Kategoria: Designmuseo

Tulevaisuuden tekemisen museo – me teemme sen!

DAMY Talks 2 keräsi 17.4.2019 reilut 80 osallistujaa Helsingin kaupungintalon uudistuneeseen aulaan teemalla ”Minkälainen on meidän museo”. Toistakymmentä panelistia esittivät näkemyksiään uudesta museokonseptista. Loppulauselma oli ”Me teemme sen”.

Poimintoja puheenvuoroista

Opetushallituksen Ulla Teräs ja Demoksen Outi Kuittinen ovat olleet mukana museon konseptityössä viime syksystä. Työ kiteytyi äsken julkaistuun kirjaseen Kansainvälistä huipputasoa edustava Arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsinkiin. Työhön osallistui yli 250 henkilöä.

Mikä tekee museosta maailman parhaan?
Maailmalta puuttuu arkkitehtuurin ja designin yhdistävä museo

Puhujat korostivat käyttäjälähtöisyyttä, kokemuksellisuutta, uusia esittelytapoja ja uutta teknologiaa.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen toppuutteli: vielä odotetaan valtion ja kaupungin päätöksiä, sitten edetään.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen esitti, että uusi museo on mahdollisuus suomalaisen designin ja arkkitehtuurin ”renessanssiin”, toimia katalysaattorina 50-60-luvun saavutusten jatkoon.

”Minun museoni” -paneelissa pohdittiin museon sisältöä:
mitä, kenelle, miten ja miksi

Jaana Räsänen kertoi Museoliiton tutkimuksesta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielestä nykyiset museot ovat vääränlaisia. He haluavat enemmän historiaa, esille enemmän asioita ja rohkeaa mieleen jäävää tilaa.

Lily Diazin mielestä museon tehtäviä on lisätä hyvinvointia, osallistumista, mukanaoloa ja tarjota alusta oppimiseen ja muistamiseen. Tieto, kokemus ja kommunikaatio ovat onnistumisen edellytyksiä.

– Ulkomaisissa museoissa on huomattavan avarat tilat, joihin mahtuu paljon eri yleisöjä häiritsemättä toisiaan, kertoi Jaana Räsänen. – Ja esimerkiksi uudessa Dundee-museossa koko henkilöstö on todella opiskellut museon rakennusvaiheet ja näyttelyt, sisäistänyt tarinat ja osaa kertoa ne kävijöille elävästi.

”Enemmän kuin museo” -teema pohditutti vaikuttavuutta

– Museo on enemmän kuin käyttäjäkokemus, totesi Ville Tikka. On tutkittava todelliset seuraukset, määritettävä museon yhteiskunnallinen rooli.

– Hyvä arkkitehtuuri on perusoikeutemme, tivasi arkkitehti Eero Lundén. – Iso kysymys on, miten avaudumme muille yhteiskunnallisille alueille. Uusi museo on tilaus sivistävälle keskustelulle. On katsottava moneen suuntaan: menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.
– Arkkitehtuurilla on iso merkitys, verrataanpa Oodia ja vaikkapa Prisma-marketteja. Uusi museo pitää kytkeä elävään urbaaniin ympäristöömme, Lundén korosti.

Mikko Leistin kommentti: pitää antaa tilaa tulevaisuudelle, luotava mahdollisuus muuttua, ei tiukkaan sidottuja tilaratkaisuja.

Tiina Merisalo pohti museon kohderyhmiä: mitä erilaisimmatt ihmiset! Pystyttävä rakentamaan erilaisia vaikuttavuuksia. On muistettava museon perinteiset tehtävät, mutta myös uudenlaiset. Valtakunnallisen vastuumuseon on ratkottava, miten saada koko Suomi mukaan.

– Uuden museon asiakaslupaus ratkaisee menestymisen. Museo on ensi sijassa helsinkiläisille ja muille suomalaisille, Stuba Nikula huomautti. – Samalla ulkomaisetkin kävijät kiinnostuvat. Museoilla on syvällinen tehtävä kuten kirjastoillakin. Oodi kertoo uudesta kirjastolaista ja sen yhteiskunnallisista tavoitteista. Mitä uusi museolaki tavoittelee, sitä on syytä tutkia.

