Sata vuotta sairaaloita

Arkkitehtuurimuseon näyttely (24.2.2019 saakka) esittelee Paateloiden suvun sairaala-arkkitehtuuria sadan vuoden ajalta. Valokuvat, tekstit ja pienoismallit Anatomian laitoksesta vuodelta 1928 nykyiseen Meilahden sairaala-alueeseen kertovat sairaaloiden muodonmuutoksesta.

Mikael Paatela vasemmalla

− Sairaala-arkkitehtuuri koskettaa meitä jokaista jossain vaiheessa, totesi arkkitehti, TkL Mikael Paatela avajaisissa. − Lääketieteen kehittyessä sairaalarakennusten on oltava yhä joustavampia, valmiita muutoksiin. Nyt on suunniteltava rakennuksia vuosikymmenien tähtäimellä. Rakennuspaikan koko ja muoto asettavat jo suuria rajoituksia.

Leena Riittinen

Damylainen ex-sairaalakemisti Leena Riittinen korosti puheessaan, miten tärkeää on osallistaa sairaalan henkilöstö uusien tilojen suunnitteluun. Hän työskenteli HUSin laboratorioissa ja  työryhmineen tarkasteli tiiviisti arkkitehtipiirustusten toimivuutta käytännön kannalta.

Lisää Arkkitehtuurimuseon sivustolla Vuosisata sairaala-arkkitehtuuria -näyttely

Ystävyys tiivistyy!

Museonystävien yhteinen Ystävyyslataamo-hanke on loppusuoralla. Vuoden pituisessa projektissa on koottu 21 museonystäväyhdistyksen toimintamalleja. Tuloksena on 134-sivuinen Ystävyyslataamo-Työkalupakki, joka sisältää yli 50 esimerkkiä hyvistä käytännöistä.

Koordinaattori Anna Pirvola

– Uskon toimintamallien inspiroivan ja entisestään aktivoivan yhdistysten toimintaa, sanoo hankekoordinaattori Anna Pirvola. – Toivon, että työkalupakkia myös päivitetään jatkossa uusilla innostavilla ideoilla, joita voidaan soveltaa museonystäväyhdistyksissä. Niitä on jo noin 50 ympäri Suomen.

Ystävyyslataamo-työkalupakki on julkaistu sähköisenä kenen tahansa luettavaksi. Se pyritään saamaan kaikkien museoystäväyhdistysten sivuille yleisön luettavaksi.

Museovirasto mahdollisti Ystävyyslataamon toteutuksen Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 avustuksena.

Projektipäällikkö Hanna Lämsä

– Kulttuuriperintövuoden projekteja, tapahtumia ja aloitteita on ollut ympäri Eurooppaa. Suomessa avustusta sai 31 hanketta ja organisaatiota. Suomen pääteema oli osallisuus, kertoi projektipäällikkö Hanna Lämsä Museovirastosta työkalupakin julkistamistilaisuudessa 11.12.2018 Designmuseossa.

– Miten ihmiset saatiin siivoamaan kaupunkia, syömään yhdessä taivaan alla, rahoittamaan hyviä hankkeita mesenaatteina, painamaan ”naapuri/ystävä” nappia…? Yhteismaa ry:n tuottajat Pauliina Seppälä ja Tanja Janicke korostivat uudenlaista osallisuutta ja luovuutta, missä internet on keskeinen innostus- ja tiedonvälityskanava.

– Tehdään yhdessä. Ylhäältä alas sanelu ei enää toimi, vaan aloitteet tulevat alhaalta kansalaisilta. Ihmiset ovat itse tapahtumien tuottajia. He haluavat pop-up-mahdollisuuksia, kevyempää spontaania toimintaa, itsejatkuvuutta, omaa johtavuutta.

  • Tutustu Arkkitehtuurimuseon Mesenaattikampanjaan, joka on esimerkki hyvän hankkeen rahoituksesta.

DAMYn pikkujouluissa keskustelu uudesta Arkkitehtuuri- ja designmuseosta

Kaupunginvaltuutettu, professori Sirpa Asko-Seljavaara kannusti meitä aktiiviseen toimintaan uuden museon aikaansaamiseksi. Hän korosti, että Guggenheim-projektin virheistä kannattaa oppia. Hanke ei voi olla ylhäältä annettu valmis konsepti.

