Vuosi: 2018

Sarpaneva tutuksi

Sarpaneva vihittiin maailman ensimmäiseksi muotoilun kunniatohtoriksi Royal College of Art, Lontoossa 1967. Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtoriksi hänet nimettiin 1993.

Timo Sarpanevan elämänkaaren alusta loppuun esitteli Marjatta Sarpaneva damylaisille 17.4.2018 Designmuseossa valokuvin, videoin ja omakohtaisin tarinoin.

Marjatta Sarpaneva (oik.) on muiden taitojensa ohessa lahjakas muistelija. Damyn hallituksen jäsen Jatta Olin on Damyn jäsentapahtumien tuottajia.

Vanhojen valokuvien kavalkadi alkoi Pielavedeltä isoisän sepänmökistä ja päätyi Helsingin Kruununhaan yksiöön, jossa eronnut äiti-Martta ja eno kasvattivat kolmea pientä poikaa.

Sanasokeus vaivasi Timo Sarpanevaa niin, että kansakoulu saattoi jäädä kesken. 14-vuotiaana hänet hyväksyttiin lahjakkaana piirtäjänä Taideteollisuuskeskuskouluun. Desigmuseossa nyt näytteillä olevat postikortin kokoiset piirrokset selittyvät: pienessä asunnossa ei ollut Timolle piirustuspöytää, vaan hänen piti luoda ne polvilla olevan pahvinpalan päällä. Maailman palkintoja voittaneille teoksille löytyi vuosien myötä suurempia suunnittelupöytiä.

Varhainen luonnos kukosta pahvinpalalle.

Milanon triennaalissa palkittiin Timo Sarpanevan ensimmäisiä töitä, kukkopannunmyssy.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Timo Sarpanevasta valmistui graafikoksi, mutta ilman alan varsinaista koulutusta hänestä tuli maailmankuulu teollinen suunnittelija, taiteilija, designer, näyttelysuunnittelija. ”Suunnittelin usein esineitä, joita ei voi tehdä”, Sarpaneva kertoi. Mutta mentorin ja tehtaan työntekijöiden kanssa yhteistyössä luomukset kuitenkin hyvin toteutuivat.

Marjatta Sarpaneva videokuvasi puolisonsa työskentelyä, arkea ja juhlaa, Suomessa ja ulkomailla. Teoksien taustat, tiimiläiset ja toteutusvaihteet tehtaiden lattioilla tulivat hänelle tutuiksi. Hän piirsi 25 vuoden ajan puolisonsa luonnoksia puhtaaksi.

Lisätietoa Timo Sarpanevan näyttelystä designmuseo.fi  – nähtävissä muun muassa 13 videotallennetta.

Designmuseon auditorio lähes täyttyi damylaisista.

 

 

 

Timo Sarpaneva Designmuseossa

Professori Timo Sarpanevan näyttely kertoo monipuolisesta lahjakkuudesta graafikkona, muotoilijana ja taiteilijana. Kansainvälistä tunnustusta hän sai alkaen Grand Prix -palkinnoista 1954 ja 1957, Milanon triennaalista sekä näyttelyarkkitehtuurista Milanon ja Montrealin maailmannäyttelyissä.

Lansetti-taidelasit

Näyttelyssä on valtava kokoelma hänen suunnittelemiaan esineitä, esimerkiksi upeat Muranon taidelasit ja kookas ”Ahtojää”, jossa on satoja lasiosia.

Marjatta Sarpaneva kertoo damylaisille miehensä elämästä ja luomistyöstä tiistaina 17.4. klo 17 Designmuseon auditoriossa. Ennakkoilmoittautuminen on päättynyt.

Näyttelyn on kuratoinut Designmuseon Harry Kivilinna, ja näyttelyarkkitehti on Ilkka Suppanen.

Näyttely on avoinna 23.9.2018 saakka.

 

 

DAMY on ihan kaikille ja tarjoaa uusia elämyksiä

Vuoden damylainen Aki Eerikäinen:  ”Olen hehkuttanut, että DAMY avaa ovia kiinnostaviin kohteisiin, joihin ei ole asiaa itsekseen. Vierailut ja matkat arkkitehtuuri- ja muotoilukohteisiin ovat jo jäsenyyden arvoisia. Puhumattakaan esimerkiksi museoiden näyttelyiden ennakkoesittelyistä, joissa on läsnä niiden toteuttajia ja taiteilijoita; tapahtumat tarjoavat näyttelyistä perusesittelyä laajemmin tietoa ja näkökulmia.”

