Aallon arkkitehtuuria Stora Enson pääkonttorissa

DAMY pääsi marraskuun lopulla (18.11.2021) suppealla joukolla tutustumaan Alvar Aallon Stora Enson pääkonttoriin Katajanokalla. Koronapandemian takia keväälle 2020 suunniteltu DAMYn kevätkokous Stora Enson tiloissa jouduttiin peruuttamaan. Valitettavasti nytkin vierailuun oli turvallisuussyistä mahdollisuus ottaa vain kourallinen damylaisia.

Timo Heikka esittelee uusiutuvaa ja fossiilitonta hiilikuitua, jota keveytensä ja mekaanisten ominaisuuksiensa takia voidaan käyttää erilaisiin teollisiin sovelluksiin.

Stora Enson sidosryhmäjohtaja, Timo Heikka, damylainen itsekin, onnistui tarjoamaan ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua perin pohjin Aallon rakennukseen. Uspenskin katedraalin terassilta tarkastelimme aluksi Aallon vuonna 1962 valmistuneen rakennuksen massoittelua ja rytmiä. Suojelustatuksen se sai 2010. Rakennuksen takavuosina uusittu marmorijulkisivu on säilynyt suorana – tämä tarkistettiin vielä myöhemmin kattoterassilta kun ihailimme täyden kuun paistaessa upeaa kaupunkinäkymää.

Nyt oli ”yhdestoista” hetki päästä näkemään ja kokemaan monenlaisia mielipiteitä synnyttäneen arvorakennuksen upeat sisätilat. Pandemiarajoitukset ovat vielä voimassa ja pääkonttorin muuttovalmistelut väistötiloihin olivat täydessä käynnissä. Timo esitteli meille uuden pääkonttorin suunnitelmia. Rakennustyöt ovat alkamassa arkkitehtuurikilpailun voittaneen Anttinen Oiva ehdotuksen pohjalta. Valmista pitäisi olla 2023.

Pääsimme pääkonttorin pyhimpään, viidenteen kerrokseen, jossa hallintoneuvosto pitää kokouksiaan pitkän perinteen omaavan visakoivupintaisen pöydän äärellä. Meillä oli ainutlaatuinen mahdollisuus katsella pienen, Aino-nimen saaneen huoneen kahteen suuntaan avautuvia näkymiä. Timo totesikin, että tämä lienee maailman ainoa työhuone, josta voi ihailla kahta merkittävää katedraalia vain katsetta kääntämällä.

Eri puulajien asiantuntijana Timo ohjasi katseemme Aallon nerokkaaseen ja kauniiseen puunkäyttöön, valon ohjaamiseen ja näkymien hallintaan. Aalto on taitavasti piilottanut tekniikkaa erilaisin ritilöin ja aaltoilevin muodoin. Katsetta ja kulkemista ohjaavat aukotusten viisteet, portaikkojen detaljit ja nousun keveys, ovien saranat ja muut yksityiskohdat saivat huomionsa.

Illan synttärisankari Lena Strömberg ihailee hallintoneuvoston kattoa.

Kuten Pirjo Huvila totesi: Oli hienoa päästä Alvarin kohteeseen sisälle. Mielikuva on ollut ulkoapäin kylmä, valkoinen, joka dominoi maisemaa, mutta yllätti sisustuksen lämmin tunnelma, jonka tekevät valaisimet, puun käyttö, tekstiilit ja yhtenäisen tyylin huonekalut – toivottavasti uudet käytöt osaavat arvostaa näitä!

Kierroksen lopuksi saimme mahtavan tietopaketin puun uusista käyttömahdollisuuksista. Stora Enso on tosiaan sitoutunut kestävän kehityksen toteuttamiseen. Uusiutuvien pakkausmateriaalien valikoima on jo nyt laaja. Muovia korvaavia tuotteita kehitetään jatkuvasti, kartonkipakkauksista saadaan vesitiiviitä uuden dispersiopäällystemateriaalin avulla. Näimme ja hypistelimme puusta tehtyjä jugurttipurkkeja, leikkuulautoja, kosmetiikkapurnukoita ja T-paitoja.  Ligniinisiä, biopohjaisia hiilimateriaaleja jalostetaan mm. litiumakkujen tarpeisiin. Biopohjainen vaahtomateriaali suojaa ja pehmustaa erilaisia pakkauksia. Uusiutuvaa ja fossiilitonta hiilikuitua kehitetään mm.tuulivoimaloiden roottorien siipiin jne. jne.

