Year: 2022

Nurmesniemi-nostalgiaa

Kun istut metron penkillä, tuskin muistat sen suunnittelijan? Toki pitäisi: sisustusarkkitehti ja teollinen muotoilija Antti Nurmesniemi (yhdessä Börje Rajalinin kanssa)!

Tämänkin muistutuksen saivat damylaiset 25.11.2022 Designmuseon erikoisesittelyssä. Museon päänäyttely esittelee Antti ja Vuokko Nurmesniemen työuraa ja tuotantoa 1950-luvulta aina 2000-luvulle.

Erikoisesittelyssä saimme nauttia Pirjo Nousiaisen opastuksesta ja näyttelyn kuraattorin amanuenssi Harry Kiviniemen taustoituksista sekä ”lentävän vientimiehen” Erpo Heikkilän yhteistyöstä Nurmesniemien kanssa.

Moni damylainen muisteli tuotteita vuosien varrelta: Antin kahvipannut, padat ja huonekalut, Vuokon painokuviot ja vaatteet.

Nurmesniemi-näyttely on avoinna 8.4.2023 asti.

Kauppis entistä ehompi

Tutustu rakennuksen historiaan : https://docomomo.fi/kohteet/kauppakorkeakoulu/

Lokakuisena syysiltana Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät DAMY ry  kävi tutustumassa entiseen Kauppakorkeakouluun.

Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennuksen arkkitehtuurikilpailu järjestettiin 1941, välirauhan aikana. Arkkitehtien Hugo Harmian ja Woldemar Baeckmanin voittanut ehdotus rakennettiin 1948–50 keskellä vaikeinta jälleenrakentamisen rakennusainepulaa ja säännöstelykautta. Suurin osa rakennuskustannuksista saatiin lahjoitusvaroista.

Valmistuttuaan rakennusta luonnehdittiin ”vaalean tarkoituksenmukaiseksi”; tärkeimpien tilojen seinien mäntyvaneripintoja täydensivät kalusteverhoilujen voimakkaat värit. Juhlasalissa tiivistyy koko rakennuksen henki. Sen patinoituneet vaneriverhoukset ja messinkivalaisimet luovat samalla kertaa sekä ylellisyyden että kotoisuuden tunnun tilaan. Rakennuksen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota myös akustiikkaan, eräänä esimerkkinä juhlasalin yläikkunoiden säädettävät akustiset levyt. Salia käytettiinkin pitkään sekä konsertteihin että radiolähetysten pitopaikkana.  

Rakennus on nyt nimeltään nimeltään Aalto-yliopisto Töölö.  Viimeisin 2020 valmistuneen peruskorjauksen ja muutostyöt suunnitteli Arkkitehtitoimisto SARC.

Jari Jetsosen upeita kuvia

Rakennuksessa nyt sijaitsee tunnelmallinen Ravintola Töölö kuvassa Lisa Johansson-Papen Lisa-valaisimet.
Pääauditorion sisäänkäynnin kattoon on upotettu Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet. Irtokalusteet Ilmari Tapiovaaran

Kokoushuoneen seinissä on alkuperäistä puupanelointia. Uudet istuimet ovat Ilmari Tapiovaaran Kiki-nojatuolit, jotka on verhoiltu Johanna Gullichsenin Doris-kankaalla.

Pohjoissiiven porraskäytävässä on taiteilija Eino Kaurian tekemiä seinämaalauksia.

Juhlasalin näyttävät valaisimet ovat Paavo Tynellin suunnittelemat.

