Kategoria: Arkkitehtuurimuseo

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut

16–20-vuotiaiden kesäkoululaisten ajattelu ja toiminta näkyvät Arkkitehtuurimuseon Studiossa kesällä 2021

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut Arkkitehtuurimuseon Studiossa 8.6.–5.9.2021. Studio on maksuton tila Arkkitehtuurimuseon 1. kerroksessa.

Arkkitehtuurimuseo toteuttaa kesällä 2021 kolme maksutonta Fill This Space – arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulua 16–20-vuotiaille nuorille. Viikon pituisissa kesäkouluissa avoimen haun kautta mukaan valitut osallistujat pohtivat arkkitehtuuriin ja rakennettuun ympäristöön liittyviä kysymyksiä yhdessä museoalan ja arkkitehtuurin ammattilaisten kanssa. Kesäkoulutoiminnalla Arkkitehtuurimuseo tarjoaa resursseja, tilaa ja tukea arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön tutkimiseen. Kesäkouluihin osallistuminen on maksutonta.

Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Studio avaa kesäkoulutoiminnan prosessia koko kesän ajan. Koululaisten käytössä oleva tila toimii paitsi paikkana työskentelylle myös yleisön suuntaan avautuvana näyttelynä. Tila muuttuu ja täydentyy nuorten käsissä vähitellen.

Kesäkoulut perustuvat yhteissuunnitteluun ja monisukupolviseen oppimiseen. Viikon aikana käsiteltävät sisällöt, vierailijat ja retket suunnitellaan osallistujien oman mielenkiinnon pohjalta. Arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä lähestytään kriittisesti, ilmiöpohjaisesti ja kokemuksellisesti. Kollektiivisessa työskentelyssä hyödynnetään taiteellisia menetelmiä.

Fill This Space -kesäkouluja ohjaavat museopedagogit Kaura Raudaskoski ja Jere Keskinen. Kesäkoulut toteutetaan yhteistyössä You Tell Me -kollektiivin Joonas Parviaisen, Ella Prokkolan ja Emel Tuupaisen kanssa. Arkkitehtiopiskelijoiden muodostaman kollektiivin tavoitteena on edistää ajattelutavan muutosta rakentamisen alalla vertaisoppimista hyödyntäen.

Kesäkoulutoimintaa ovat olleet tukemassa Arkkitehtuurimuseon koulutuskumppanit: Anttinen Oiva Arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät Damy ry ja Verstas Arkkitehdit.

Arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri vaikuttavat laajasti siihen, millaisessa ympäristössä me kaikki nyt ja tulevaisuudessa elämme. Haluamme museona antaa kaikenikäisille kiinnostuneille mahdollisuuden liittyä ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten tulevaisuuden ympäristöjä rakennetaan ja miten suunnitteluprosessit toimivat. 16–20-vuotiaat pohtivat samoja asioita, jotka puhuttavat arkkitehtuurissa laajemminkin juuri nyt. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, asuinalueiden eriarvoistuminen ja kestävän kehityksen edistäminen rakennetussa ympäristössä. Studioon kesän aikana kerrostuvan näyttelyn myötä kaikilla museovierailla on mahdollisuus kurkistaa näihin teemoihin, ja siihen kuinka nuoret ovat niitä käsitelleet, kertoo yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen.

Käyttämämme monisukupolvinen oppiminen on menetelmänä toimiva ja kiinnostava. Se mahdollistaa näkemysten ja kokemusten jakamisen eri ikäisten osallistujien välillä: voimme kaikki oppia toisiltamme ja luoda yhdessä uutta.

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakentamiseen

Arkkitehtuurimuseossa järjestettiin syksyn näyttelyiden ennakkoesittely damylaisille 3.9. Koronan supistama, kymmenen damylaisen ryhmä pantiin ajattelemaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailmaan ja rakentamiseen.

Alakerran Studio oli hämmentävän niukka muutamine tekstiliuskoineen. Idea onkin se, että tilaan kasvaa vähitellen näyttely, joka muuttaa jatkuvasti muotoaan. Tämä kolmen naisarkkitehdin muodostama VAPAA-kollektiivi pohtii näyttelyn ja verkossa julkaistavien podcast–keskustelujen välityksellä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa murrosta ja yhteiskunnan muuttumistarpeita. Ensimmäinen keskustelu murroksen estetiikasta on kuultavissa tästä linkistä.

