Kategoria: Etusivu

Ystävänpäivä Dipolissa herätti muistoja

Moni damylainen muisteli opiskeluaikojaan Ystävänpäivän vierailukohteessa Dipolissa Espoon Otaniemessä. Ainutlaatuinen suomalaisen arkkitehtuurin monumentti on kokenut täydellisen peruskorjauksen. Myös Aalto-yliopiston ripeästi kasvavan kampuksen tulevaisuudesta saatiin havainnollisia kuvia.

Ylioppilastalosta monikäyttötilaksi

– Omintakeinen rakennus tuntui hieman pelottavaltakin työltä, kuvailee arkkitehti Samuli Woolston, ALA arkkitehdit, joka toteutti Dipolin peruskorjauksen suunnittelun.

Dipolin eli Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan talon suunnittelivat arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä . Se valmistui vuonna 1966, ja Reima Pietilän mukaan se oli suunniteltu sulautumaan osaksi ympäristöä. Veistoksellinen julkisivu ja vapaamuotoiset sisätilat olivat suunnittelijoiden ideasta tahallisen sekavia. ”Opiskelijat etsikööt polkunsa.”

Woolston esitteli rakennuksen: entisiä mosaiikkibetonilattioita löytyy vielä, mutta auloissa on uudempi kivilattia, joka on hiottu mataksi, alkuperäisiä kattolautoja on, mutta paljon jouduttu uusimaan, baarit ja vessat on päivitetty, suuri laitoskeittiö pienennetty, avattu aikoinaan kiinni pantu portaikko, toimistot ja kokoustilat ajanmukaistettu, IV-tekniikka uusittu ja niin edelleen.

Monimuotoiset ikkunat sekä loputtomasti mutkittelevat katto- ja seinärakenteet, avattavat liukuseinät ynnä muut lienevät tehneet peruskorjauksesta haastavan. Suljettuja kattoikkunoita avattiin ja valo pääsee taas leikkimään salien katoissa. Vuonna 2017 valmistunut työ käsitti lähes 12 500 neliömetriä.

Nyt Dipoli on Aalto-yliopiston päärakennus, mutta samalla monikäyttötila, joka on avoin ulkopuolisille. Se tarjoaa työ-, tapahtuma- ja näyttelytiloja, paikkoja kohtaamisille ja kokouksille sekä kahviloita ja ravintoloita.

Kammioista monitoimitiloihin

Otaniemen huikeita visioita, Aalto-yliopiston tulevia kehitysvaiheita esitteli toimitilajohtaja
Kari Haapamäki:

  • Väre-rakennus sai TAIK-asukkinsa viime vuonna, nyt helmikuussa muuttaa Töölön Kauppakorkeakoulu uusiin tiloihin Väreeseen. Parin vuoden päästä rakentuu innovaatio- ja start-up-talo Aalto Works, Aalto Studios-mediakeskus, sitten Kemisti Block sekä opiskelijakeskus, toimitiloja ja asuntoja. Puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta. Vuonna 2030 yliopistoalue saattaa ulottua yli Keilaniemen ja olla yhteydessä Tapiolaan.
  • Tavoitteena on tiiviimmät ja joustavammat rakennukset. Kammioiden tilalle tulee muunneltavia monitoimitiloja. Tilakustannuksissa säästetään. Oppimisympäristöt kehittyvät. Testitiloja, työpajoja ja tutkimuslaboratorioita kehitetään yhdessä myös yhteistyöyritysten käyttöön. Kampusyhteistyötä edistetään, tavoitteena olla kehityksen ”hub”.

Oodi – lahja 100-vuotiaalle Suomelle

Vierailu keskustakirjasto Oodiin 11.2.19 Projektin johtava suunnittelija Pirjo Lipasti – itsekin damylainen – kertoi projektin taustoista ja sanoi tilaisuuden lopuksi vastauksena yleisökysymykseen suosittelevansa ottamaan yleisön mukaan muidenkin julkisten rakennusten suunnitteluun.

Arkkitehti Niklas Mahlberg ALA-Arkkitehtitoimistosta kertoi suunnittelun haasteista ja ideoista.  Oodissa on teräsrakenne ja verhoiluun on käytetty suomalaista puuta; kuusta ja mäntyä, joiden käsittely paloturvallisiksi testattiin perinpohjaisesti.

Pirjo Lipasi ja Niklas Mahlberg

Tiloista 90 prosenttia on yleisön käytössä. Kaikki 100 000 kirjaa on esillä, sillä kirjavarastoa ei ole. Ulkovalaistusta ei ole, vaan toimintojen valaisu sisällä heijastuu ulos.

Sisustusarkkitehti Heikki Ruoho kertoi, että Oodista haluttiin tehdä koko perheen olohuone, jossa ylimmässä 3. kerroksessa on Kirjataivas. Kaikki talon kalusteet on ostettu suomalaisilta toimittajilta.

Niklas Mahlberg, Heikki Ruoho ja Pirjo Lipasti.

Tähän mennessä kävijämäärä on ollut noin 20 000 vuorokaudessa, mikä on kaksinkertainen arvioituun nähden. Istumapaikkoja joudutaan lisäämään. Oodi on lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja tarkoitettu kestämään seuraavat 150 vuotta.

 

Näkökulmia museoihin

Arkkitehtuurin päivää vietetään vuosittain 3. helmikuuta Alvar Aallon syntymäpäivänä. DAMY oli mukana ArchInfon, SAFAn, Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -museon järjestämässä juhlassa Kiasmassa. Ohjelmassa oli mm. uuden V&A Dundeen designmuseon esittely.

