Year: 2022

Syyskokous 2022

Viime vuosien aikana pandemia on muuttanut merkittävästi yhteisöjen toimintaa ja vaikeuttanut myös DAMYn ohjelman toteutumista. Tilaisuuksia on jouduttu perumaan, kokoontumisiin osallistumista on vältelty ja hallituskin on kokoontunut paljolti etäyhteyksillä. Kuluvana vuonna pandemia on kuitenkin alkanut helpottaa, mutta tilalle on ilmaantunut uusia globaaleja huolia.

Syyskokous päätti, että DAMY lähtee vuoteen 2023 kaikesta huolimatta luottavaisesti ja toteuttaa yhdistyksen tarkoitusta täysimääräisesti ja aktiivisesti, tiivistäen yhteistyötä kumppaniensa kanssa ja aktivoiden jäseniään yhteistyöhön. Tammikuussa tulevat käyttöön uudistetut verkkosivumme. Kannattaa seurata sivujen viestejä sekä jäsenkirjeitä, joissa tiedotetaan jatkuvasti päivittyvästä ohjelmasta.

Jäsenmaksu

Syyskokous päätti korottaa jäsenmaksua alijäämäisyyden korjaamiseksi. Vuonna 2023 perusjäsenmaksu on €40,-vuodessa. Muut jäsenmaksut pysyvät ennallaan.

Maire Mattinen kunniajäseneksi Syyskokous päätti kutsua vuosia puheenjohtajana toimineen arkkitehti Maire Mattisen kunniajäseneksi. Päätöstä juhlistettiin kuohuviinin ja kukkien kera.

Hallituksen puheenjohtaja onnittelee Maire Mattista kunniajäsenyydestä.

Hallitus

Syyskokous valitsi uuden hallituksen. Erovuorossa olivat DAMYn pitkäaikaiset ja monin tavoin ansioituneet jäsenet Outi Raatikainen, Merja Reijonen ja Lena Strömberg. Erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin johtava asiantuntija Mervi Alaluusua, viestintäpäällikkö Miina Jutila ja ICT-konsultti Timo Saarno.

Pöytäkirja syyskokous 2022

Toiminta- ja taloussuunnitelma TTS-2023

Kokouspaikka

DAMYn vuoden 2022 syyskokous pidettiin 29.11.2022 Konalassa, Boris Koreneffin ja hänen puolisonsa isännöimissä BK Micro Car Collectionin näyttelytiloissa.  

Esillä oli ainutlaatuinen ja viehättävä yli 80 kääpiöauton kokoelma. Näyttelyn pikkuruiset kulkuneuvot osoittivat, että muotoilijoiden, suunnittelijoiden ja teollisuuden käsitys autojen käytettävyydestä ja visuaalisesta vetovoimasta on muuttunut huikeasti vuosikymmenten kuluessa. Vanhat autot olivat kuin Disneyn piirretyistä elokuvista, humoristisia ja osin säälinsekaista sympatiaa herättäviä, joka tapauksessa erityisen mielenkiintoisia dokumentteja vuosikymmenien modernisaatiokehityksen alkutaipaleesta.

Nurmesniemi-nostalgiaa

Kun istut metron penkillä, tuskin muistat sen suunnittelijan? Toki pitäisi: sisustusarkkitehti ja teollinen muotoilija Antti Nurmesniemi (yhdessä Börje Rajalinin kanssa)!

Tämänkin muistutuksen saivat damylaiset 25.11.2022 Designmuseon erikoisesittelyssä. Museon päänäyttely esittelee Antti ja Vuokko Nurmesniemen työuraa ja tuotantoa 1950-luvulta aina 2000-luvulle.

Erikoisesittelyssä saimme nauttia Pirjo Nousiaisen opastuksesta ja näyttelyn kuraattorin amanuenssi Harry Kiviniemen taustoituksista sekä ”lentävän vientimiehen” Erpo Heikkilän yhteistyöstä Nurmesniemien kanssa.

Moni damylainen muisteli tuotteita vuosien varrelta: Antin kahvipannut, padat ja huonekalut, Vuokon painokuviot ja vaatteet.