Arkkitehti Eero Lundén esitteli hengittävän Another Generosity  -installaation, joka on matkannut Venetsian 2018 arkkitehtuuribiennaalista museon pieneen näyttelytilaan. Se muistuttaa meitä ilmastonmuutoksen haasteista. Lundénin mukaan arkkitehtien asenteiden on muututtava, on kehitettävä mm. puurakentamista, mutta myös uusia betonin koostumuksia. Keskusteltiin rakennusten elinkaaresta, joka pitää olla huomattavasti pidempi kuin mitä nykyrakentaminen tavoittelee. Eero kuitenkin muistutti, että sen ohella on kehitettävä esimerkiksi. pakolaisten käyttöön tilapäisiä asumuksia, jotka ovat lyhytikäisiä ja muuntuvia. Hän ideoi, että ne voisivat muistuttaa kasvillisuutta, joka kukoistaa tarpeellisen ajan ja tarpeettomaksi käytyään maatuvat ja palaavat luontoon.

Jutta Tynkkynen esitteli näyttelyn damylaisille.

Suuressa näyttelytilassa on esillä Suomen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaus 2020. Ryhmäämme opastava, näyttelyn koonnut Jutta Tynkkynen kertoi, että ehdolla oli ennätysmäärä 104 kohdetta, joista kolmihenkinen, kansainvälinen tuomaristo valitsi 15 valiokohdetta. Kolmessa niistä damylaiset ovatkin jo päässeet käymään: Helsingin keskustakirjasto Oodi (Arkkitehtitoimisto ALA), Amos Rex ja Lasipalatsin restaurointi (JKMM Arkkitehdit) sekä Aalto-yliopiston uudet kampusrakennukset (Verstas Arkkitehdit).

Verstas Arkkitehdit katsoivat, että puuhöylä kertoo parhaiten toimiston ajattelutavasta.

Perinteistä planssinäyttelyä täydentävät pienoismallit. Näyttöruudulta voi seurata valittujen kohteiden suunnittelijoiden videohaastatteluja. Jonni Roos ja Raimo Uunila ovat koostaneet jälleen upeita dokumentteja. Näyttelyssä on myös materiaaligalleria, joka esittelee kustakin kohteesta tärkeitä materiaaleja. Lisäksi seinällä on 15 esineen sekalainen kooste. Nämä katsaukseen valittuja toimistoja symboloivat esineet tuovat hauskan lisän näyttelyyn. Tarinat esineiden taustalla ovat yllättäviä.

Osallistu virtuaaliavajaisiin 4.9. klo 18.00–, mukaan pääset Arkkitehtuurimuseon sivuilta: https://www.mfa.fi/

Arkkitehdin kynästä

Helsinki-päivänä 12.6. avattiin Arkkitehtuurimuseossa näyttely Eric Adlercreutz: Arkkitehdin kynä kohtaa paperin.

Arkkitehti Eric Adlercreutz ja museonjohtaja Reetta Heiskanen

Näyttely korostaa käsin piirtämisen tärkeyttä olematta kuitenkaan protesti tietokoneavusteista suunnittelua vastaan, toteaa arkkitehti Eric Adlercreutz. Käsin piirtäminen synnyttää syvemmät muistin luokat. Piirtäessään ihminen keskittyy yhteen pisteeseen, jolloin motoriset, mentaaliset ja visuaaliset tunteet vahvistavat kokemusta.

Näyttelykuraattori FT Juha-Heikki Tihinen tiivistää ajatuksen: ”Piirroksissa nousee esiin käsin ajatteleminen… Piirtäminen on materiaalista ja käytännöllistä filosofiaa. Se on myös viivoja paperilla tai mustaa valkoisella. Eräänlainen maailman luominen, kun musta ja valkoinen erotetaan toisistaan, ja samalla avautuu uusi maailma ja todellisuus”.

Matkaluonnokset muodostavat tärkeän osan Eric Adlercreutzin näyttelystä. Hän työskenteli kuusi vuotta Alvar Aallon toimistossa ja kertoi, että siellä oli aina ikkuna auki Italiaan. Kuvassa Assisi Convento di S Domiano, Assisi, Eric Adlercreutz 2014

Näyttelyn pohjalta on Rakennustieto Oy julkaissut myös upean kirjan. Kuten museonjohtaja Reetta Heiskanen asian ilmaisee: ”Kauniisti kuvitettu katalogi toivon mukaan säilyy lukijoiden kahvipöydällä pitkään ja kiireettömästi”.

 

Entisestä Atlas-pankista Epicenter

Arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela voittivat arkkitehtuurikilpailun ja suunnittelivat Atlas-pankin pääkonttorin, joka valmistui v.1929.

