Kategoria: Arkkitehtuurimuseo

Entisestä Atlas-pankista Epicenter

Arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela voittivat arkkitehtuurikilpailun ja suunnittelivat Atlas-pankin pääkonttorin, joka valmistui v.1929.

Komean punatiilisen funkkisrakennuksen Mikonkatu 9:ssä valmistumisen jälkeen liikepankki meni pian konkurssiin ja liitettiin mm. Helsingin Osakepankkiin.

Monien vaiheiden jälkeen pankkisalissa on toiminut esimerkiksi elokuvateatteri Bio Rea ja elokuvaohjaaja Renny Harlinin Planet Hollywood.

Nyt kiinteistön omistaa Ilmarinen, joka tilasi saneerausprojektin arkkitehti ja sisustusarkkitehti Jari Inkiseltä /Gullsten-Inkinen Oy.

Kahdeksankerroksisen rakennuksen talotekniikka, pintamateriaalit ja kalusteet on uusittu muuntojoustaviksi, nykytarpeet täyttäviksi toimitiloiksi. Saneeraus valmistui vuonna 2018.

 


Vanhassa pankkisalissa on korkeutta kaksi kerrosta, ja sen akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Funkkisrakennus on suojeltu, mikä asetti tiukat ehdot tehtyihin muutoksiin.

Nykyinen käyttäjä on yhteisöllistä työtilaa tarjoava toimija, jonka liiketoiminta perustuu vuorovaikutukselle vuokralaisten kesken. Katutasossa on ravintola ja kellarikerroksessa maksullinen pyöräparkki.

Jugend-kartano ja Kansanteatteri Arkkitehtuurimuseossa

Komea Suur-Merijoen kartano esittäytyy Arkkitehtuurimuseon pääsalissa syyskuun 8. päivään asti. Pienessä salissa on kesäkuun alkuun esillä moderni Kansanteatteri, jota ei toteutettu.

Kuvassa Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen ja kansanedustaja Pertti Salolainen, joka avasi näyttelyn.

Liikemies Maximilian Neuscheller hankki Karjalan kannakselta suuren tilan ja palkkasi nuoret arkkitehdit Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemaan sinne kesähuvilan, joka valmistui vuonna 1903. Noin 900 neliön rakennuksesta tuli kokonaistaideteos, jonka tekemiseen osallistui laaja joukko taiteilijoita ja käsityöläisiä.

Suur-Merijoen kartano on tuhoutunut, mutta osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa Suomeen ennen talvisodan päättymistä. Näyttelyssä on arkkitehtien alkuperäisiä akvarellitöitä, pohja- ja julkisivukaavoja, sisustuspiirroksia, valokuvia, pienoismalleja, muutama kaluste, valaisimia ym. Arkkitehtien ohella työhön osallistui käsityöläisiä, taidemaalareita ja kuvanveistäjiä.

DAMY osoitti vuosilahjoituksensa 2018 piirustusten konservointityöhön. Siitä on esimerkkinä eteishallin takkanurkkausta esittävä upea piirros ennen ja jälkeen konservoinnin. Satavuotiaan piirustuksen värit on puhdistettu mm. vesipesulla.

DAMYn tuen avulla konservoitu Suur-Merijoen eteisen takkanurkkausta esittävä piirustus. Vasemmalla työ ennen konservointia ja oikealla puhdistettu teos.

Teatteri aikaansa edellä

Jos suurikokoinen Kansanteatteri olisi toteutettu Hakaniemen torille, se olisi aikanaan ollut maailman modernein.

Arkkitehti P.E. Blomstedtin vuonna 1935 suunnittelema teatteri oli rakennuksena radikaali ja olisi mahdollistanut uudet taiteelliset ideat.

Näyttely esittelee teatterisuunnitelman moniaistisesti. Näyttely syntyi Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijoiden ja museon henkilöstön yhteistyönä tavoitteena löytää uusia tapoja esitellä museon kokoelmaa.

Kansanteatterin pienoismalli.

Sata vuotta sairaaloita

Arkkitehtuurimuseon näyttely esitteli Paateloiden suvun sairaala-arkkitehtuuria sadan vuoden ajalta. Valokuvat, tekstit ja pienoismallit Anatomian laitoksesta vuodelta 1928 nykyiseen Meilahden sairaala-alueeseen kertovat sairaaloiden muodonmuutoksesta.

Mikael Paatela vasemmalla

− Sairaala-arkkitehtuuri koskettaa meitä jokaista jossain vaiheessa, totesi arkkitehti, TkL Mikael Paatela avajaisissa. − Lääketieteen kehittyessä sairaalarakennusten on oltava yhä joustavampia, valmiita muutoksiin. Nyt on suunniteltava rakennuksia vuosikymmenien tähtäimellä. Rakennuspaikan koko ja muoto asettavat jo suuria rajoituksia.

Leena Riittinen

Damylainen ex-sairaalakemisti Leena Riittinen korosti puheessaan, miten tärkeää on osallistaa sairaalan henkilöstö uusien tilojen suunnitteluun. Hän työskenteli HUSin laboratorioissa ja  työryhmineen tarkasteli tiiviisti arkkitehtipiirustusten toimivuutta käytännön kannalta.

Lisää Arkkitehtuurimuseon sivustolla Vuosisata sairaala-arkkitehtuuria -näyttely

Kulttuurien vuorovaikutus Arkkitehtuurimuseossa

Sisääntulo värikkääseen näyttelyyn.