Saarisen synttärit pankkimuseossa

Damylaiset pääsivät tutustumaan Nordean pankkimuseoon (Aleksanterinkatu 36 B), jossa
vietimme perinteisiä Saarisen syntymäpäiviä 19.8.2022. Normaalisti pankkimuseo on auki
yleisölle vain iltapäivällä joka kuukauden 1. torstaina.
Museon esitteli meille pankkimuseon johtaja Kukka-Maaria Nummi.
Pankkimuseon seinillä esitellään Eliel Saarisen suunnitelmia ja vanhoja valokuvia Pohjoismaiden
Osakepankin Helsingin sivukonttorista. Gesellius, Lindgren & Saarisen toimiston suunnittelemat
alkuperäiset asiakastilojen kalusteet sekä pankinjohtajan ja kassanhoitajan työhuoneiden kalusteet
ovat museossa nähtävinä. Eliel Saarinen suunnitteli aikanaan myös Kansallis-Osake-Pankin
Sortavalan konttorin, jossa hänen vanhempi veljensä Hannes toimi tuolloin johtajana. Tältä ajalta
on peräisin museon kokoustilan tuolimalli, jonka Eliel suunnitteli alun perin pankinjohtajaveljensä
yksityiskäyttöön.
Saimme myös nähdä Eliel Saarisen kartongeille tekemiä Helsingin rautatieaseman varhaisten
1904–1909 suunnitteluvaiheiden vesiväritettyjä arkkitehtipiirustuksia. Ne on nyt digitoitu ja
saadaan nähtäviksi Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta loppuvuonna 2022.

Damylaiset jossittelivat Designmuseossa

Designmuseon Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia -näyttelyssä pääsimme me damylaiset 28.9.2022 nauttimaan Jaakko Simolan opastuksesta ja itse osallistumaan teoksiin.

Näyttelyä leimaavat kysymysmerkit. Muun muassa: entä jos päätämme ottaa kaupungin haltuun? Mitä jos työelämässä olisi toisin? Mitä jos pystymme mittamaan tunteita?

Näyttely, joka jatkuu 12.3.2023 saakka, perustuu tulevaisuustalo Sitran selvitykseen Heikot signaalit 2022.

Sen pohjalta seitsemän taiteilijaa on luonut näkemyksensä tulevaisuuden heikoista signaaleista ja megatrendeistä. Teemat ovat kotona, luonnossa, kaupungilla, päättämässä ja metaversumissa.

Designmuseon kokoelmista löytyivät muovikassi, Futuro-talo ja Stefan Lindforsin telepatiavahvistin. Mitä jos ei olisi keksitty muovia?

Kokeiltavissa on vaikkapa audiovisuaalinen terapiapallo tai eri luonnonmateriaaleja yhdistävä nojatuoli. ”Koulun kello” demonstroi päättäjiä ympäristössämme. Työtaulujen keskiössä on ihminen; on poimittu ajankohtaisia perusasioita ja pohdittu, miten työ voisi muuttua tulevaisuudessa. Seinätaulussa Toisenlaisia tulevaisuuksia on tilaa kävijöiden teksteille.

Kierros muuttuvassa miljöössä

Toivottu uusintakävely Vallilan Konepaja-alueella tutustutti 25 damylaista muuttuvaan teollisuusmiljööseen 20.5.2022.

Kaupunkiopas Juhani Styrman ja damylainen, VR:n ex-arkkitehti Pirjo Huvila johdattivat uusiokäyttöön korjattuihin kohteisiin, Amerin pääkonttoriin, Folks-hotelliin ja Kansallisteatterin näyttämölle.

Vallilan konepaja-alueen valtava koko, suojellut junahallit ja uudisrakennukset näkyvät Folks-hotellin kattoterassilta. Pirjo Huvila opasti damylaisia.

Suojellun rakennuksen, nykyisen hotellin hieno kattomaalaus.

Mylly inspiroi taideopiskelijoita

Pieni joukko damylaisia (nopeimmat!) pääsi tutustumaan Taideyliopiston uuteen Mylly-rakennukseen 12.5.2022 Helsingissä. – Pieni joukko siksi, ettei opiskelua sallita häirittävän.

Mylly valmistui syksyllä 2021. Arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehdit, pääsuunnittelijanaan Asmo Jaaksi.

– Muunneltavuus, yhteisöllisyyden tukeminen ja sovittaminen vanhaan tehdasmiljööseen olivat suunnittelun lähtökohdat. Tila on valmis vasta, kun taideyliopistolaiset ottavat sen haltuunsa, Asmo Jaaksi totesi.

Taideyliopiston Taideakatemian rakennus sai nimen tontilla sijainneesta Helsingin Myllystä.

