DAMYn pikkujouluissa keskustelu uudesta Arkkitehtuuri- ja designmuseosta

Kaupunginvaltuutettu, professori Sirpa Asko-Seljavaara kannusti meitä aktiiviseen toimintaan uuden museon aikaansaamiseksi. Hän korosti, että Guggenheim-projektin virheistä kannattaa oppia. Hanke ei voi olla ylhäältä annettu valmis konsepti.

Asko-Seljavaara ei ollut innostunut Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun voittaneesta mustasta museokompleksista ja toivoi, että nyt saadaan paremmin ympäristöönsä sopeutuva rakennus.

Hän varoitti, että on syytä varautua moninaiseen, jopa ristiriitaiseen keskusteluun. Valtuustossa museota varmasti halutaan keskustan sijaan Myllypuroon tai muualle kaupungin laitamille.

Asko-Seljavaara toi juhlaamme pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen, jossa korostetaan, että uuden museon on oltava kansainvälinen ja uutta luova korkeatasoinen museo.

Museonjohtajat Jukka Savolainen ja Reetta Heiskanen kertoivat, kuinka hanke etenee. Tuomas Auvisen johdolla istuu parhaillaan toinen työryhmä, jonka selvitys julkistetaan helmikuun lopussa. He muistuttivat, että kaikkien on syytä aika ajoin vilkaista uuden museon sivustoa #uusimuseo.fi , jossa ovat uusimmat uutiset ja tapahtumat.

Asko-Seljavaara kertoi myös ASKO-säätiön apurahakäytännöistä, joiden avulla on kyetty tukemaan montaa nuorta muotoilijakykyä.

Pikkujouluissa kuultiin Timo Vikkulan musiikkia ja viihdyttiin ystävien kesken.

Modernia ja ajatonta

”Sisustajan taivas” oli damylaisten vierailukohde 20.11.2018. Vuoden verran Helsingin Kasarmikadun uudisrakennuksessa toimineet Nomart ja Kastell esittelivät valikoimiaan.

Uudistalon, jonka paikalta purettiin kaksi toimistotaloa, suunnittelija on SARK. Rakennus on täynnä toimistoja. Jura-kiveä on talon julkisivuissa ja sisätilojen lattioissa. Katutasossa on lounasravintola Juuri. Katukerroksen myymälöillä on noin 700 avaraa neliötä. Tammi ja vaaleat värit hallitsevat sisustusta.

Toimitusjohtaja Anna Kärnä on tyytyväinen uuteen tilaan, jonne on saatu näyttävästi esille Nomartin noin 30 tuotemerkkiä. Kalusteiden (Fritz Hansen, Hans J. Wegner, Lammhults ym.), ohella on valaisimia (uutuutena vaikkapa elvytetty Paavo Tynell), mattoja, sisustustyynyjä, kankaita ym.

Anna Kärnä valitsi mielikalusteekseen Fritz Hansenin kulmikkaan pehmeän Via-tuolin, joka mukautuu eri suuntiin.

Kartellin värikkäässä tarjonnassa on paitsi kalusteita myös runsaasti sisustuksen pientuotteita.

Projektimyynti yrityksille on tärkeä osa toimintaamme, mutta kuluttajat ovat meille erittäin tervetulleita. Tavoitteemme on pitää kynnys matalalla. Täältä löytää modernia ja ajatonta, sellaista mikä sopii tähän päivään ja säilyy tulevaisuudessa, Anna Kärnä sanoo.

 

 

Taide-elämysten hotelli

Runsas 30 damylaista tutustui marraskuun alussa Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevaan St. George -hotelliin, joka avattiin mittavan remontin jälkeen toukokuussa.

Hotellin ylellisyys syntyy taiteen, muotoilun, arkkitehtuurin ja hyvinvoinnin kohtaamisesta. Tuloaulan katossa leijailee taiteilija Ai Weiwein suuri paperi-lohikäärme Tianwu. Toisessa kerroksessa on Birger Kaipiaisen Helmikana. Taidetta on huoneissakin runsaasti. Wintergardenin katossa lentää Pekka Jylhän metallilintu Learning to fly, ja seiniä kiertää Klaus Haapaniemen suunnittelema muraalitapetti.