Yleisöä puhututti uuden museon suunnittelun spiraalimaisuus. Valmistelua on tehty vain pienessä piirissä? Museonjohtaja Jukka Savolainen kiisti. Hankkeen valmistelussa ja esittelyissä on ollut mukana lukuisia poliittisia, yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja taiteellisia tahoja ja organisaatioita. Kun on saatu päätös museon toteutumisesta, edessä on laajaa osallistamista.

Tilaisuuden juontaja arkkitehti Esa Laaksonen kiteytti: ”Nyt on tarpeen ylittää kompromissit, aika suunnitella uusi museo intohimolla. Me teemme uuden museon.”

DAMY talks2 -seminaarin ohjelma

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koe vuoden iloisin näyttely

Maailmojen salat -näyttely Designmuseossa tarjoaa seikkailun ympäri maailman pieniin mutta sitäkinkiehtovampiin mestaripajoihin ja niiden tuotoksiin. Näyttely jatkuu 22. päivään syyskuuta.

Johan Olin ja Aamu Song

Korealaistaustainen Aamu Song ja suomalainen Johan Olin ovat omaperäisimpiä muotoilunsuunnittelijoita ja toteuttajia. Pariskunta on tuonut Designmuseoon näytteille yli tuhat esinettä ja noin 200 piirrosta. Esillä on lukuisin variaatioin taide-esineitä, huonekaluja, vaatteita, asusteita ynnä muuta.

Matka-, Basaari-, Kauppa-, Arkisto-, Mestarit- ynnä muut näyttelysalit esittelevät tutkimusmatkailijoiden yli 10-vuotisen työn tuloksia taiteilijoina, muotoilijoina ja tuottajina. He ovat etsineet perinteisiä käsityömenetelmiä ja valmistustaitoja Suomen lisäksi muun muassa Japanista, Venäjältä, Meksikosta jaYhdysvalloista.

Ylitsepursuava kokoelma luo hyvää mieltä ja oivaltamisen iloa sekä antaa paljon tietoa. Voi tutustua”etsivätoimiston” taiteelliseen prosessiin: matkantekoon, mestareiden kohtaamisiin, kirjeenvaihtoon ja tuotantoon. Näyttelyarkkitehtuuri on omaa luokkaansa.
dd

Harvinaisia valokuvia nyt Suomessa

Maailmalla tunnettu muotikuvaaja Osma Harvilahti on valikoinut Designmuseon Galleriaanmielenkiintoisimpia otoksiaan. Pariisissa asuva Harvilahti on erikoistunut muotiin ja muotoiluun. New Colour -näyttelyssä on maailman ensiesityksenä muotitalo Louis Vuittonille tehty kuvasarja. Esillä on myös omia kuvasarjoja.

– Haluan tuoda kuviini erilaisia yhteyksiä, ajatuksia, tarinoita ja kysymysmerkkejä, Harvilahtikuvailee.

Osma Harvilahti haluaa herättää kuvillaan kysymyksiä.

Designvintti

Mikä on Designvintti  (pdf-tiedosto)

Hannaliisa Hakala (vas.), Leena Svindhufvud ja Wilhelmiina Kosonen

Damylaiset ystävät ja muut kutsutut pääsivät tutustumaan Designmuseon uuteen kolmannen kerroksen Designvinttiin, joka on toiminnallinen näyttelytila museon kokoelmiin kuuluvista esineistä.

♦ Ensimmäisenä on esillä suomalaisen tapettiteollisuuden historia.
♦ 1800-luvulla Suomessa toimi toistakymmentä tehdasta esim Frenckellin ja Sanduddin tapettitehtaat sekä Tilgmannin tehdas, joka valmisti ”Suomalaiset tapetit” malliston.
♦ 1900-luvulla tapettitehtaiden määrä väheni, mutta Sanduddin, Pihlgren ja Ritolan tehtaat toimivat edelleen.

 

Vintillä pääsee tutustumaan ja osallistumaan aitojen museo-objektien tutkimiseen ja tallentamiseen. Designvintti on avoinna näyttelyperiodien aikana.
Tilaisuus oli lämminhenkinen ja kiinnostava. Kiitos ahkeralle työryhmälle ja toteuttajille.