Nurmesniemi-näyttely on avoinna 8.4.2023 asti.

Kauppis entistä ehompi

Tutustu rakennuksen historiaan : https://docomomo.fi/kohteet/kauppakorkeakoulu/

Lokakuisena syysiltana Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry  kävi tutustumassa entiseen Kauppakorkeakouluun.

Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennuksen arkkitehtuurikilpailu järjestettiin 1941, välirauhan aikana. Arkkitehtien Hugo Harmian ja Woldemar Baeckmanin voittanut ehdotus rakennettiin 1948–50 keskellä vaikeinta jälleenrakentamisen rakennusainepulaa ja säännöstelykautta. Suurin osa rakennuskustannuksista saatiin lahjoitusvaroista.

Valmistuttuaan rakennusta luonnehdittiin ”vaalean tarkoituksenmukaiseksi”; tärkeimpien tilojen seinien mäntyvaneripintoja täydensivät kalusteverhoilujen voimakkaat värit. Juhlasalissa tiivistyy koko rakennuksen henki. Sen patinoituneet vaneriverhoukset ja messinkivalaisimet luovat samalla kertaa sekä ylellisyyden että kotoisuuden tunnun tilaan. Rakennuksen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota myös akustiikkaan, eräänä esimerkkinä juhlasalin yläikkunoiden säädettävät akustiset levyt. Salia käytettiinkin pitkään sekä konsertteihin että radiolähetysten pitopaikkana.  

Rakennus on nyt nimeltään nimeltään Aalto-yliopisto Töölö.  Viimeisin 2020 valmistuneen peruskorjauksen ja muutostyöt suunnitteli Arkkitehtitoimisto SARC.

Jari Jetsosen upeita kuvia

Rakennuksessa nyt sijaitsee tunnelmallinen Ravintola Töölö kuvassa Lisa Johansson-Papen Lisa-valaisimet.
Pääauditorion sisäänkäynnin kattoon on upotettu Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet. Irtokalusteet Ilmari Tapiovaaran

Kokoushuoneen seinissä on alkuperäistä puupanelointia. Uudet istuimet ovat Ilmari Tapiovaaran Kiki-nojatuolit, jotka on verhoiltu Johanna Gullichsenin Doris-kankaalla.

Pohjoissiiven porraskäytävässä on taiteilija Eino Kaurian tekemiä seinämaalauksia.

Juhlasalin näyttävät valaisimet ovat Paavo Tynellin suunnittelemat.

Saarisen synttärit pankkimuseossa

Damylaiset pääsivät tutustumaan Nordean pankkimuseoon (Aleksanterinkatu 36 B), jossa
vietimme perinteisiä Saarisen syntymäpäiviä 19.8.2022. Normaalisti pankkimuseo on auki
yleisölle vain iltapäivällä joka kuukauden 1. torstaina.
Museon esitteli meille pankkimuseon johtaja Kukka-Maaria Nummi.
Pankkimuseon seinillä esitellään Eliel Saarisen suunnitelmia ja vanhoja valokuvia Pohjoismaiden
Osakepankin Helsingin sivukonttorista. Gesellius, Lindgren & Saarisen toimiston suunnittelemat
alkuperäiset asiakastilojen kalusteet sekä pankinjohtajan ja kassanhoitajan työhuoneiden kalusteet
ovat museossa nähtävinä. Eliel Saarinen suunnitteli aikanaan myös Kansallis-Osake-Pankin
Sortavalan konttorin, jossa hänen vanhempi veljensä Hannes toimi tuolloin johtajana. Tältä ajalta
on peräisin museon kokoustilan tuolimalli, jonka Eliel suunnitteli alun perin pankinjohtajaveljensä
yksityiskäyttöön.
Saimme myös nähdä Eliel Saarisen kartongeille tekemiä Helsingin rautatieaseman varhaisten
1904–1909 suunnitteluvaiheiden vesiväritettyjä arkkitehtipiirustuksia. Ne on nyt digitoitu ja
saadaan nähtäviksi Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta loppuvuonna 2022.

