessori Antti Nurmesniemestä esitteli muun muassa hänen suunnittelemansa Rautatieaseman ravintolan uudistuksen 1970-luvun lopulla.
…..Nurmesniemen toimistossa työskennelleet sisustusarkkitehdit Leena Valkamo ja Mirja Sillanpää kuvailivat työpaikkaa alan korkeakouluksi. – Silloin tehtiin huolelliset kokonaisvaltaiset suunnitelmat, jotka toteutettiin sellaisenaan. Nykyään muunnellaan paljon pitkin matkaa.

Arkkitehti Esa Laaksonen haastatteli Bengt Lundstenia.

Arkkitehti Viljo Revellin tuotantoa esittelivät kuvin valokuvaaja Jari Jetsonen ja kommentein arkkitehti, professori Bengt Lundstén, joka työskenteli Revellin toimistossa etenkin Toronto-vuosina. Revellin luomuksista kansainvälisin oli Toronton kaupungintalo, kotimaisia mm. Palace, Makkaratalo, Didrichsenin taidemuseo ja Tapiolan Taskumatit; Vatialan kaunis kappeli Kangasalla ehkä vähiten tunnettu.

 

 

 

 

 

Tuottaja Pepe Teirikari haastatteli Eric Saarista.

Eliel Saarisen yhdysvaltalainen pojanpoika Eric Saarinen viimeistelee Eliel-elokuvaa. Siitä nähtiin traileri. Maineikas elokuvaaja, tuottaja ja ohjaaja tavattiin videolla Tallinnasta, jonne hän oli juuttunut koronakaranteeniin.

 

 

Illan tunnelmia tästä linkistä. Toteutus Henna Andersson.

 

*.Kulttuurihalli on Rautatieaseman entisessä lippuhallissa toimiva näyttely- ja tapahtumatila, jossa on myös kahvila. Ensi vuonna paikalle avataan ravintola.

DAMY opintomatkalla

Lähes 50 damylaista tutustui 4.3.2020 Metropolian upeaan kampukseen Myllypurossa. Kuulimme Metropolian tutkinnoista ja tutustuimme rakennukseen arkkitehdin johdatuksella.

Lehtori Jorma Lehtinen kertoi, että aiemmin Metropolialla oli 23 toimipistettä. Nyt Myllypuron kampuksen valmistuttua niitä on enää neljä: Arabian Luovien tekijöiden kulttuurikampus, Karamalmin Älykkäiden ratkaisujen kehittäjäkampus, Myllypuron Hyvinvoinnin rakentajien kampus sekä Myyrmäen Vihreän teknologian ja bisneksen kampus .

Myllypurossa on neljä tutkinto-ohjelmaa: Tekniikka (8 000), Sosiaali- ja terveysala (4 900), Kulttuuri (1 800) ja Liiketalous (1 700), suluissa opiskelijamäärät. Henkilökuntaa on noin 500.Kiinteistö- ja rakennusalalla opiskelee noin 1 000 nuorta maanmittaustekniikkaa, rakennusalantyönjohtoa, rakennus- ja talotekniikkaa tai rakennusarkkitehtuuria.

Rakennusarkkitehdiksi opiskelu kestää yleensä neljä vuotta, aloituspaikkoja on vuosittain 30. Opinnot sisältävät perusopintojen lisäksi työharjoittelua kolmessa osassa: haalariharjoittelu + suunnittelu-, rakennustuotanto- tai viranomaistyöjaksot, yrityksille tehtävä innovaatiokurssi sekä opinnäytetyö. Kaikki opinnäytetyöt on nähtävissä theseus-verkkopalvelussa: theseus.fi/handle/10024/6.

Yhtenäinen taideteos

Metropolian uuden päärakennuksen suunnittelija professori, arkkitehti Rainer Mahlamäki kertoi, että Myllypuron kampuksen pinta-ala on lähes 60 000 kerrosneliötä. Korkeutta kompleksilla on 48 metriä, mikä vastaa 16-kerroksista asuinrakennusta. Lisäksi maan alla on tilaa 15 metriä. Helsingin kaupungin omistaman rakennuksen hinnaksi muodostui 165 miljoonaa euroa.

Professori Rainer Mahlamäki

Professori Mahlamäki opasti, miten suuren rakennuskompleksin mittakaava pysyi hallinnassa. Kokonaisuus jaettiin neljään osaa ja julkisivuista häivytettiin kerrokset käyttämällä pystylamelleja. Valtava kokonaisuus muodostaa yhtenäisen taideteoksen, kun samoja säle-elementtejä on käytetty myös sisätiloissa. Kompakti rakennus on energiaystävällinen, alumiiniset julkisivulamellit heijastavat liian auringonsäteilyn ja niin edelleen.

Ihailimme avarien aulatilojen kauneutta ja hiljaisuutta. Akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Kiinnostava yksityiskohta on aulaan aukeava ikkuna, josta IV-opiskelijat voivat tutkia talotekniikkaa. Korkeaa aulatilaa reunustavat valkeat kaiteet. Mahlamäki paljasti niiden muotokielen syntyprosessin: koska rakentamismääräykset ovat todella tiukkoja, päädyttiin pitkissä kaiteissa kaksoispinnoitukseen, jotta ne olisivat tarpeeksi tukevia. Nyt kaiteet ovat aulatilojen luonteenomaisimpia yksityiskohtia.

Kerroksia yhdistävä, korkea aula sekä ylimmän kerroksen terassi, josta upeat näkymät aina merelle asti.

Metropolian päärakennuksessa on pyritty neutraaleihin väreihin ja niukkuuteen. Niiden sävyt on kuitenkin tarkkaan harkittu. Mahlamäen kuvaamia ”kirpeitäkin” värejä on käytetty jäsentämässä tiloja ja helpottamassa orientoitumista.