Tulevaisuuden tekemisen museo – me teemme sen!

DAMY Talks 2 keräsi 17.4.2019 reilut 80 osallistujaa Helsingin kaupungintalon uudistuneeseen aulaan teemalla ”Minkälainen on meidän museo”. Toistakymmentä panelistia esittivät näkemyksiään uudesta museokonseptista. Loppulauselma oli ”Me teemme sen”.

Poimintoja puheenvuoroista

Opetushallituksen Ulla Teräs ja Demoksen Outi Kuittinen ovat olleet mukana museon konseptityössä viime syksystä. Työ kiteytyi äsken julkaistuun kirjaseen Tulevaisuuden tekemisen museo. Työhön osallistui yli 250 henkilöä.

Mikä tekee museosta maailman parhaan?
Maailmalta puuttuu arkkitehtuurin ja designin yhdistävä museo

Puhujat korostivat käyttäjälähtöisyyttä, kokemuksellisuutta, uusia esittelytapoja ja uutta teknologiaa.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen toppuutteli: vielä odotetaan valtion ja kaupungin päätöksiä, sitten edetään.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen esitti, että uusi museo on mahdollisuus suomalaisen designin ja arkkitehtuurin ”renessanssiin”, toimia katalysaattorina 50-60-luvun saavutusten jatkoon.

”Minun museoni” -paneelissa pohdittiin museon sisältöä:
mitä, kenelle, miten ja miksi

Jaana Räsänen kertoi Museoliiton tutkimuksesta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielestä nykyiset museot ovat vääränlaisia. He haluavat enemmän historiaa, esille enemmän asioita ja rohkeaa mieleen jäävää tilaa.

Lily Diazin mielestä museon tehtäviä on lisätä hyvinvointia, osallistumista, mukanaoloa ja tarjota alusta oppimiseen ja muistamiseen. Tieto, kokemus ja kommunikaatio ovat onnistumisen edellytyksiä.

– Ulkomaisissa museoissa on huomattavan avarat tilat, joihin mahtuu paljon eri yleisöjä häiritsemättä toisiaan, kertoi Jaana Räsänen. – Ja esimerkiksi uudessa Dundee-museossa koko henkilöstö on todella opiskellut museon rakennusvaiheet ja näyttelyt, sisäistänyt tarinat ja osaa kertoa ne kävijöille elävästi.

”Enemmän kuin museo” -teema pohditutti vaikuttavuutta

– Museo on enemmän kuin käyttäjäkokemus, totesi Ville Tikka. On tutkittava todelliset seuraukset, määritettävä museon yhteiskunnallinen rooli.

– Hyvä arkkitehtuuri on perusoikeutemme, tivasi arkkitehti Eero Lundén. – Iso kysymys on, miten avaudumme muille yhteiskunnallisille alueille. Uusi museo on tilaus sivistävälle keskustelulle. On katsottava moneen suuntaan: menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.
– Arkkitehtuurilla on iso merkitys, verrataanpa Oodia ja vaikkapa Prisma-marketteja. Uusi museo pitää kytkeä elävään urbaaniin ympäristöömme, Lundén korosti.

Mikko Leistin kommentti: pitää antaa tilaa tulevaisuudelle, luotava mahdollisuus muuttua, ei tiukkaan sidottuja tilaratkaisuja.

Tiina Merisalo pohti museon kohderyhmiä: mitä erilaisimmatt ihmiset! Pystyttävä rakentamaan erilaisia vaikuttavuuksia. On muistettava museon perinteiset tehtävät, mutta myös uudenlaiset. Valtakunnallisen vastuumuseon on ratkottava, miten saada koko Suomi mukaan.

– Uuden museon asiakaslupaus ratkaisee menestymisen. Museo on ensi sijassa helsinkiläisille ja muille suomalaisille, Stuba Nikula huomautti. – Samalla ulkomaisetkin kävijät kiinnostuvat. Museoilla on syvällinen tehtävä kuten kirjastoillakin. Oodi kertoo uudesta kirjastolaista ja sen yhteiskunnallisista tavoitteista. Mitä uusi museolaki tavoittelee, sitä on syytä tutkia.

Yleisöä puhututti uuden museon suunnittelun spiraalimaisuus. Valmistelua on tehty vain pienessä piirissä? Museonjohtaja Jukka Savolainen kiisti. Hankkeen valmistelussa ja esittelyissä on ollut mukana lukuisia poliittisia, yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja taiteellisia tahoja ja organisaatioita. Kun on saatu päätös museon toteutumisesta, edessä on laajaa osallistamista.

Tilaisuuden juontaja arkkitehti Esa Laaksonen kiteytti: ”Nyt on tarpeen ylittää kompromissit, aika suunnitella uusi museo intohimolla. Me teemme uuden museon.”

DAMY talks2 -seminaarin ohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote uudesta museosta