Puusta syntyy ekologinen T-paita.

Näistä ilmastonmuutosta hillitsevistä innovaatioista olisi hyödyllistä kuulla jatkossa enemmänkin. Vierailu Stora Enson pääkonttorissa vahvisti uskoa tulevaisuuteen! Suuret kiitokset Timo Heikalle!

Vuokon elämäntyö DAMYn HH:ssa

– En voinut kieltäytyä kunniasta, kun Vuokko pyysi kirjoittamaan elämäkertansa, kertoi Jutta Ylä-Mononen DAMYn Happy Hour -zoomtilaisuudessa 4.11.2021.

Juuri ilmestyneestä teoksesta Vuokko – Muotoilija Vuokko Nurmesniemen elämä ja ura keskustelivat sen kirjoittaja, toimittaja, sisustussuunnittelija, keraamikko Jutta Ylä-Mononen ja kuraattori Isa Kukkapuro-Enbom.

– Vuokon kanssa tuli vahva tuttuuden tunne, kun tapasimme talvella 2018 ja syksystä alkaen jatkoimme viikoittain. Keskustelujen lisäksi tutkin arkistoja ja tein Vuokkoon linkittyvien henkilöiden haastatteluja. Projekti oli iso, kuin palapeli koottavaksi, sillä Vuokon työuraa kesti yli 70 vuotta, Ylä-Mononen kuvailee.

Kirjassa lähdetään Vuokon opiskeluajoista ja työelämän alusta. Armi Ratian kutsu Marimekkoon oli hämmentävä kokemus vähän yli 20-vuotiaalle. Menestys seurasi toistaan. 60–70-lukujen suunnitteluja yhä jäljitellään; nyt 91-vuotias Vuokko on kokenut renessanssin.

Vuokko ja miehensä Antti Nurmesniemi eivät juuri tehneet yhteistyötä, sillä kummallakin oli oma uransa. Mutta Antti edisti Vuokon suunnittelutyötä pelkistymään, yksinkertaistumaan. Rohkeat kuviot, graafiset muotoilut ja omaperäiset värit leimasivat Vuokon vaatteita.

Jutta Ylä-Monosen mukaan Vuokko on aina noudattanut omaa linjaansa, ollut uskollinen omille valinnoilleen. – Ei muotia, vaan muotoilua.

Designmuseossa on valtava Vuokko Nurmesniemi -kokoelma.

Siltalan kustantama Vuokko-teos on saatavilla paitsi painettuna myös e-kirjana ja äänikirjana.

Juhlavieraina Eliel ja Loja Saarinen

Nostimme #uusimuseo-maljat ja vietimme Saaris-synttäreitä 25.10.2021 teemaan sopivasti upeassa Kansallissalissa, Pohjolan talossa, Aleksanterinkatu 44:ssä. Vuonna 1901 valmistunut talo on Helsingin hienoimpia jugendrakennuksia. Arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelema julkisivu on hiljentymisen arvoinen Aleksin kiireen keskellä.

DAMYn juhlaillan ohjelma antoi uusia elämyksiä ja uutta tietoutta

Tuija Hakkila, musiikin tohtori, pianomusiikin professori, esitti Jean Sibeliuksen, Eliel Saarisen ystävän, sävellyksiä.

Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, vt. tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö Petteri Kummola kuvaili avoimessa arkistossa www.finna.fi olevaa Arkkitehtuurimuseon Saaris-kokoelmaa. Sinne oli aiemmin tallennettu noin 400 alkuperäispiirustusta. Tänä vuonna, Eliel Saarisen syntymäpäivänä (20.8.) avautui Finnassa noin 400 Saaris-valokuvan kokoelma.

– Finna innostaa vertailuun Eliel Saarisen arkkitehtuuripiirustusten ja toteutuneiden rakennusten valokuvien välillä, Kummola uskoo. Arkkitehtuurimuseo tuottaa vähitellen lisää Saaris-kuvia Finnaan.