Pikaiset vierailut kaukomaille ovat nyt mahdollisia Arkkitehtuurimuseossa aina 24.2.2019 saakka.

Näyttelyn esitteli damylaisille arkkitehti, tekniikan tohtori Hennu Kjisik, joka oli näissä maissa mukana pitämässä arkkitehtikursseja ja arvioimassa opiskelijoiden suunnitelmia. Näyttelyssä on tunnelmia kyseisistä kulttuureista ja niissä syntyneistä, osin toteutuneista projekteista.

Arkkitehti, professori Hennu Kjisik esitteli näyttelyn damylaisille.

 

 

 

 

 

 

Näyttely juhlistaa Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen globaalin kestävyyden ja humanitaarisen kehityksen koulutusta, joka täyttää 25 vuotta. Globalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat megatrendejä, joiden takia elinympäristömme ja maapallo ovat suuressa muutoksessa. On tärkeää, että arkkitehtien ammattikuntaa koulutetaan vastaamaan haasteisiin.

Arkkitehtituurin kansainvälinen koulutus alkoi valtiollisena kehitysyhteistyönä, mutta on muuttunut enenevästi ruohonjuuritason yksilöiden toiminnaksi.

Arkkitehtuurimuseon johtaja vaihtuu

Suomen arkkitehtuurimuseon hallitus irtisanoi 27.3.2018 museonjohtaja Juulia Kausteen työsuhteen päättymään 27.5.2018. Reetta Heiskanen toimii väliaikaisena johtajana, kunnes uusi johtaja on valittu.
Arkkitehtuurimuseo toteuttaa isoa strategista ja toiminnallista muutosta, jolla se lisää vaikuttavuuttaan erikoismuseona. Museon hallitus toimii aktiivisesti vahvistaakseen museon asemaa asiantuntijakentällä ja kävijöiden keskuudessa.
Lisätietoja: http://www.mfa.fi/lehdistotiedote?lid=228479777

Uutta Design- ja Arkkitehtuurimuseoiden kokonaisuutta selvitetään

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kaupunki selvittävät yhteistyössä Designmuseon säätiön ja Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiön kanssa kansainvälistä huipputasoa edustavan design- ja arkkitehtuurimuseokokonaisuuden toteuttamisen vaihtoehtoja. Selvitys valmistuu 15.6.2018.
Lisätietoja: http://mfa.fi/lehdistotiedote?lid=228479336

 

 

Helsinki–Shanghai-näyttely Arkkitehtuurimuseossa

VIP-vierailu Helsinki­ – Shanghai

PES-arkkitehtien ennakkoesittely 6.3.2018 Arkkitehtuurimuseossa damylaisille oli avartava pikavierailu Helsingistä Shanghaihin.

Professori, arkkitehti Pekka Salminen ja arkkitehti Tuomas Silvennoinen kertoivat PES-arkkitehtien näyttävimmistä projekteista Kiinassa. Siellä toimisto on toteuttanut ison määrän merkittäviä kulttuuri- ja liikerakennuksia vuodesta 2003 alkaen.

Arkkitehti Tuomas Silvennoinen (vas.), professori, arkkitehti Pekka Salminen ja Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste kertoivat näyttelyn taustoista.

Arkkitehtuurimuseon näyttelyn toinen lohko esittelee mm. Helsinki–Vantaan lentoaseman kehittämistä usealta vuosikymmeneltä. Toimisto on suunnitellut niin uuden Länsiterminaalin, metroasemia, konsertti- ja teatterirakennuksia, oppilaitoksia kuin kesäasuntojakin.

Toukokuuhun asti auki oleva näyttely juhlistaa PES-arkkitehtien 50-vuotista toimintaa, mutta keskittyy 2000-lukuun. Pienoismallit, piirrokset, videot, valokuvat, materiaalinäytteet ja arkkitehtien toimistokalusteet (Kiinasta ja Suomesta) havainnollistavat mielenkiintoisesti.

Damylaisia näyttelyn ennakkoesittelyssä

Museonystävien ennakkoesittely Arkkitehtuurimuseolla

Arkkitehtuurimuseo viettää syysnäyttelyiden avajaisia tiistaina 12. syyskuuta klo 18 vietetään syysnäyttelyiden avajaisia Arkkitehtuurimuseolla. Ennakkoesittelyssä kilistetään laseja museonystävien kesken jo kello 17 alkaen. Näyttely on usean toimijan yhteinen ponnistus. Tällä kertaa sitä taustoittaa damylaisille Alvar Aalto -säätiössä työskentelevä arkkitehti, taidehistorioitsija Jonas Malmberg.

(lisää…)

Adoptoi piirustus ja tue Arkkitehtuurimuseon kokoelmia

Arkkitehtuurimuseon kokoelma käsittää yhteensä noin puoli miljoonaa piirustusta, joiden jatkuva ylläpito ja hoito ovat äärimmäisen tärkeää työtä. Konservoinnista vastaa Paula Alavuo, jonka työpanostuksella herkät, paperipohjaiset uniikkitaideteokset säilyvät arkistoitavina ja näyttelyissä esiteltävinä. Piirustusten konservointi on museolle kultaakin kalliimpaa työtä, jotta näyttelyt ja arkisto voivat jatkossakin säilyttää sekä jakaa yhteistä kulttuuriperintöä kaikkien nautittavaksi. (lisää…)