Damylaisten museonystävien vapaaehtoistyöstä Eerikäisellä on paljon kokemusta. Hän on mielellään mukana yleisötapahtumissa, kuten Designmuseon Designilloissa, työpajoissa ja keskusteluissa.
”Olen useimmiten museon aulassa toivottamassa kävijät tervetulleeksi ja kertomassa käytännön asioista. Haluan jättää kävijöille kivan muistijäljen. Koen, että museonystävähommassa olen saamapuolella.”

Vapaaehtoistyö ei vaadi ihmeosaamista. Museot opastavat alkuun eikä kaikkea tarvitse tietää – sitä varten on museon henkilökunta. Työ voi olla mitä moninaisinta museoiden taustatöistä yleisötapaamisiin.
”Monet kokevat, että DAMY on ainostaan designin ja arkkitehtuurin ammattilaisille. Ei toki, tämä  on kiva yhteisö aivan kaikille. Minusta jäsenyys on omiaan avaamaan silmiä sekä luomaan ja täydentämään elämyksiä ihan meille kaikille.”

_____________________________________________

Nyt nuoret mukaan
– vain 15 euroa vuodessa

30-vuotiaaksi asti voit olla 15 eurolla jäsen DAMYssa, Design- ja Arkkitehtuurimuseon ystävissä. Maaliskuun kevätkokous päätti uudesta jäsenlajista. Ikärajan ylittänyt voi jatkaa damylaisena 35 euron vuosimaksulla.

DAMYn jäsenyys avaa ovia uusiin elämyksiin ja kokemuksiin: ilmainen sisäänpääsy Design- ja Arkkitehtuurimuseoihin, kutsuja näyttelyiden avajaisiin, VIP-esittelyjä, käyntejä muotoilu- ja arkkitehtuurikohteisiin – paikkoihin, joihin ei itsekseen pääse, retkiä ja matkoja, asiantuntijoiden luentoja, juhlia, ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä ja paljon muuta.

_____________________________________________

DAMYn kevätkokouksessa uusia toiminta-ajatuksia

Jäsenpalvelujen kehitys ja uusien jäsenien hankinta ovat DAMYn toiminnan painopisteitä vuonna 2018. Jäsenhankinnassa keskitytään nuoriso- ja kannattajajäseniin. Sponsoreiden määrää pyritään lisäämään.

Jäsentapahtumia linjataan ainutkertaisiksi ja ystäviä yhdistäviksi. Tarjolla on vierailuja, retkiä ja matkoja, näyttelyiden ennakkoesittelyjä, luentoja ja keskusteluja. Kehitteillä on uusia yllätyksellisiä toimintoja ja palvelupaketteja. Yhteistyötä alan toimijoiden kanssa tehostetaan. Luodaan verkostoja ja kulttuurienvälistä yhteistyötä. Verkostoista esimerkki on alkuvuonna 2018 käynnistynyt Ystävyyslataamo-hanke.

Kokouksessa 20.3.2018 hyväksyttiin DAMYn tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuodelta 2017. Vahvistettiin vuoden 2018 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä nuorisojäsenen jäsenmaksu 15 euroa vuodelle 2018.

Keskusteltiin muun muassa museonystävien vapaaehtoistoiminnasta. Vuoden damylainen Aki Eerikäinen kertoi kokemuksistaan DAMYn hallituksen jäsenenä ja vapaaehtoistoimijana.

DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen esitteli Ystävyyslataamo-hankkeen alkuvaiheita.

 

Fiskars ja Karjaa, Bertel Gardbergin 101 -juhlanäyttely


Menomatkalla bussissa museoviraston arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen kertoi Hilding Ekelundin ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin arkkitehtuurista ja varsinkin näiden Karjaalle suunnittelemista töistä, joita kävimme katsomassa paikalla eli Karjaan Pyhän Olavin krematoriokappelia ja Karjaan vesitornia sekä Lärkkullan koulutuskeskusta, jossa söimme maittavan lounaan.

Jatkoimme matkaa Fiskarsiin, jossa Bertel Gardbergin 101-juhlanäyttelyn esitteli näyttelyn kuraattoreina ja arkkitehteina toimineet muotoilijat Barbro Kulvik ja Antti Siltavuori. Akateemikko Gardberg oli suomalainen hopeaseppä ja muotoilija ja häntä pidetään taidekäsityön suurena mestarina. Gardberg toimi taidekäsityöläisenä yli 50 vuoden ajan, ja hän edisti merkittävästi suomalaisen muotoilun kansainvälistä mainetta.