Asko-Seljavaara ei ollut innostunut Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun voittaneesta mustasta museokompleksista ja toivoi, että nyt saadaan paremmin ympäristöönsä sopeutuva rakennus.

Hän varoitti, että on syytä varautua moninaiseen, jopa ristiriitaiseen keskusteluun. Valtuustossa museota varmasti halutaan keskustan sijaan Myllypuroon tai muualle kaupungin laitamille.

Asko-Seljavaara toi juhlaamme pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen, jossa korostetaan, että uuden museon on oltava kansainvälinen ja uutta luova korkeatasoinen museo.

Museonjohtajat Jukka Savolainen ja Reetta Heiskanen kertoivat, kuinka hanke etenee. Tuomas Auvisen johdolla istuu parhaillaan toinen työryhmä, jonka selvitys julkistetaan helmikuun lopussa. He muistuttivat, että kaikkien on syytä aika ajoin vilkaista uuden museon sivustoa #uusimuseo.fi , jossa ovat uusimmat uutiset ja tapahtumat.

Asko-Seljavaara kertoi myös ASKO-säätiön apurahakäytännöistä, joiden avulla on kyetty tukemaan montaa nuorta muotoilijakykyä.

Pikkujouluissa kuultiin Timo Vikkulan musiikkia ja viihdyttiin ystävien kesken.

Modernia ja ajatonta

”Sisustajan taivas” oli damylaisten vierailukohde 20.11.2018. Vuoden verran Helsingin Kasarmikadun uudisrakennuksessa toimineet Nomart ja Kastell esittelivät valikoimiaan.

Uudistalon, jonka paikalta purettiin kaksi toimistotaloa, suunnittelija on SARK. Rakennus on täynnä toimistoja. Jura-kiveä on talon julkisivuissa ja sisätilojen lattioissa. Katutasossa on lounasravintola Juuri. Katukerroksen myymälöillä on noin 700 avaraa neliötä. Tammi ja vaaleat värit hallitsevat sisustusta.

Toimitusjohtaja Anna Kärnä on tyytyväinen uuteen tilaan, jonne on saatu näyttävästi esille Nomartin noin 30 tuotemerkkiä. Kalusteiden (Fritz Hansen, Hans J. Wegner, Lammhults ym.), ohella on valaisimia (uutuutena vaikkapa elvytetty Paavo Tynell), mattoja, sisustustyynyjä, kankaita ym.

Anna Kärnä valitsi mielikalusteekseen Fritz Hansenin kulmikkaan pehmeän Via-tuolin, joka mukautuu eri suuntiin.

Kartellin värikkäässä tarjonnassa on paitsi kalusteita myös runsaasti sisustuksen pientuotteita.

Projektimyynti yrityksille on tärkeä osa toimintaamme, mutta kuluttajat ovat meille erittäin tervetulleita. Tavoitteemme on pitää kynnys matalalla. Täältä löytää modernia ja ajatonta, sellaista mikä sopii tähän päivään ja säilyy tulevaisuudessa, Anna Kärnä sanoo.

 

 

Taide-elämysten hotelli

Runsas 30 damylaista tutustui marraskuun alussa Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevaan St. George -hotelliin, joka avattiin mittavan remontin jälkeen toukokuussa.

Hotellin ylellisyys syntyy taiteen, muotoilun, arkkitehtuurin ja hyvinvoinnin kohtaamisesta. Tuloaulan katossa leijailee taiteilija Ai Weiwein suuri paperi-lohikäärme Tianwu. Toisessa kerroksessa on Birger Kaipiaisen Helmikana. Taidetta on huoneissakin runsaasti. Wintergardenin katossa lentää Pekka Jylhän metallilintu Learning to fly, ja seiniä kiertää Klaus Haapaniemen suunnittelema muraalitapetti.