Muotoilua ja arkkitehtuuria

– Loppusyksyn ilopilleri, kaamosajan piriste! kuvaili kuraattori Anna Vihma Designmuseon uusinta näyttelyä damylaisten ennakkoesittelyssä. Itävaltalaissyntyisen Josef Frankin luomukset ovat mitä monipuolisin näyttely; jokaiselle jotakin.

Josef Frankin näyttely kertoo monilahjakkaasta tekijästään. Esillä on arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua, huonekaluja ja tekstiilejä. Svenskt Tenn valmistaa yhä paria sataa kangasta, samoin muhkeita sohvia ja muita kalusteita on yhä tuotannossa.

– Ihminen, mukavuus, viihtyisyys, toimivuus, arki olivat Frankin suunnittelun lähtökohtia. Hän korosti sattumanvaraisuutta ja tyylillistä vapautta. Tyylien moninaisuus ja yksilöllisyys voittivat aikakauden kokonaistaideajattelun, Vihma kertoi.

Jos haluat nähdä eksoottisia kukka- ja lintumaisemia, eri puulajien upotuskuvioita tai vaikkapa käärmeennahkalipaston, Josef Frankin näyttely on avoinna 17.3.2019 saakka Designmuseossa.

Sarpaneva tutuksi

Timo Sarpanevan elämänkaaren alusta loppuun esitteli Marjatta Sarpaneva damylaisille 17.4.2018 Designmuseossa valokuvin, videoin ja omakohtaisin tarinoin.

Marjatta Sarpaneva (oik.) on muiden taitojensa ohessa lahjakas muistelija. Damyn hallituksen jäsen Jatta Olin on Damyn jäsentapahtumien tuottajia.

Vanhojen valokuvien kavalkadi alkoi Pielavedeltä isoisän sepänmökistä ja päätyi Helsingin Kruununhaan yksiöön, jossa eronnut äiti-Martta ja eno kasvattivat kolmea pientä poikaa.

Luonnos kukosta pahvinpalalle

Sanasokeus vaivasi Timo Sarpanevaa niin, että kansakoulu saattoi jäädä kesken. 14-vuotiaana hänet hyväksyttiin lahjakkaana piirtäjänä Taideteollisuuskeskuskouluun. Desigmuseossa nyt näytteillä olevat postikortin kokoiset piirrokset selittyvät: pienessä asunnossa ei ollut Timolle piirustuspöytää, vaan hänen piti luoda ne polvilla olevan pahvinpalan päällä. Maailman palkintoja voittaneille teoksille löytyi vuosien myötä suurempia suunnittelupöytiä.

Sarpaneva vihittiin maailman ensimmäiseksi muotoilun kunniatohtoriksi Royal College of Art, Lontoossa 1967. Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtoriksi hänet nimettiin 1993.

 

 

 

 

 

 

 

 

Timo Sarpanevasta valmistui graafikoksi, mutta ilman alan varsinaista koulutusta hänestä tuli maailmankuulu teollinen suunnittelija, taiteilija, designer, näyttelysuunnittelija. ”Suunnittelin usein esineitä, joita ei voi tehdä”, Sarpaneva kertoi. Mutta mentorin ja tehtaan työntekijöiden kanssa yhteistyössä luomukset kuitenkin hyvin toteutuivat.

Marjatta Sarpaneva videokuvasi puolisonsa työskentelyä, arkea ja juhlaa, Suomessa ja ulkomailla. Teoksien taustat, tiimiläiset ja toteutusvaihteet tehtaiden lattioilla tulivat hänelle tutuiksi. Hän piirsi 25 vuoden ajan puolisonsa luonnoksia puhtaaksi.

Lisätietoa Timo Sarpanevan näyttelystä designmuseo.fi  – nähtävissä muun muassa 13 videotallennetta.

Designmuseon auditorio lähes täyttyi damylaisista.

 

 

 

Museoiden mielenkiintoinen näyttelyvuosi

Arkkitehtuurimuseossa ja Designmuseossa on tarjolla tänä vuonnakin mielenkiintoisia näyttelyjä sekä ohjelmallinen kesäpiha. DAMYn jäsenet saavat näyttelyistä enemmän irti, kiitos meille tarjottavien ennakkoesittelyjen. Lisäksi damylaiset ovat tervetulleita näyttelyiden avajaisiin ja avustamaan museoissa. (lisää…)