Tilaisuus antoi paljon eväitä uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota varten – #uusimuseo.

Kansainvälinen vetonaula

Skotlannin V&A Dundeen palkittua designmuseota esitteli museonjohtaja PhilipLong​. Kulttuurihanke elvyttää pienen taantuvan kaupungin elämää. Ennen takapihana ollut rantavyöhyke on nyt viihtyisä ja vetovoimainen.

Museota valmisteltiin pari vuosikymmentä, verkostoja rakennettiin, ja sitä tehtiin tunnetuksi V&A-bussin Design in Motion​​ avulla. Paljon huomiota kiinnitettiin muotoilukasvatukseen ja paikallisiin vahvuuksiin.

Arkkitehti Kengo Kuman suunnittelemasta V&A Dundeen museosta on tullut kansainvälinen vetonaula, jonka välilliset vaikutukset paikallistalouteen ja matkailuun ovat olleet suuria.

Tallinnan Arkkitehtuurimuseon johtaja Triin Ojari​  ​ kertoi, että arkkitehtuuri ja muotoilu on Virossa päätetty yhdistää saman katon alle. Hanke on alussa, perusteellisemmat strategiat ja suunnitelmat vielä puuttuvat.

Arkkitehtuurin perintö

Arkkitehtuurin omistajuus, alkuperäisten piirustusten merkitys ja arkistojen avoimuus nousivat järisyttävällä tavalla esiin The Proposal​ -dokumenttielokuvassa. Synttärikahvien suklaakakku oli nousta kurkkuun, kun jouduimme pohtimaan, voiko kansallisomaisuutena pidetyn rakennusperinnön ostaa rahalla ja sitten sulkea yleisön tavoittamattomiin.

Kansainvälisistä museohankkeista voi lukea lisää esimerkiksi Arkkitehti-lehden numerosta  5/2018, joka on näköislehtenä osoitteessa https://www.ark.fi/reader/3369#page=1

DAMYn pikkujouluissa keskustelu uudesta Arkkitehtuuri- ja designmuseosta

Kaupunginvaltuutettu, professori Sirpa Asko-Seljavaara kannusti meitä aktiiviseen toimintaan uuden museon aikaansaamiseksi. Hän korosti, että Guggenheim-projektin virheistä kannattaa oppia. Hanke ei voi olla ylhäältä annettu valmis konsepti.

Asko-Seljavaara ei ollut innostunut Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun voittaneesta mustasta museokompleksista ja toivoi, että nyt saadaan paremmin ympäristöönsä sopeutuva rakennus.

Hän varoitti, että on syytä varautua moninaiseen, jopa ristiriitaiseen keskusteluun. Valtuustossa museota varmasti halutaan keskustan sijaan Myllypuroon tai muualle kaupungin laitamille.

Asko-Seljavaara toi juhlaamme pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen, jossa korostetaan, että uuden museon on oltava kansainvälinen ja uutta luova korkeatasoinen museo.

Museonjohtajat Jukka Savolainen ja Reetta Heiskanen kertoivat, kuinka hanke etenee. Tuomas Auvisen johdolla istuu parhaillaan toinen työryhmä, jonka selvitys julkistetaan helmikuun lopussa. He muistuttivat, että kaikkien on syytä aika ajoin vilkaista uuden museon sivustoa #uusimuseo.fi , jossa ovat uusimmat uutiset ja tapahtumat.

Asko-Seljavaara kertoi myös ASKO-säätiön apurahakäytännöistä, joiden avulla on kyetty tukemaan montaa nuorta muotoilijakykyä.

Pikkujouluissa kuultiin Timo Vikkulan musiikkia ja viihdyttiin ystävien kesken.

Modernia ja ajatonta

”Sisustajan taivas” oli damylaisten vierailukohde 20.11.2018. Vuoden verran Helsingin Kasarmikadun uudisrakennuksessa toimineet Nomart ja Kastell esittelivät valikoimiaan.

Uudistalon, jonka paikalta purettiin kaksi toimistotaloa, suunnittelija on SARK. Rakennus on täynnä toimistoja. Jura-kiveä on talon julkisivuissa ja sisätilojen lattioissa. Katutasossa on lounasravintola Juuri. Katukerroksen myymälöillä on noin 700 avaraa neliötä. Tammi ja vaaleat värit hallitsevat sisustusta.

Toimitusjohtaja Anna Kärnä on tyytyväinen uuteen tilaan, jonne on saatu näyttävästi esille Nomartin noin 30 tuotemerkkiä. Kalusteiden (Fritz Hansen, Hans J. Wegner, Lammhults ym.), ohella on valaisimia (uutuutena vaikkapa elvytetty Paavo Tynell), mattoja, sisustustyynyjä, kankaita ym.

Anna Kärnä valitsi mielikalusteekseen Fritz Hansenin kulmikkaan pehmeän Via-tuolin, joka mukautuu eri suuntiin.

Kartellin värikkäässä tarjonnassa on paitsi kalusteita myös runsaasti sisustuksen pientuotteita.

Projektimyynti yrityksille on tärkeä osa toimintaamme, mutta kuluttajat ovat meille erittäin tervetulleita. Tavoitteemme on pitää kynnys matalalla. Täältä löytää modernia ja ajatonta, sellaista mikä sopii tähän päivään ja säilyy tulevaisuudessa, Anna Kärnä sanoo.