Hotellihuoneet ja muut tilat huokuvat kansainvälisyyttä ja kodinomaisuutta. Kaikissa huoneissa on taideteos seinällä ja kirjallisuutta hyllykössä. Koska hotellikorttelissa on toiminut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Suometar ja myöhemmin Uusi Suomi, lukemiselle on varattu pohjakerroksen kahvilan takahuone, jossa myös Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa. Kahvila leipomoineen on saanut vaikutteita vanhanajan maitokaupasta ja on avoinna kaikille.

 

St. Georgen arkkitehtuuri Arkval Taite Oy/arkkitehti Pervin Imaditdin, sisustussuunnittelu Carola Rytsölä, konseptisuunnittelu ja kulttuurisisältö Mirkku Kullberg.

10 000 vuotta muotoilua

Damylaiset tutustuivat muotoilun pitkään historiaan Kansallismuseon näyttelyssä, joka jatkuu 24.2.2019 saakka.

Näyttelyssä on rinnakkain vanhoja, perinteisistä materiaaleista tehtyjä esineitä ja muotoilun uutuuksia, mukana huipputeknologiaakin. Savisen tai tuohisen juoma-astian ohessa on moderneja lasiesineitä. Ikivanhojen metsätyökalujen vastapaino on Ponssen harvesteri. Muinaisten suksenpohjien karvaluisto toistuu nykyajan tekomateriaalina. Vanhat vänkkyrät puutuolit ovat saaneet oheen uudet säkkituolit.

Tuolien raaka-aineet ja muodot ovat löytyneet luonnosta.

Kansallismuseo haluaa pohdittavan ihmistä osana ekosysteemiä, ihmisen suhdetta materiaaleihin ja esineisiin. ”Samalla kun luomme esineitä, ne muuttavat meitä”.

Designvintti

Mikä on Designvintti  (pdf-tiedosto)

Sanni Kariniemi, Leena Svindhufvud ja Wilhelmiina Kosonen

Damylaiset ystävät ja muut kutsutut pääsivät tutustumaan Designmuseon uuteen kolmannen kerroksen Designvinttiin, joka on toiminnallinen näyttelytila museon kokoelmiin kuuluvista esineistä.

♦ Ensimmäisenä on esillä suomalaisen tapettiteollisuuden historia.
♦ 1800-luvulla Suomessa toimi toistakymmentä tehdasta esim Frenckellin ja Sanduddin tapettitehtaat sekä Tilgmannin tehdas, joka valmisti ”Suomalaiset tapetit” malliston.
♦ 1900-luvulla tapettitehtaiden määrä väheni, mutta Sanduddin, Pihlgren ja Ritolan tehtaat toimivat edelleen.

 

Vintillä pääsee tutustumaan ja osallistumaan aitojen museo-objektien tutkimiseen ja tallentamiseen. Designvintti on avoinna näyttelyperiodien aikana.
Tilaisuus oli lämminhenkinen ja kiinnostava. Kiitos ahkeralle työryhmälle ja toteuttajille.

Muotoilua ja arkkitehtuuria

– Loppusyksyn ilopilleri, kaamosajan piriste! kuvaili kuraattori Anna Vihma Designmuseon uusinta näyttelyä damylaisten ennakkoesittelyssä. Itävaltalaissyntyisen Josef Frankin luomukset ovat mitä monipuolisin näyttely; jokaiselle jotakin.

Josef Frankin näyttely kertoo monilahjakkaasta tekijästään. Esillä on arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua, huonekaluja ja tekstiilejä. Svenskt Tenn valmistaa yhä paria sataa kangasta, samoin muhkeita sohvia ja muita kalusteita on yhä tuotannossa.

– Ihminen, mukavuus, viihtyisyys, toimivuus, arki olivat Frankin suunnittelun lähtökohtia. Hän korosti sattumanvaraisuutta ja tyylillistä vapautta. Tyylien moninaisuus ja yksilöllisyys voittivat aikakauden kokonaistaideajattelun, Vihma kertoi.

Jos haluat nähdä eksoottisia kukka- ja lintumaisemia, eri puulajien upotuskuvioita tai vaikkapa käärmeennahkalipaston, Josef Frankin näyttely on avoinna 17.3.2019 saakka Designmuseossa.