Mylly myodostaa Sörnäisten kampuksen yhdessä Teatterikorkeakoulun kanssa. Siten on tuotu yhteen kuvataiteen, teatterin ja tanssin opiskelijat.

– Myllyn sisustuskonsepti jatkaa rakennuksen linjaa. Halusimme tehdä oppimiseen ja työskentelyyn inspiroivan paikan, jossa elämä ja taide saavat näkyä, kuvaili Myllyn sisustusarkkitehti Päivi Meuronen.

Arkkitehtuuri- ja taidekierros kirkoissa

Kirkkojen ja kappeleiden moninaisesta arkkitehtuurista ja taide-esineistä näkivät damylaiset esimerkkejä kevätretkellä 25.4.2022.

Seurakunnat ovat kautta aikojen työllistäneet arkkitehtejä ja taiteilijoita. Damylainen Jari Jetsonen oli koonnut niistä edustavan näytteen Helsingistä pohjoiseen päin.

Järvenpään kirkko vuodelta 1968 on äänestetty Suomen rumimmaksi kirkoksi vuonna 2009. Arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema kirkko on betonibrutalismia parhaimmillaan, karu ja kulmikas. Kirkon akustiikka on erinomainen konserteille ja levytyksille. Viereinen Elävän veden kappeli sykähdyttää kallioseinineen.

Uusinta uutta kirkkomaailmassa edustaa Tikkurilan kirkko, jota esitteli seurakuntapastori Jaakko Hyttinen. Damylaisten yhteisvirren jälkeen hän kuvaili tammikuussa 2021 käyttöön vihittyä kirkkoa.

Kirkon rakentamisessa korostuu ympäristö. Se on keskellä kylää, osana vilkkaita väyliä. Sisäänkäynnissä on avara ”olohuone” ja kahvila. Kerho- ja työtilojen lisäksi on Pienten paikka.

Kirkko on osa asunto- ja liiketilojen korttelia.

Tikkurilan kirkon suunnitteli arkkitehtitoimisto Oopeaa, Anssi Lassila pääsuunnittelijana. Julkisivu koostuu lasi- ja tiilitaiteesta. Kotimainen kuusi leimaa sisustusta. Paljas betoni on sen vastakohtana.

Yllätysvieras Länsi-Pakilassa

Akateemikko Juha Leiviskä odotti damylaisia Hyvän Paimenen kirkkosalin penkissä Helsingissä. Hän suunnitteli uuden kirkon vanhan kirkon ja seurakuntasalin laajennuksena vuonna 2002.

Hyvän Paimenen kirkkosalia leimaavat avartuva tila ja siivilöityvä valo. Suunnittelija akateemikko Juha Leiviskä kuvassa keskellä.

Leiviskä muisteli monivaiheista työtään ja yhteistyökumppaneitaan. Näyttävä on Markku Pääkkösen 200 prismasta koostuva alttaritaulu Gabrielin siipi. Leiviskä vaikutti myös kirkon urkuihin.

Kirkkojen ohella tutustuttiin kappeleihin. Honkanummen kappelin Vantaalla suunnitteli Erik Bryggman 1955, Paijalan kappelin Tuusulassa Timo Suomalainen 1993 sekä Pyhän Laurin kappelin Vantaalla Anu Puustinen ja Ville Hara 2010.

Kuvanveistäjä Pekka Jylhän suunnittelema kristallinen Suru Pyhän Laurin kappelissa.

Tanssin talo on uusi maamerkki

Vihdoinkin! Näin totesivat noin 40 damylaista tutustuessaan upouuteen Tanssin taloon Helsingin Salmisaaressa 7.3.2022. Pitkän tauon jälkeen oli vuorossa oikea, ”elävä” tutustumiskäynti. Vuosikymmenien odotuksen jälkeen tanssitaiteelle omistettu rakennus valmistui.

Erkko-salin katsomo on nouseva.