– Adoptoi piirustus -palvelumme jatkuu; kokoelmistamme voi lunastaa itselleen hienojen arkkitehtuuripiirustusten kopioita. Saadut tulot käytetään konservointiin, Petteri Kummola kertoi. Hän myös kehotti damylaisia ottamaan yhteyttä ja liittymään museon vapaaehtoistoimijoihin.

Loja Saarinen monipuolinen suunnittelija

Loja Saarinen, Eliel Saarisen puoliso, on Designmuseon museolehtori, taidehistorian tutkija Leena Svinhufvudille tärkeä persoona. Hän on tutustunut tarkasti Saaristen elämäntyöhön Cranbrookissa Yhdysvalloissa, missä Eliel Saarinen oli Cranbrookin taideakatemian johtaja ja kampuksen arkkitehti. Loja Saarinen johti taideakatemian tekstiiliosastoa. Studio Loja Saarinen tuotti siellä käsinkudottuja ryijyjä, mattoja, verhoja ja muita käyttötekstiilejä kampuksen rakennuksiin. Saaristen asuintalo on yhä jäljellä, ja museossa on esillä heidän tuotantoaan.

Loja Saarinen oli paitsi tekstiilien ja sisustusten suunnittelija myös pienoismallien tekijä, esimerkkinä puolisonsa ehdottama Munkkiniemi–Haaga asemakaava. Hän oli opiskellut kuvanveistäjäksi, mutta pääosin työt ovat kadonneet. Tärkeä rooli hänellä oli Suomessa miehensä elämäntyön tallentajana. Loja Saarisen Cranbrook-töitä on parhaillaan esillä Tukholmassa, missä National Museumissa on pohjoismaisten tekstiilisuunnittelijoiden näyttely.

DAMYn synttäreitä vietettiin 20.10. Vallilan konepajalla!

Kansainvälistä maisemapäivää vietettiin Damyn ystävien kanssa Vallilan konepaja-alueeseen tutustuen. Vaikka syyspäivä oli sateinen, se ei haitannut innokkaita arkkitehtuurista ja kulttuurista kiinnostuneita.

Valtionrautatiet toimi alueella vuodesta 1901 ja konepaja valmisti junavaunuja. Sadan vuoden aikana valmistui 50 000 tavaravaunua, 2 000 puukorista ja 700 teräskorista henkilöjunavaunua.

Toiminta siirrettiin 1990-luvulla VRn muihin konepajoihin ja alue vapautui asemakaavoituksen kautta uuteen käyttöön.

Konepajan vanhoista punatiilirakennuksista on suojeltu kaikkiaan kuusi: kaksi isoa junahallia, paja, voimala, ruokala ja vanha konttorirakennus,

Pääsimme tutustumaan isoon kokoonpanohalliin tehtyyn Kansallisteatterin saliin ja taustatiloihin. Amerin pääkonttori on rakennettu ns. aluskehyshalliin ja vierailimme sen aulatiloissa. Molemmat on suunniteltu kiinnostavalla tavalla ottaen huomioon suojelurakennuksien lähtökohdat.

Konepaja-alueen uudisrakennuskorttelit ovat pääosin asuinrakentamista. Alueen asemakaavoitus kesti 10 vuotta ja vahvistettiin kuudessa eri vaiheessa, Nyt tulokset alkavat näkyä: hienoja kortteleita ja kaupunkinäkymiä, jotka ottavat huomioon Vallilan ympäristön vanhat korttelit. Alueen kaupunkipuistot ovat vielä työn alla ja niitä rakentaa Helsingin kaupunki.

Kävelykierroksella Pirjo Huvila (rautatiearkkitehti, eläkkeellä) kertoi Valtionrautateiden toiminnasta ja arkkitehtuurista alueella, joka oli suurimmillaan 1 600 henkilön työpaikka. Kaupunkiopas Juhani Styrman tarinoi puolestaan alueen kulttuurihistoriasta sekä esitteli Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja.

Lopuksi päätimme kierroksen Kaurismäen Corona-baariin, jossa nostimme maljat uudelle hienolle ja onnistuneelle kaupunginosalle Helsingissä.

Järjestämme toisen kävelykierroksen alueella, koska kiinnostuneita oli enemmän kuin voitiin ottaa mukaan – seuraa DAMYn sivuja. Mahdollisesti vielä marraskuussa, jos ilmat pysyvät kohtuullisina.