Komean punatiilisen funkkisrakennuksen Mikonkatu 9:ssä valmistumisen jälkeen liikepankki meni pian konkurssiin ja liitettiin mm. Helsingin Osakepankkiin.

Monien vaiheiden jälkeen pankkisalissa on toiminut esimerkiksi elokuvateatteri Bio Rea ja elokuvaohjaaja Renny Harlinin Planet Hollywood.

Nyt kiinteistön omistaa Ilmarinen, joka tilasi saneerausprojektin arkkitehti ja sisustusarkkitehti Jari Inkiseltä /Gullsten-Inkinen Oy.

Kahdeksankerroksisen rakennuksen talotekniikka, pintamateriaalit ja kalusteet on uusittu muuntojoustaviksi, nykytarpeet täyttäviksi toimitiloiksi. Saneeraus valmistui vuonna 2018.

 


Vanhassa pankkisalissa on korkeutta kaksi kerrosta, ja sen akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Funkkisrakennus on suojeltu, mikä asetti tiukat ehdot tehtyihin muutoksiin.

Nykyinen käyttäjä on yhteisöllistä työtilaa tarjoava toimija, jonka liiketoiminta perustuu vuorovaikutukselle vuokralaisten kesken. Katutasossa on ravintola ja kellarikerroksessa maksullinen pyöräparkki.

Jugend-kartano ja Kansanteatteri Arkkitehtuurimuseossa

Komea Suur-Merijoen kartano esittäytyy Arkkitehtuurimuseon pääsalissa syyskuun 8. päivään asti. Pienessä salissa on kesäkuun alkuun esillä moderni Kansanteatteri, jota ei toteutettu.

Kuvassa Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen ja kansanedustaja Pertti Salolainen, joka avasi näyttelyn.

Liikemies Maximilian Neuscheller hankki Karjalan kannakselta suuren tilan ja palkkasi nuoret arkkitehdit Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemaan sinne kesähuvilan, joka valmistui vuonna 1903. Noin 900 neliön rakennuksesta tuli kokonaistaideteos, jonka tekemiseen osallistui laaja joukko taiteilijoita ja käsityöläisiä.

Suur-Merijoen kartano on tuhoutunut, mutta osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa Suomeen ennen talvisodan päättymistä. Näyttelyssä on arkkitehtien alkuperäisiä akvarellitöitä, pohja- ja julkisivukaavoja, sisustuspiirroksia, valokuvia, pienoismalleja, muutama kaluste, valaisimia ym. Arkkitehtien ohella työhön osallistui käsityöläisiä, taidemaalareita ja kuvanveistäjiä.

DAMY osoitti vuosilahjoituksensa 2018 piirustusten konservointityöhön. Siitä on esimerkkinä eteishallin takkanurkkausta esittävä upea piirros ennen ja jälkeen konservoinnin. Satavuotiaan piirustuksen värit on puhdistettu mm. vesipesulla.

DAMYn tuen avulla konservoitu Suur-Merijoen eteisen takkanurkkausta esittävä piirustus. Vasemmalla työ ennen konservointia ja oikealla puhdistettu teos.

Teatteri aikaansa edellä

Jos suurikokoinen Kansanteatteri olisi toteutettu Hakaniemen torille, se olisi aikanaan ollut maailman modernein.

Arkkitehti P.E. Blomstedtin vuonna 1935 suunnittelema teatteri oli rakennuksena radikaali ja olisi mahdollistanut uudet taiteelliset ideat.

Näyttely esittelee teatterisuunnitelman moniaistisesti. Näyttely syntyi Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijoiden ja museon henkilöstön yhteistyönä tavoitteena löytää uusia tapoja esitellä museon kokoelmaa.

Kansanteatterin pienoismalli.

Sata vuotta sairaaloita

Arkkitehtuurimuseon näyttely esitteli Paateloiden suvun sairaala-arkkitehtuuria sadan vuoden ajalta. Valokuvat, tekstit ja pienoismallit Anatomian laitoksesta vuodelta 1928 nykyiseen Meilahden sairaala-alueeseen kertovat sairaaloiden muodonmuutoksesta.

Mikael Paatela vasemmalla

− Sairaala-arkkitehtuuri koskettaa meitä jokaista jossain vaiheessa, totesi arkkitehti, TkL Mikael Paatela avajaisissa. − Lääketieteen kehittyessä sairaalarakennusten on oltava yhä joustavampia, valmiita muutoksiin. Nyt on suunniteltava rakennuksia vuosikymmenien tähtäimellä. Rakennuspaikan koko ja muoto asettavat jo suuria rajoituksia.