Upouutta ja tulevaisuutta – damylaiset ARTSin Väreessä

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ARTS-Väre toimitalo Otaniemessä avattiin 4.9., lukuvuosi alkoi 11.9., ja jo 27.9. damylaiset pääsivät tutustumaan uuteen upeaan taloon.

Professori Pirjo Kääriäinen.

Pirjo Kääriäinen, työelämäprofessori, ”Design driven fibre innovation”, opasti biomateriaalien  moninaisuuteen.
Sellu tarjoaa puupohjaisia supermateriaaleja, alkaen ihmisen teko-osista. Kehitteillä olevia tuotteita ovat mm. akustiset paneelit, biohajoavat kengät, kevyet ja lujat tikasrakenteet, hajoavat pakkaukset ja sellusta ilman kemikaaleja valmistetut kankaat.

– Tekstiilijäte, levät, kasvit, laboratoriokasvatetut materiaalit ym. ovat todennäköisesti tulevaisuuden raaka-aineita. Etsitään ympäristömyönteisempiä valmistusmenetelmiä. Korvataan öljypohjaisia materiaaleja, selvitetään puuvillan kierrätystä, kehitetään biotekniikan avulla uusia tekstiilejä. Jo on kokeiltu vaikkapa järviruo´on, koirankarvojen, höyhenien, kahvinporojen ym. yhdistämistä selluun. Esimerkiksi sienirihmastolla voidaan saada nahan korviketta. 3D-tulostaminen avaa uusia väyliä, kertoi Pirjo Kääriäinen ARTS-Väreen yhdestä koulutusalueesta.

Biomateriaalia.

Muotoilun ja suunnittelun opiskelijat muuttivat alkusyksystä Otaniemeen eri puolilta Helsinkiä. Väreen päärakennus, metroasema ja ostoskeskus muodostavat komean kokonaisuuden, jonka yhteyteen on rakenteilla kauppakorkeakoulun siipi. Se valmistuu keväällä 2019. Kokonaisuuden suunnittelija on Verstas Arkkitehdit.

– Arkkitehtuuri, muotoilu ja taide vaativat paljon tilaa opiskelijaa kohden, kertoi Arkkitehtuurin laitoksen johtaja, puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen. Hän esitteli talon ilmavia ja valoisia auloja, portaikkoja, ylikulkusiltoja ja saleja.

Portaat Väreen toiseen kerrokseen.

 

 

Projektipäällikkö Tapio Koskinen tutustutti damylaiset opetuksen ja tutkimuksen työpajoihin. Niissä opiskelija pääsee teoriasta käytäntöön, olipa oppiaineena vaikkapa kuvanveisto, lasi, puu, metalli, kudonta, neule, valokuvaus, elektroniikka, painokangas tai moni muu.

Taidetta Väreen aulassa.

 

Kulttuurien vuorovaikutus Arkkitehtuurimuseossa

Sisääntulo värikkääseen näyttelyyn.

Pikaiset vierailut kaukomaille ovat nyt mahdollisia Arkkitehtuurimuseossa aina 24.2.2019 saakka.

Näyttelyn esitteli damylaisille arkkitehti, tekniikan tohtori Hennu Kjisik, joka oli näissä maissa mukana pitämässä arkkitehtikursseja ja arvioimassa opiskelijoiden suunnitelmia. Näyttelyssä on tunnelmia kyseisistä kulttuureista ja niissä syntyneistä, osin toteutuneista projekteista.

Arkkitehti, professori Hennu Kjisik esitteli näyttelyn damylaisille.

 

 

 

 

 

 

Näyttely juhlistaa Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen globaalin kestävyyden ja humanitaarisen kehityksen koulutusta, joka täyttää 25 vuotta. Globalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat megatrendejä, joiden takia elinympäristömme ja maapallo ovat suuressa muutoksessa. On tärkeää, että arkkitehtien ammattikuntaa koulutetaan vastaamaan haasteisiin.

Arkkitehtituurin kansainvälinen koulutus alkoi valtiollisena kehitysyhteistyönä, mutta on muuttunut enenevästi ruohonjuuritason yksilöiden toiminnaksi.