Seuraavalla kerralla pääsemme hotellirakennuksen lasitetulle kattoterassille, josta on hienot näkymät koko alueen yli,  jolloin on helpompi hahmottaa laajan konepaja-alueen rakentuminen.

Upeaa funkkista keskellä Helsinkiä

Parikymmentä damylaista tutustui 27.9.2021 Helsingin Olympiastadioniin, joka edustaa puhdaslinjaista funktionalismia ja jonka tarina alkoi jo 1930-luvulla.

Olympiastadionista järjestettiin kilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Stadion valmistui vuonna 1940, kun Helsinki sai järjestettäväkseen olympiakisat. Kisat kuitenkin peruuntuivat talvisodan syttymisen takia.

Helsinkiin rakennettiin kesäolympialaisia varten Olympiastadionin lisäksi monta kaunista kisoissa tarvittavaa rakennusta. Esimerkiksi Tennispalatsi, Soutustadion ja Eteläsataman Olympiaterminaali.

Viimeisin suuri peruskorjaus  valmistui vuonna 2020 ja sen suunnittelun voittivat Arkkitehtitoimisto K2S sekä Arkkitehdit NRT.

Rakennukseen kuuluu urheilutilojen lisäksi museo, ravintola, kahvila sekä 72 metriä korkea stadionin torni, josta on upeat näköalat. Uusittu hissi vie korkeuksiin 37 sekunnissa.

Kaupunkimuotoilu luo parempaa tulevaisuutta

Miten suunnitella parempaa lähiympäristöä, miten luoda sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää muotoilua ja miten sitä hyödyntää yhteiskunnassa?

Kaupunkimuotoilu oli DAMYn Happy Hour -tilaisuuden teema 2.9.2021. Toinen keskustelija oli designjohtaja, kaupunkitutkija, valtiotieteiden lisensiaatti Hanna Harris, joka aloitti maaliskuussa 2021 työnsä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla. Hanna Harris on työurallaan erikoistunut arkkitehtuurin ja muotoilun näkyvyyden lisäämiseen.

Keskustelukumppani oli designstrategi Virva Haltsonen Pentagon Designista, joka on mukana monissa kaupungin muotoiluprojekteissa. Arkkitehti Esa Laaksonen DAMYsta viritti kysymyksiä.

Helsinki on määrittänyt muotoilun keinoksi rakentaa maailman toimivinta kaupunkia, strategiansa mukaisesti. Muotoilu antaa työkaluja ymmärtää kaupunkilaisten tarpeita ja ratkaista merkityksellisiä ongelmia.

Helsinki on Suomen suurimpia muotoilun toimijoita. Se käynnistää vuosittain noin 75 hanketta,  joiden parissa toimii noin 200 muotoiluosaajaa.

Kaupunkimuotoilua toteutetaan kaupungin kaikilla toimialoilla. Esimerkkejä hankkeista ovat vaikkapa uusi Kaupunkiympäristötoimialan talo, työmaakokemukset, leikkipuistot, keskustakirjasto Oodi, Omastadi-projektit, vammaisten asumispalvelut, palvelusetelit, koulujen muotoilukasvatus, syrjäytymisen ehkäisy, Kaupungintalon aula ja Helsinki Design Weekin Ilmastokoulu. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa kehitetään arkkitehtuuri- ja muotoiluoppimista. Käyttäjälähtöisyys on tärkeä avain palveluiden kehittämisessä.

DAMY HH -etäkeskustelussa linjoilla oli 29 damylaista. Tilaisuus tallennettiin DAMYn Youtube-kanavalle, josta sen voi katsoa milloin tahansa – tässä linkki videoon.

Villa Skeppetissä ja Kirkkonummella

Perjantaina 11.6. damylaiset pääsivät pitkästä aikaa live-ekskursiolle Tammisaareen. Raaseporin koronarajoituksia noudattaen tutustuimme kahdessa 15 hengen ryhmässä vastarestauroituun Göran Schildtin Villa Skeppetiin sekä Tammisaaren Säästöpankkiin, joka on myös Alvar Aallon suunnittelema. Lounas nautittiin pankkirakennuksen yläkerroksen ravintola Piazzassa.

Villa Skeppet

Paluumatkalla kävimme katsomassa Juha Leiviskän suunnittelemaa uhanalaista Kirkkonummen seurakuntakeskusta ja JKMM:n uutta hienoa kirjastoa Fyyriä.