Hotellihuoneet ja muut tilat huokuvat kansainvälisyyttä ja kodinomaisuutta. Kaikissa huoneissa on taideteos seinällä ja kirjallisuutta hyllykössä. Koska hotellikorttelissa on toiminut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Suometar ja myöhemmin Uusi Suomi, lukemiselle on varattu pohjakerroksen kahvilan takahuone, jossa myös Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa. Kahvila leipomoineen on saanut vaikutteita vanhanajan maitokaupasta ja on avoinna kaikille.

 

St. Georgen arkkitehtuuri Arkval Taite Oy/Pervin Imadidt, sisustussuunnittelu Carola Rytkölä, konseptisuunnittelu ja kulttuurisisältö Mirkku Kullberg.

10 000 vuotta muotoilua

Damylaiset tutustuivat muotoilun pitkään historiaan Kansallismuseon näyttelyssä, joka jatkuu 24.2.2019 saakka.

Näyttelyssä on rinnakkain vanhoja, perinteisistä materiaaleista tehtyjä esineitä ja muotoilun uutuuksia, mukana huipputeknologiaakin. Savisen tai tuohisen juoma-astian ohessa on moderneja lasiesineitä. Ikivanhojen metsätyökalujen vastapaino on Ponssen harvesteri. Muinaisten suksenpohjien karvaluisto toistuu nykyajan tekomateriaalina. Vanhat vänkkyrät puutuolit ovat saaneet oheen uudet säkkituolit.

Tuolien raaka-aineet ja muodot ovat löytyneet luonnosta.

Kansallismuseo haluaa pohdittavan ihmistä osana ekosysteemiä, ihmisen suhdetta materiaaleihin ja esineisiin. ”Samalla kun luomme esineitä, ne muuttavat meitä”.

Designvintti

Mikä on Designvintti  (pdf-tiedosto)

Sanni Kariniemi, Leena Svindhufvud ja Wilhelmiina Kosonen

Damylaiset ystävät ja muut kutsutut pääsivät tutustumaan Designmuseon uuteen kolmannen kerroksen Designvinttiin, joka on toiminnallinen näyttelytila museon kokoelmiin kuuluvista esineistä.

♦ Ensimmäisenä on esillä suomalaisen tapettiteollisuuden historia.
♦ 1800-luvulla Suomessa toimi toistakymmentä tehdasta esim Frenckellin ja Sanduddin tapettitehtaat sekä Tilgmannin tehdas, joka valmisti ”Suomalaiset tapetit” malliston.
♦ 1900-luvulla tapettitehtaiden määrä väheni, mutta Sanduddin, Pihlgren ja Ritolan tehtaat toimivat edelleen.

 

Vintillä pääsee tutustumaan ja osallistumaan aitojen museo-objektien tutkimiseen ja tallentamiseen. Designvintti on avoinna näyttelyperiodien aikana.
Tilaisuus oli lämminhenkinen ja kiinnostava. Kiitos ahkeralle työryhmälle ja toteuttajille.

Muotoilua ja arkkitehtuuria

– Loppusyksyn ilopilleri, kaamosajan piriste! kuvaili kuraattori Anna Vihma Designmuseon uusinta näyttelyä damylaisten ennakkoesittelyssä. Itävaltalaissyntyisen Josef Frankin luomukset ovat mitä monipuolisin näyttely; jokaiselle jotakin.

Josef Frankin näyttely kertoo monilahjakkaasta tekijästään. Esillä on arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua, huonekaluja ja tekstiilejä. Svenskt Tenn valmistaa yhä paria sataa kangasta, samoin muhkeita sohvia ja muita kalusteita on yhä tuotannossa.

– Ihminen, mukavuus, viihtyisyys, toimivuus, arki olivat Frankin suunnittelun lähtökohtia. Hän korosti sattumanvaraisuutta ja tyylillistä vapautta. Tyylien moninaisuus ja yksilöllisyys voittivat aikakauden kokonaistaideajattelun, Vihma kertoi.

Jos haluat nähdä eksoottisia kukka- ja lintumaisemia, eri puulajien upotuskuvioita tai vaikkapa käärmeennahkalipaston, Josef Frankin näyttely on avoinna 17.3.2019 saakka Designmuseossa.