Leena Riittinen

Damylainen ex-sairaalakemisti Leena Riittinen korosti puheessaan, miten tärkeää on osallistaa sairaalan henkilöstö uusien tilojen suunnitteluun. Hän työskenteli HUSin laboratorioissa ja  työryhmineen tarkasteli tiiviisti arkkitehtipiirustusten toimivuutta käytännön kannalta.

Lisää Arkkitehtuurimuseon sivustolla Vuosisata sairaala-arkkitehtuuria -näyttely

Kulttuurien vuorovaikutus Arkkitehtuurimuseossa

Sisääntulo värikkääseen näyttelyyn.

Pikaiset vierailut kaukomaille ovat nyt mahdollisia Arkkitehtuurimuseossa aina 24.2.2019 saakka.

Näyttelyn esitteli damylaisille arkkitehti, tekniikan tohtori Hennu Kjisik, joka oli näissä maissa mukana pitämässä arkkitehtikursseja ja arvioimassa opiskelijoiden suunnitelmia. Näyttelyssä on tunnelmia kyseisistä kulttuureista ja niissä syntyneistä, osin toteutuneista projekteista.

Arkkitehti, professori Hennu Kjisik esitteli näyttelyn damylaisille.

 

 

 

 

 

 

Näyttely juhlistaa Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen globaalin kestävyyden ja humanitaarisen kehityksen koulutusta, joka täyttää 25 vuotta. Globalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat megatrendejä, joiden takia elinympäristömme ja maapallo ovat suuressa muutoksessa. On tärkeää, että arkkitehtien ammattikuntaa koulutetaan vastaamaan haasteisiin.

Arkkitehtituurin kansainvälinen koulutus alkoi valtiollisena kehitysyhteistyönä, mutta on muuttunut enenevästi ruohonjuuritason yksilöiden toiminnaksi.

Arkkitehtuurimuseon johtaja vaihtuu

Suomen arkkitehtuurimuseon hallitus irtisanoi 27.3.2018 museonjohtaja Juulia Kausteen työsuhteen päättymään 27.5.2018. Reetta Heiskanen toimii väliaikaisena johtajana, kunnes uusi johtaja on valittu.
Arkkitehtuurimuseo toteuttaa isoa strategista ja toiminnallista muutosta, jolla se lisää vaikuttavuuttaan erikoismuseona. Museon hallitus toimii aktiivisesti vahvistaakseen museon asemaa asiantuntijakentällä ja kävijöiden keskuudessa.
Lisätietoja: http://www.mfa.fi/lehdistotiedote?lid=228479777

Uutta Design- ja Arkkitehtuurimuseoiden kokonaisuutta selvitetään

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kaupunki selvittävät yhteistyössä Designmuseon säätiön ja Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiön kanssa kansainvälistä huipputasoa edustavan design- ja arkkitehtuurimuseokokonaisuuden toteuttamisen vaihtoehtoja. Selvitys valmistuu 15.6.2018.
Lisätietoja: http://mfa.fi/lehdistotiedote?lid=228479336

 

 

Helsinki–Shanghai-näyttely Arkkitehtuurimuseossa

VIP-vierailu Helsinki­ – Shanghai

PES-arkkitehtien ennakkoesittely 6.3.2018 Arkkitehtuurimuseossa damylaisille oli avartava pikavierailu Helsingistä Shanghaihin.

Professori, arkkitehti Pekka Salminen ja arkkitehti Tuomas Silvennoinen kertoivat PES-arkkitehtien näyttävimmistä projekteista Kiinassa. Siellä toimisto on toteuttanut ison määrän merkittäviä kulttuuri- ja liikerakennuksia vuodesta 2003 alkaen.

Arkkitehti Tuomas Silvennoinen (vas.), professori, arkkitehti Pekka Salminen ja Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste kertoivat näyttelyn taustoista.

Arkkitehtuurimuseon näyttelyn toinen lohko esittelee mm. Helsinki–Vantaan lentoaseman kehittämistä usealta vuosikymmeneltä. Toimisto on suunnitellut niin uuden Länsiterminaalin, metroasemia, konsertti- ja teatterirakennuksia, oppilaitoksia kuin kesäasuntojakin.

Toukokuuhun asti auki oleva näyttely juhlistaa PES-arkkitehtien 50-vuotista toimintaa, mutta keskittyy 2000-lukuun. Pienoismallit, piirrokset, videot, valokuvat, materiaalinäytteet ja arkkitehtien toimistokalusteet (Kiinasta ja Suomesta) havainnollistavat mielenkiintoisesti.

Damylaisia näyttelyn ennakkoesittelyssä