Kaikki valokuvat on ottanut Jari Jetsonen.

Kirkkonummen seurakuntakeskus

 

 

Kirkkonummen kirjasto Fyyri

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut

16–20-vuotiaiden kesäkoululaisten ajattelu ja toiminta näkyvät Arkkitehtuurimuseon Studiossa kesällä 2021

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut Arkkitehtuurimuseon Studiossa 8.6.–5.9.2021. Studio on maksuton tila Arkkitehtuurimuseon 1. kerroksessa.

Arkkitehtuurimuseo toteuttaa kesällä 2021 kolme maksutonta Fill This Space – arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulua 16–20-vuotiaille nuorille. Viikon pituisissa kesäkouluissa avoimen haun kautta mukaan valitut osallistujat pohtivat arkkitehtuuriin ja rakennettuun ympäristöön liittyviä kysymyksiä yhdessä museoalan ja arkkitehtuurin ammattilaisten kanssa. Kesäkoulutoiminnalla Arkkitehtuurimuseo tarjoaa resursseja, tilaa ja tukea arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön tutkimiseen. Kesäkouluihin osallistuminen on maksutonta.

Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Studio avaa kesäkoulutoiminnan prosessia koko kesän ajan. Koululaisten käytössä oleva tila toimii paitsi paikkana työskentelylle myös yleisön suuntaan avautuvana näyttelynä. Tila muuttuu ja täydentyy nuorten käsissä vähitellen.

Kesäkoulut perustuvat yhteissuunnitteluun ja monisukupolviseen oppimiseen. Viikon aikana käsiteltävät sisällöt, vierailijat ja retket suunnitellaan osallistujien oman mielenkiinnon pohjalta. Arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä lähestytään kriittisesti, ilmiöpohjaisesti ja kokemuksellisesti. Kollektiivisessa työskentelyssä hyödynnetään taiteellisia menetelmiä.

Fill This Space -kesäkouluja ohjaavat museopedagogit Kaura Raudaskoski ja Jere Keskinen. Kesäkoulut toteutetaan yhteistyössä You Tell Me -kollektiivin Joonas Parviaisen, Ella Prokkolan ja Emel Tuupaisen kanssa. Arkkitehtiopiskelijoiden muodostaman kollektiivin tavoitteena on edistää ajattelutavan muutosta rakentamisen alalla vertaisoppimista hyödyntäen.

Kesäkoulutoimintaa ovat olleet tukemassa Arkkitehtuurimuseon koulutuskumppanit: Anttinen Oiva Arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät Damy ry ja Verstas Arkkitehdit.

Arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri vaikuttavat laajasti siihen, millaisessa ympäristössä me kaikki nyt ja tulevaisuudessa elämme. Haluamme museona antaa kaikenikäisille kiinnostuneille mahdollisuuden liittyä ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten tulevaisuuden ympäristöjä rakennetaan ja miten suunnitteluprosessit toimivat. 16–20-vuotiaat pohtivat samoja asioita, jotka puhuttavat arkkitehtuurissa laajemminkin juuri nyt. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, asuinalueiden eriarvoistuminen ja kestävän kehityksen edistäminen rakennetussa ympäristössä. Studioon kesän aikana kerrostuvan näyttelyn myötä kaikilla museovierailla on mahdollisuus kurkistaa näihin teemoihin, ja siihen kuinka nuoret ovat niitä käsitelleet, kertoo yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen.

Käyttämämme monisukupolvinen oppiminen on menetelmänä toimiva ja kiinnostava. Se mahdollistaa näkemysten ja kokemusten jakamisen eri ikäisten osallistujien välillä: voimme kaikki oppia toisiltamme ja luoda yhdessä uutta.

Uusi museo Makasiinirannan kärkenä

– Juuri nyt on oikea aika; uudelle museolle on kaikki onnistumisen edellytykset, totesivat yhteen ääneen Kaarina Gould, uuden museon hankejohtaja, ja Rikhard Manninen, Helsingin maankäyttöjohtaja, DAMYn Happy Hour -etäpalaverissa 20.5.2021. Keskustelun johdatteli professori Yrjö Sotamaa.