Upouutta ja tulevaisuutta – damylaiset ARTSin Väreessä

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ARTS-Väre toimitalo Otaniemessä avattiin 4.9., lukuvuosi alkoi 11.9., ja jo 27.9. damylaiset pääsivät tutustumaan uuteen upeaan taloon.

Professori Pirjo Kääriäinen.

Pirjo Kääriäinen, työelämäprofessori, ”Design driven fibre innovation”, opasti biomateriaalien  moninaisuuteen.
Sellu tarjoaa puupohjaisia supermateriaaleja, alkaen ihmisen teko-osista. Kehitteillä olevia tuotteita ovat mm. akustiset paneelit, biohajoavat kengät, kevyet ja lujat tikasrakenteet, hajoavat pakkaukset ja sellusta ilman kemikaaleja valmistetut kankaat.

– Tekstiilijäte, levät, kasvit, laboratoriokasvatetut materiaalit ym. ovat todennäköisesti tulevaisuuden raaka-aineita. Etsitään ympäristömyönteisempiä valmistusmenetelmiä. Korvataan öljypohjaisia materiaaleja, selvitetään puuvillan kierrätystä, kehitetään biotekniikan avulla uusia tekstiilejä. Jo on kokeiltu vaikkapa järviruo´on, koirankarvojen, höyhenien, kahvinporojen ym. yhdistämistä selluun. Esimerkiksi sienirihmastolla voidaan saada nahan korviketta. 3D-tulostaminen avaa uusia väyliä, kertoi Pirjo Kääriäinen ARTS-Väreen yhdestä koulutusalueesta.

Biomateriaalia.

Muotoilun ja suunnittelun opiskelijat muuttivat alkusyksystä Otaniemeen eri puolilta Helsinkiä. Väreen päärakennus, metroasema ja ostoskeskus muodostavat komean kokonaisuuden, jonka yhteyteen on rakenteilla kauppakorkeakoulun siipi. Se valmistuu keväällä 2019. Kokonaisuuden suunnittelija on Verstas Arkkitehdit.

– Arkkitehtuuri, muotoilu ja taide vaativat paljon tilaa opiskelijaa kohden, kertoi Arkkitehtuurin laitoksen johtaja, puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen. Hän esitteli talon ilmavia ja valoisia auloja, portaikkoja, ylikulkusiltoja ja saleja.

Portaat Väreen toiseen kerrokseen.

 

 

Projektipäällikkö Tapio Koskinen tutustutti damylaiset opetuksen ja tutkimuksen työpajoihin. Niissä opiskelija pääsee teoriasta käytäntöön, olipa oppiaineena vaikkapa kuvanveisto, lasi, puu, metalli, kudonta, neule, valokuvaus, elektroniikka, painokangas tai moni muu.

Taidetta Väreen aulassa.

 

Kulttuurien vuorovaikutus Arkkitehtuurimuseossa

Sisääntulo värikkääseen näyttelyyn.

Pikaiset vierailut kaukomaille ovat nyt mahdollisia Arkkitehtuurimuseossa aina 24.2.2019 saakka.

Näyttelyn esitteli damylaisille arkkitehti, tekniikan tohtori Hennu Kjisik, joka oli näissä maissa mukana pitämässä arkkitehtikursseja ja arvioimassa opiskelijoiden suunnitelmia. Näyttelyssä on tunnelmia kyseisistä kulttuureista ja niissä syntyneistä, osin toteutuneista projekteista.

Arkkitehti, professori Hennu Kjisik esitteli näyttelyn damylaisille.

 

 

 

 

 

 

Näyttely juhlistaa Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen globaalin kestävyyden ja humanitaarisen kehityksen koulutusta, joka täyttää 25 vuotta. Globalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat megatrendejä, joiden takia elinympäristömme ja maapallo ovat suuressa muutoksessa. On tärkeää, että arkkitehtien ammattikuntaa koulutetaan vastaamaan haasteisiin.

Arkkitehtituurin kansainvälinen koulutus alkoi valtiollisena kehitysyhteistyönä, mutta on muuttunut enenevästi ruohonjuuritason yksilöiden toiminnaksi.