Kaapelitehtaan pohjoissiivessä sijaitseva Tanssin talo on uudisrakennus, jossa on Erkko-sali, paljon harjoitus- ja teknisiä tiloja sekä katettu Lasipiha, joka yhdistää kaikkia tiloja, kuten remontoidun Pannuhallin. Saleissa on kaikkiaan 935 istuinpaikkaa. Tilojen muunneltavuus on johtava periaate, samoin huipputason esitystekniikka.

Tanssi inspiraationa

Uudisosan suunnittelusta vastasi JKMM-arkkitehdit, pääsuunnittelijanaan arkkitehti Teemu Kurkela. Arkkitehti Harri Lindberg esitteli rakennusta damylaisille. Pia Ilonen, ILO-arkkitehdit, johti Pannuhallin muutostöitä. Talon sisustusarkkitehti on Noora Liesimaa, JKMM.

Tanssin talon julkisivuissa heijastuu perinteinen teollinen miljöö, mutta leijuvat terässeinät kuin painovoimaa uhmaten tuovat mieleen tanssin. Alumiinipaljetit verhoavat porrastuvia rakennusmassoja, rytmien pintoja kuvaten.

Tanssin talon esitykset käynnistyvät 31.3.

Ryijyt ovat voimissaan

Miksi ryijy on elossa edelleen? Saimme vastauksia 3.3.2022 DAMYn zoom-keskustelussa, jossa Suomen Käsityön Ystävien Ulla Karsikas ja Hanna-Maria Kortesoja keskustelivat Leena Svinhufvudin (Designmuseon vastaava lehtori) kanssa.

Suomen Käsityön Ystävät on maamme vanhimpia designyhdistyksiä.

– Haluamme saada ryijyn joka kotiin ja julkiseen tilaan, sanoi Hanna-Maria Kortesoja, joka on Käsityön Ystävät oy:n hallituksen puheenjohtaja.

– Ryijy edustaa monia arvojamme: kotimaista perinnettä, omaa taitoa, käsityötä, käsillä usein yhdessäkin tekemistä. Ryijyt ovat osa suomalaista identiteettiä. Niistä tulee kotoinen olo, turvallisuuden tunne ja vakaus, Kortesoja tiivisti.

Leena Svinhufvud kertoi, että vuosikymmenien aikana ryijyjä on ollut monissa museoidemme näyttelyissä, ja runsaasti materiaalia on arkistoissa ja kokoelmissa. Hän
tunnustaa olevansa ryijyjen ”ikuinen ystävä”.

– Suomen Käsityön Ystävien visio on olla kansainvälisesti tunnettu aktiivinen toimija. Korostamme yhteistyötä alan ammattilaisten, kuten taiteilijoiden, arkkitehtien ja kutojien, sekä alan harrastajien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, kertoi Ulla Karsikas, joka on Käsityön Ystävät ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Yhdistys järjestää näyttelyitä, kursseja, luentoja, kilpailuja ym. Kilpailuilla saadaan uusia innovatiivisia tuotteita.

Suosituimmat ryijyt ovat yhä perinteiset Akseli Gallen-Kallelan Liekki ja Timo Sarpanevan Sysimiilu. Nuoremmat asiakkaat suosivat pienikokoisia ryijyjä. Nyt monilla on tekeillä pieniä rekiryijyjä lastenvaunuihin.

– Laatu niin designissa kuin raaka-aineissa on tärkeä arvomme, Kortesoja korostaa.

Käsityön Ystävät on mukana Aula5-hankkeessa, jonka tavoitteena on saada etenkin julkisiin tiloihin kotimaisia luonnonmateriaaleja. Uutta on myös ryijysuunnittelun kurssi arkkitehdeille ja muille suunnittelijoille tavoitteena luoda juuri ao. tilaan suunniteltu ryijy. Myös ryijyjen teosta kiinnostuneille on kursseja.

Lue lisää suomenkasityonystavat.fi

Tunteita-yhteisöryijy syntyi #ryijyfiilis-hankkeena. Esillä Annantalossa Helsingissä. Kuva Harri Piispanen

Ajankohtaista
15.3. ja 22.3.22 Designmuseossa luennot ”Näkökulmia tekstiilin luomiseen”. Ilmoittaudu
museon sivuilla. Luennot nähtävissä striimattuina museon facebook-sivuilla.