Damylaiset jossittelivat Designmuseossa

Designmuseon Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia -näyttelyssä pääsimme me damylaiset 28.9.2022 nauttimaan Jaakko Simolan opastuksesta ja itse osallistumaan teoksiin.

Näyttelyä leimaavat kysymysmerkit. Muun muassa: entä jos päätämme ottaa kaupungin haltuun? Mitä jos työelämässä olisi toisin? Mitä jos pystymme mittamaan tunteita?

Näyttely, joka jatkuu 12.3.2023 saakka, perustuu tulevaisuustalo Sitran selvitykseen Heikot signaalit 2022.

Sen pohjalta seitsemän taiteilijaa on luonut näkemyksensä tulevaisuuden heikoista signaaleista ja megatrendeistä. Teemat ovat kotona, luonnossa, kaupungilla, päättämässä ja metaversumissa.

Designmuseon kokoelmista löytyivät muovikassi, Futuro-talo ja Stefan Lindforsin telepatiavahvistin. Mitä jos ei olisi keksitty muovia?

Kokeiltavissa on vaikkapa audiovisuaalinen terapiapallo tai eri luonnonmateriaaleja yhdistävä nojatuoli. ”Koulun kello” demonstroi päättäjiä ympäristössämme. Työtaulujen keskiössä on ihminen; on poimittu ajankohtaisia perusasioita ja pohdittu, miten työ voisi muuttua tulevaisuudessa. Seinätaulussa Toisenlaisia tulevaisuuksia on tilaa kävijöiden teksteille.

Kierros muuttuvassa miljöössä

Toivottu uusintakävely Vallilan Konepaja-alueella tutustutti 25 damylaista muuttuvaan teollisuusmiljööseen 20.5.2022.

Kaupunkiopas Juhani Styrman ja damylainen, VR:n ex-arkkitehti Pirjo Huvila johdattivat uusiokäyttöön korjattuihin kohteisiin, Amerin pääkonttoriin, Folks-hotelliin ja Kansallisteatterin näyttämölle.

Vallilan konepaja-alueen valtava koko, suojellut junahallit ja uudisrakennukset näkyvät Folks-hotellin kattoterassilta. Pirjo Huvila opasti damylaisia.

Suojellun rakennuksen, nykyisen hotellin hieno kattomaalaus.

Mylly inspiroi taideopiskelijoita

Pieni joukko damylaisia (nopeimmat!) pääsi tutustumaan Taideyliopiston uuteen Mylly-rakennukseen 12.5.2022 Helsingissä. – Pieni joukko siksi, ettei opiskelua sallita häirittävän.

Mylly valmistui syksyllä 2021. Arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehdit, pääsuunnittelijanaan Asmo Jaaksi.

– Muunneltavuus, yhteisöllisyyden tukeminen ja sovittaminen vanhaan tehdasmiljööseen olivat suunnittelun lähtökohdat. Tila on valmis vasta, kun taideyliopistolaiset ottavat sen haltuunsa, Asmo Jaaksi totesi.

Taideyliopiston Taideakatemian rakennus sai nimen tontilla sijainneesta Helsingin Myllystä.

Mylly myodostaa Sörnäisten kampuksen yhdessä Teatterikorkeakoulun kanssa. Siten on tuotu yhteen kuvataiteen, teatterin ja tanssin opiskelijat.

– Myllyn sisustuskonsepti jatkaa rakennuksen linjaa. Halusimme tehdä oppimiseen ja työskentelyyn inspiroivan paikan, jossa elämä ja taide saavat näkyä, kuvaili Myllyn sisustusarkkitehti Päivi Meuronen.

Arkkitehtuuri- ja taidekierros kirkoissa

Kirkkojen ja kappeleiden moninaisesta arkkitehtuurista ja taide-esineistä näkivät damylaiset esimerkkejä kevätretkellä 25.4.2022.

Seurakunnat ovat kautta aikojen työllistäneet arkkitehtejä ja taiteilijoita. Damylainen Jari Jetsonen oli koonnut niistä edustavan näytteen Helsingistä pohjoiseen päin.

