Juhlavieraina Eliel ja Loja Saarinen

Nostimme #uusimuseo-maljat ja vietimme Saaris-synttäreitä 25.10.2021 teemaan sopivasti upeassa Kansallissalissa, Pohjolan talossa, Aleksanterinkatu 44:ssä. Vuonna 1901 valmistunut talo on Helsingin hienoimpia jugendrakennuksia. Arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelema julkisivu on hiljentymisen arvoinen Aleksin kiireen keskellä.

DAMYn juhlaillan ohjelma antoi uusia elämyksiä ja uutta tietoutta

Tuija Hakkila, musiikin tohtori, pianomusiikin professori, esitti Jean Sibeliuksen, Eliel Saarisen ystävän, sävellyksiä.

Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, vt. tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö Petteri Kummola kuvaili avoimessa arkistossa www.finna.fi olevaa Arkkitehtuurimuseon Saaris-kokoelmaa. Sinne oli aiemmin tallennettu noin 400 alkuperäispiirustusta. Tänä vuonna, Eliel Saarisen syntymäpäivänä (20.8.) avautui Finnassa noin 400 Saaris-valokuvan kokoelma.

– Finna innostaa vertailuun Eliel Saarisen arkkitehtuuripiirustusten ja toteutuneiden rakennusten valokuvien välillä, Kummola uskoo. Arkkitehtuurimuseo tuottaa vähitellen lisää Saaris-kuvia Finnaan.

– Adoptoi piirustus -palvelumme jatkuu; kokoelmistamme voi lunastaa itselleen hienojen arkkitehtuuripiirustusten kopioita. Saadut tulot käytetään konservointiin, Petteri Kummola kertoi. Hän myös kehotti damylaisia ottamaan yhteyttä ja liittymään museon vapaaehtoistoimijoihin.

Loja Saarinen monipuolinen suunnittelija

Loja Saarinen, Eliel Saarisen puoliso, on Designmuseon museolehtori, taidehistorian tutkija Leena Svinhufvudille tärkeä persoona. Hän on tutustunut tarkasti Saaristen elämäntyöhön Cranbrookissa Yhdysvalloissa, missä Eliel Saarinen oli Cranbrookin taideakatemian johtaja ja kampuksen arkkitehti. Loja Saarinen johti taideakatemian tekstiiliosastoa. Studio Loja Saarinen tuotti siellä käsinkudottuja ryijyjä, mattoja, verhoja ja muita käyttötekstiilejä kampuksen rakennuksiin. Saaristen asuintalo on yhä jäljellä, ja museossa on esillä heidän tuotantoaan.

Loja Saarinen oli paitsi tekstiilien ja sisustusten suunnittelija myös pienoismallien tekijä, esimerkkinä puolisonsa ehdottama Munkkiniemi–Haaga asemakaava. Hän oli opiskellut kuvanveistäjäksi, mutta pääosin työt ovat kadonneet. Tärkeä rooli hänellä oli Suomessa miehensä elämäntyön tallentajana. Loja Saarisen Cranbrook-töitä on parhaillaan esillä Tukholmassa, missä National Museumissa on pohjoismaisten tekstiilisuunnittelijoiden näyttely.