Uraauurtava Amos Rex esiteltiin damylaisille

Vasta-avattu Amos Rex oli damylaisten vierailukohde 19.9. Helsingin vanha Lasipalatsi  peruskorjattiin, huolella entisöiden. Sen ja viereisen aukion alle rakennettiin runsaassa kahdessa vuodessa ainutlaatuinen museotila.

Kokonaisuudesta vastaa arkkitehtitoimisto JKMM, pääsuunnittelijana Asmo Jaaksi.Tiloja esitteli damylaisille sisustusarkkitehti Päivi Meuronen.

Sisustusarkkitehti Päivi Meuronen tunnustaa Lasipalatsi-kokonaisuuden olleen valtava haaste.

Lasipalatsin edellinen remontti oli vuonna 1998. Teimme nyt varsin vähän muutoksia. Bio Rex toimii elokuvateatterina, mutta myös luento-, kokous- ja yritystilaisuuksissa. Eteen rakennettiin koroke ja viisi tuoliriviä poistettiin. Teatterin uusia materiaaleja hankittiin alkuperäisten mukaan, Päivi Meuronen kertoi. Katutason sisääntulot, aulat, myymälät ja yleisön vastaanottotilat rakennettiin uusiksi.

Koko Lasipalatsi on nyt peruskorjattu tiiviissä yhteistyössä Kaupunginmuseon kanssa. 30-luvun tyyliin pyrittiin materiaaleissa ja kalusteissa mahdollisuuksien mukaan, muttei orjallisesti.

Miten saada aikaan vuoropuhelu Lasipalatsin ja uuden museon välille? Päivi Meuronen kertoi tavoitteena olleen luoda uudenlaista kaupunkitilaa. Yhtenä ratkaisuna korkea vanha savupiippu yhdistyy ”tötteröihin” eli museotilan kattoikkunoihin.

Museokerroksen katossa on yli 300 spiraalimaista valkoista valaisinta. Museon lattiat koostuvat yli 200 000:sta ”puupalikasta”, jotka ovat viiden sentin paksuista mäntyä. Niitä on helppo tarvittaessa korvata uusilla. Samoin väliseinät ovat täysin muunneltavissa.


Amos Rexin avajaisnäyttely tarjoaa ainutkertaisia elämyksiä, inspiroivia ja osallistavia kokemuksia.

Tammikuun alkuun auki oleva teoskokonaisuus on japanilaisen teamLabin taidetta, joka on tuotettu digitaalisuuden keinoin. Näyttelyn nimi on Massless (vailla massaa). Mukana on huoneita, joissa katsoja on osa teosta tai jossa voi vaikuttaa teokseen – saa koskea, tehdä itse! – ja jossa voi viihtyä yhdessä toisten kanssa.

Amos Rexin ensimmäinen näyttely on ennennäkemätön ja -kokematon.

Vierailu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 16.8.2018

Damylaiset tutustuivat Helsingin yliopiston Tiedekulmaan, joka on jatkumoa yliopiston konseptille avata tiloja ja tapahtumia osaksi kaupunkia. Yliopiston vanha hallintorakennus (arkkitehti Toivo Korhonen), joka oli peruskorjauksen tarpeessa, uudistettiin. Kutsukilpailun voitti JKMM Arkkitehdit ja rakennus valmistui 2017.

Maantasakerros on avattu kadulle suurin lasiseinin. Entinen sisäpiha on katettu ja muutettu tiloja yhdistäväksi toriksi, jossa toimii myös kahvila. Viistot kattoikkunat luovat näkymiä kohti taivasta. Torin seinät ja katto on taidokkaasti tehtyä lautamuottikuvioitua betonia ja mäntyrimoitusta. Talon kalusteet ovat pääasiallisesti puuta.

Alemmissa kellareissa on urheilu- ja varastotiloja, kakkoskerroksessa ovat avoimet työskentelypaikat. Ylemmät kerrokset on vuokrattu yrityksille.

Taloa esittelivät damylaisille Anni Vesa Helsingin Yliopistosta ja sisustusarkkitehti Rami Lehtimäki JKMM Arkkitehtitoimistosta.