Järvenpään kirkko vuodelta 1968 on äänestetty Suomen rumimmaksi kirkoksi vuonna 2009. Arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema kirkko on betonibrutalismia parhaimmillaan, karu ja kulmikas. Kirkon akustiikka on erinomainen konserteille ja levytyksille. Viereinen Elävän veden kappeli sykähdyttää kallioseinineen.

Uusinta uutta kirkkomaailmassa edustaa Tikkurilan kirkko, jota esitteli seurakuntapastori Jaakko Hyttinen. Damylaisten yhteisvirren jälkeen hän kuvaili tammikuussa 2021 käyttöön vihittyä kirkkoa.

Kirkon rakentamisessa korostuu ympäristö. Se on keskellä kylää, osana vilkkaita väyliä. Sisäänkäynnissä on avara ”olohuone” ja kahvila. Kerho- ja työtilojen lisäksi on Pienten paikka.

Kirkko on osa asunto- ja liiketilojen korttelia.

Tikkurilan kirkon suunnitteli arkkitehtitoimisto Oopeaa, Anssi Lassila pääsuunnittelijana. Julkisivu koostuu lasi- ja tiilitaiteesta. Kotimainen kuusi leimaa sisustusta. Paljas betoni on sen vastakohtana.

Yllätysvieras Länsi-Pakilassa

Akateemikko Juha Leiviskä odotti damylaisia Hyvän Paimenen kirkkosalin penkissä Helsingissä. Hän suunnitteli uuden kirkon vanhan kirkon ja seurakuntasalin laajennuksena vuonna 2002.

Hyvän Paimenen kirkkosalia leimaavat avartuva tila ja siivilöityvä valo. Suunnittelija akateemikko Juha Leiviskä kuvassa keskellä.

Leiviskä muisteli monivaiheista työtään ja yhteistyökumppaneitaan. Näyttävä on Markku Pääkkösen 200 prismasta koostuva alttaritaulu Gabrielin siipi. Leiviskä vaikutti myös kirkon urkuihin.

Kirkkojen ohella tutustuttiin kappeleihin. Honkanummen kappelin Vantaalla suunnitteli Erik Bryggman 1955, Paijalan kappelin Tuusulassa Timo Suomalainen 1993 sekä Pyhän Laurin kappelin Vantaalla Anu Puustinen ja Ville Hara 2010.

Kuvanveistäjä Pekka Jylhän suunnittelema kristallinen Suru Pyhän Laurin kappelissa.

Tanssin talo on uusi maamerkki

Vihdoinkin! Näin totesivat noin 40 damylaista tutustuessaan upouuteen Tanssin taloon Helsingin Salmisaaressa 7.3.2022. Pitkän tauon jälkeen oli vuorossa oikea, ”elävä” tutustumiskäynti. Vuosikymmenien odotuksen jälkeen tanssitaiteelle omistettu rakennus valmistui.

Erkko-salin katsomo on nouseva.

Kaapelitehtaan pohjoissiivessä sijaitseva Tanssin talo on uudisrakennus, jossa on Erkko-sali, paljon harjoitus- ja teknisiä tiloja sekä katettu Lasipiha, joka yhdistää kaikkia tiloja, kuten remontoidun Pannuhallin. Saleissa on kaikkiaan 935 istuinpaikkaa. Tilojen muunneltavuus on johtava periaate, samoin huipputason esitystekniikka.

Tanssi inspiraationa

Uudisosan suunnittelusta vastasi JKMM-arkkitehdit, pääsuunnittelijanaan arkkitehti Teemu Kurkela. Arkkitehti Harri Lindberg esitteli rakennusta damylaisille. Pia Ilonen, ILO-arkkitehdit, johti Pannuhallin muutostöitä. Talon sisustusarkkitehti on Noora Liesimaa, JKMM.

Tanssin talon julkisivuissa heijastuu perinteinen teollinen miljöö, mutta leijuvat terässeinät kuin painovoimaa uhmaten tuovat mieleen tanssin. Alumiinipaljetit verhoavat porrastuvia rakennusmassoja, rytmien pintoja kuvaten.

Tanssin talon esitykset käynnistyvät 31.3.