Katso youtube-video tapahtumasta

Kaarina Gould aloitti uuden työnsä toukokuun alussa. Aiemmin hän toimi viisi vuotta New Yorkissa Suomen kulttuuri-instituutin johtajana edistämässä muun muassa muotoilua. Uuden museon hankevaihe kestää vuoteen 2023, jonka aikana on tavoitteena päätös museon toteutuksesta.

Rikhard Manninen on museohankkeen ohjausryhmässä erityisesti linkkinä Helsingin keskustan kehitykseen.

18.8.2025

Siinä uuden museon avajaispäivä! Gould ja Manninen ehdottivat yleisön pyynnöstä. Uuden museon nimi olkoon heidän mielestään vielä arvoitus. Nimi ja brändi rakentuvat eri osista, vahvasta museaalisesta osaamisesta, arkkitehtuurista, toiminnan ytimestä ym.

Mannisen mukaan uusi museo on kaupungin ja valtion yhteinen ponnistus, jossa olennaista on kaupunkilaisten osallistuminen ja hyväksyminen.

Myös Gould odottaa yleisöä osallistuttavia prosesseja. Hänen mielestään esimerkiksi damylaisten Toiveiden tynnyri on hieno idea.

Makasiinirannan tulevaisuus

– Taustalla on pitkävaiheinen suunnittelu, kertoo Rikhard Manninen. – Eteläsataman alueen uudelleen järjestelyllä halutaan elävä, avoin ja elämyksellinen alue, jonka kärkenä on uusi museo, mutta mukana on ehkä paviljonkeja, kahviloita, ravintoloita ynnä muuta – ei kuitenkaan asuntoja.

Makasiinirannan kehitysideoita odotetaan ympäri maailmaa joulukuuhun mennessä.

Uudesta museosta järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu vuonna 2023.

uusimuseo.fi

Arkkitehtuurin ja muotoilun viestijät

Arkkitehtuurin ja muotoilun tiedotusorganisaatiot tulivat tutuiksi damylaisille Happy Hour -etätilaisuudessa 27.4.2021. Archinfon Katarina Siltavuori ja tulevan Finnish Design Infon Katja Lindroos esittäytyivät. Yhteinen tavoite on edistää alojen toimintaa kotimaassa ja rakentaa Suomi-kuvaa kansainvälisesti.

Katarina Siltavuori ja Katja Lindroos

– Finnish Design Infoa on rakennettu viime kesästä alkaen, kertoi Katja Lindroos. – Tulemme kertomaan suomalaisesta muotoilusta ja sen monipuolisuudesta sekä esittelemään, mitä muotoilulla voidaan saada aikaan. FDI:n taustavoimat ovat Aalto-yliopisto, Design Forum Finland, Designmuseo, Grafia, Helsinki Design Week ja Ornamo.

Archinfo on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotuskeskuksista, joka aloitti jo 2013. Arkkitehtuurialan organisaatiot ovat kumppaneitamme. Viestintä ja kansainvälinen toiminta ovat painopisteitä. Ajankohtainen on nyt Venetsian arkkitehtuuribiennalen avajaiset, Katarina Siltavuori korosti. – Uusi kansainvälinen Bauhaus-hanke on tärkeä, yhtä lailla Helsingin #uusimuseo.

– Arkkitehtuuri on osa kaikkien arkea. Siksi siitä pitäisi keskustella ahkerammin. Kaivataan myös enemmän arkkitehtuurin kritiikkiä, Siltavuori esitti.

– Muotoilu linkittyyy koko yhteiskuntaan: ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja esteettiseen kehitykseen kestävän kehityksen hengessä. Muotoilualan vuorovaikutus ja uudenlainen liiketoiminta ovat perusjuttuja, Lindroos uskoo. – Ihmisten kohtaaminen, aito vuorovaikutus ja yhdistäminen tuttuihin asioihin luovat FDI:n vaikuttavuutta.

Tiedotuskeskusten rahoitus on molempien organisaatioiden mielestä jatkuvan keskustelun aihe. Haaste on viedä sanomaa tavallisille ihmisille, sillä muotoilu ja arkkitehtuuri eivät ole mitään elitismiä.

Museonystävien kuten DAMYn kanssa sekä FDI että Archinfo haluavat rakentaa yhteistyötä vaikkapa sarjaseminaarein.

archinfo.fi

grafia.fi/ajankohtaista/finnish-design-info