Vuonna 2016, kun Bertel Gardberg olisi täyttänyt 100, heräsiKulvikille ja Siltavuorelle ajatus näyttelystä hänen mittavan elämäntyönsä kunniaksi. Apua he saivat Gardbergin suvulta ja Designmuseolta sekä näyttelypaikan Fiskarsin Ruukilta. Upea näyttely imaisi mukaansa ja kiertelimme siellä pitkälti kolmatta tuntia.

Näyttely on auki Fiskarsin Ruukin Kuparipajassa 2.4.2018 saakka.

Damylaisia Bertel Gardbergin näyttelyssä.

 

Gallery Lemmetissä designin aarteita

Vierailulla Gallery Lemmetissä Naistenpäivänä 8.3.2018 oli paikalla runsas 40 damylaista ja  taiteen ja designin asiantuntija Juhani Lemmetti sekä hänen poikansa Roope.

Juhani Lemmetti on taiteen ja designin asiantuntija sekä keräilijä, joka yli 30-vuotisen uransa aikana perusti esim. Aero-liikkeen (Artek osti sen myöhemmin), samalla paikalla Yrjönkadulla on nyt Gallery Lemmetti.

Lemmetti pyöritti Artek 2nd Cycle -liikettä Pienellä Roobertinkadulla. Hän on myös Ilmari Tapiovaaran huonekalujen uustuotannon aloittamisen takana.

Museot, kansainväliset keräilijät ja galleristit käyttävät hänen asiantuntemustaan.

Lemmetti kertoi damylaisille, miten hän maailmalla liikkuessaan huomasi kiinnostuksen suomalaista designiä ja taidetta kohtaan ja innostui itsekin keräämään suomalaista designiä ja taidetta.

Hän kertoi muun muassa, miten tunnistaa 40–60-lukujen taidelasit ja miten ne erottaa väärennöksistä. (Aalto Yliopistolla on laitteet, joilla tunnistaa esim. Iittalan vanhan lasimassan värit ja koostumuksen).

Galleriassa on Alvar ja Aino Aallon, Kaj Franckin, Timo Sarpanevan, Oiva Toikan ja Markku Salon taidelasia sekä Toini Muonan, Kristina Riskan ja Kyllikki Salmenhaaran keramiikkaesineitä. Katossa on Paavo Tynellin valaisimia.

Timo Sarpanevan Claritas-taidelasisarjaa.

Kristina Riskan uniikki keramiikkateos.

Helsinki–Shanghai-näyttely Arkkitehtuurimuseossa

VIP-vierailu Helsinki­ – Shanghai

PES-arkkitehtien ennakkoesittely 6.3.2018 Arkkitehtuurimuseossa damylaisille oli avartava pikavierailu Helsingistä Shanghaihin.

Professori, arkkitehti Pekka Salminen ja arkkitehti Tuomas Silvennoinen kertoivat PES-arkkitehtien näyttävimmistä projekteista Kiinassa. Siellä toimisto on toteuttanut ison määrän merkittäviä kulttuuri- ja liikerakennuksia vuodesta 2003 alkaen.

Arkkitehti Tuomas Silvennoinen (vas.), professori, arkkitehti Pekka Salminen ja Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste kertoivat näyttelyn taustoista.

Arkkitehtuurimuseon näyttelyn toinen lohko esittelee mm. Helsinki–Vantaan lentoaseman kehittämistä usealta vuosikymmeneltä. Toimisto on suunnitellut niin uuden Länsiterminaalin, metroasemia, konsertti- ja teatterirakennuksia, oppilaitoksia kuin kesäasuntojakin.

Toukokuuhun asti auki oleva näyttely juhlistaa PES-arkkitehtien 50-vuotista toimintaa, mutta keskittyy 2000-lukuun. Pienoismallit, piirrokset, videot, valokuvat, materiaalinäytteet ja arkkitehtien toimistokalusteet (Kiinasta ja Suomesta) havainnollistavat mielenkiintoisesti.

Damylaisia näyttelyn ennakkoesittelyssä

Ystävänpäivä Didrichsenin taidemuseossa

Ystävänpäivänä jaettiin yhteisiä ajatuksia

​Maija Lavonen kertoi sekä miehensä Ahti Lavosen teoksista että omista töistään.

Tekstiilitaiteilija Maija Lavonen, 86, lumosi damylaiset Ystävänpäivän tapahtumassa Didrichsenin taidemuseossa kertomalla taiteilijaperheen elämästä ja teosten taustoista sekä esittelemällä uusimmat valokuituluomuksensa.

Taidemuseon näyttely Ahti ja Maija Lavonen: Yhteisiä ajatuksia jatkuu 13.5.2018 saakka. Damylaisia oli paikalla runsas 50 tutustumassa uunituoreeseen näyttelyyn.

”Teoksella on oltava merkitys,
sisältö”, Maija Lavonen korostaa. Tila, materiaali, tunnelma ja henkisyys kuvaavat kummankin taiteilijan ajattelua.

Ahti Lavonen oli Suomen ensimmäisiä informalisteja, modernisteja, kansainvälistyjiä. 1960-luvulla hänen abstrakteja maalauksiaan, patsaitaan ja grafiikkaansa arvostettiin monin palkinnoin. Ura päättyi poismenoon 1970, mutta viimeisinäkin sairaalapäivinä hän maalasi.

Timo Vikkula viihdytti Ystävänpäivän viettäjiä.

Maija Lavonen eli mukana puolison työskentelyssä, mutta itse tuotti tekstiilitaidetta luoden ennakkoluulottomasti, uudelleen ajatellen esimerkiksi ryijyjä, kirkkotekstiilejä ja painokankaita. Taiteilijan uusimpia ovat valokuitutekniikalla luodut teokset, viimeisin viime vuodelta.

Intendentti Maria Didrichsen esitteli museon tiloja. Täydellisen peruskorjauksen jälkeen Didrichsen on Suomen kauneimpia ja toimivimpia museoita ­ myös maan turvallisin museo. Museossa on noin tuhat teosta, sekä suomalaista kulta-aikaa että kansainvälistä modernismia. Henry Mooren  teoskokoelma on suurin manner-Euroopassa.

 

Damylaiset Aarreaitassa

DAMY:n vierailu 25.1.2018 jättihalliin Vantaan Hakkilan teollisuusalueella oli ainutlaatuinen kokemus: kulttuurihistoriamme aarreaitta avautui ja todentui. Mukana oli noin 40 damylaista.Kansallismuseon vuonna 2016 pystyttämä Kokoelma- ja konservointikeskus on Suomen suurin, nykyaikaisin ja monipuolisin. Eivätkä sinne pääse vierailemaan kuin alan asiantuntijat – paitsi damylaiset tämän kerran!

Keskuksen mittaamattoman suuressa aarrekammiossa on niin tykkejä ja veneitä kuin harvinaisia kalusteita tai jopa vain nukkekotien astiastoja. Materiaalia on sekä ulkomaisilta löytöretkiltä että kotikamaran alta ja meren syvyyksistä. Hevoskärryt pidetään tallessa yhtä hyvin kuin arkeologiset löydöt. Maalauksien ja veistosten tutkimus ja entisöinti ovat yksi työsarka. Esineistöä on kymmeniätuhansia.

Yli-intendentti Kaija Steiner-Kiljunen esitteli vanhan maalauksen konservointia (kuva Merja Reijonen).

Kokoelma- ja konservointikeskuksen tehtävä on säilyttää ja hoitaa kulttuuriperintömme eri materiaaleja parhaiten soveltuvissa, tarkkaan säädellyissä oloissa. Uusinta tekniikkaa ovat esimerkiksi tyhjiökuivauspakastimet, röntgenlaitteet, varastoautomaatit…

Keskus on pystytetty tukkuliikkeen entiseen avaraan logistiikkakeskukseen, jonka pinta-ala on 16 000 neliömetriä, hyllytasoja on 25 kilometriä, kuormalavahyllyjä 51000 ynnä muuta. Tilaa on muun muassa 7,5 miljoonalle lehtikuvalle.

Keskus tarjoaa aarteiden hyvää hoitopalvelua muillekin museoille ja vaikkapa yksityisille.

Damylaisten vierailua johdattelivat yli-intendetti Kaija Steiner-Kiljunen, intendentti Eero Ehanti ja projektipäällikkö Marja Pelanne.

Puuesineiden konservoinnissa tunnetaan tuhohyönteisten jättämät jäljet. Pakastus -34 asteessa estää lisävauriot (kuva Maire Mattinen).

Entisajan konservoijien työkalut ovat tallessa (kuva Maire Mattinen).