Kategoria: Etusivu

Upeaa funkkista keskellä Helsinkiä

Parikymmentä damylaista tutustui 27.9.2021 Helsingin Olympiastadioniin, joka edustaa puhdaslinjaista funktionalismia ja jonka tarina alkoi jo 1930-luvulla.

Olympiastadionista järjestettiin kilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Stadion valmistui vuonna 1940, kun Helsinki sai järjestettäväkseen olympiakisat. Kisat kuitenkin peruuntuivat talvisodan syttymisen takia.

Helsinkiin rakennettiin kesäolympialaisia varten Olympiastadionin lisäksi monta kaunista kisoissa tarvittavaa rakennusta. Esimerkiksi Tennispalatsi, Soutustadion ja Eteläsataman Olympiaterminaali.

Viimeisin suuri peruskorjaus  valmistui vuonna 2020 ja sen suunnittelun voittivat Arkkitehtitoimisto K2S sekä Arkkitehdit NRT.

Rakennukseen kuuluu urheilutilojen lisäksi museo, ravintola, kahvila sekä 72 metriä korkea stadionin torni, josta on upeat näköalat. Uusittu hissi vie korkeuksiin 37 sekunnissa.

Kaupunkimuotoilu luo parempaa tulevaisuutta

Miten suunnitella parempaa lähiympäristöä, miten luoda sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää muotoilua ja miten sitä hyödyntää yhteiskunnassa?

Kaupunkimuotoilu oli DAMYn Happy Hour -tilaisuuden teema 2.9.2021. Toinen keskustelija oli designjohtaja, kaupunkitutkija, valtiotieteiden lisensiaatti Hanna Harris, joka aloitti maaliskuussa 2021 työnsä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla. Hanna Harris on työurallaan erikoistunut arkkitehtuurin ja muotoilun näkyvyyden lisäämiseen.

Keskustelukumppani oli designstrategi Virva Haltsonen Pentagon Designista, joka on mukana monissa kaupungin muotoiluprojekteissa. Arkkitehti Esa Laaksonen DAMYsta viritti kysymyksiä.

Helsinki on määrittänyt muotoilun keinoksi rakentaa maailman toimivinta kaupunkia, strategiansa mukaisesti. Muotoilu antaa työkaluja ymmärtää kaupunkilaisten tarpeita ja ratkaista merkityksellisiä ongelmia.

Helsinki on Suomen suurimpia muotoilun toimijoita. Se käynnistää vuosittain noin 75 hanketta,  joiden parissa toimii noin 200 muotoiluosaajaa.

Kaupunkimuotoilua toteutetaan kaupungin kaikilla toimialoilla. Esimerkkejä hankkeista ovat vaikkapa uusi Kaupunkiympäristötoimialan talo, työmaakokemukset, leikkipuistot, keskustakirjasto Oodi, Omastadi-projektit, vammaisten asumispalvelut, palvelusetelit, koulujen muotoilukasvatus, syrjäytymisen ehkäisy, Kaupungintalon aula ja Helsinki Design Weekin Ilmastokoulu. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa kehitetään arkkitehtuuri- ja muotoiluoppimista. Käyttäjälähtöisyys on tärkeä avain palveluiden kehittämisessä.

DAMY HH -etäkeskustelussa linjoilla oli 29 damylaista. Tilaisuus tallennettiin DAMYn Youtube-kanavalle, josta sen voi katsoa milloin tahansa – tässä linkki videoon.

Villa Skeppetissä ja Kirkkonummella

Perjantaina 11.6. damylaiset pääsivät pitkästä aikaa live-ekskursiolle Tammisaareen. Raaseporin koronarajoituksia noudattaen tutustuimme kahdessa 15 hengen ryhmässä vastarestauroituun Göran Schildtin Villa Skeppetiin sekä Tammisaaren Säästöpankkiin, joka on myös Alvar Aallon suunnittelema. Lounas nautittiin pankkirakennuksen yläkerroksen ravintola Piazzassa.

Villa Skeppet

Paluumatkalla kävimme katsomassa Juha Leiviskän suunnittelemaa uhanalaista Kirkkonummen seurakuntakeskusta ja JKMM:n uutta hienoa kirjastoa Fyyriä.

Kaikki valokuvat on ottanut Jari Jetsonen.

Kirkkonummen seurakuntakeskus

 

 

Kirkkonummen kirjasto Fyyri

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut

16–20-vuotiaiden kesäkoululaisten ajattelu ja toiminta näkyvät Arkkitehtuurimuseon Studiossa kesällä 2021

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut Arkkitehtuurimuseon Studiossa 8.6.–5.9.2021. Studio on maksuton tila Arkkitehtuurimuseon 1. kerroksessa.

Arkkitehtuurimuseo toteuttaa kesällä 2021 kolme maksutonta Fill This Space – arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulua 16–20-vuotiaille nuorille. Viikon pituisissa kesäkouluissa avoimen haun kautta mukaan valitut osallistujat pohtivat arkkitehtuuriin ja rakennettuun ympäristöön liittyviä kysymyksiä yhdessä museoalan ja arkkitehtuurin ammattilaisten kanssa. Kesäkoulutoiminnalla Arkkitehtuurimuseo tarjoaa resursseja, tilaa ja tukea arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön tutkimiseen. Kesäkouluihin osallistuminen on maksutonta.

Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Studio avaa kesäkoulutoiminnan prosessia koko kesän ajan. Koululaisten käytössä oleva tila toimii paitsi paikkana työskentelylle myös yleisön suuntaan avautuvana näyttelynä. Tila muuttuu ja täydentyy nuorten käsissä vähitellen.

Kesäkoulut perustuvat yhteissuunnitteluun ja monisukupolviseen oppimiseen. Viikon aikana käsiteltävät sisällöt, vierailijat ja retket suunnitellaan osallistujien oman mielenkiinnon pohjalta. Arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä lähestytään kriittisesti, ilmiöpohjaisesti ja kokemuksellisesti. Kollektiivisessa työskentelyssä hyödynnetään taiteellisia menetelmiä.

Fill This Space -kesäkouluja ohjaavat museopedagogit Kaura Raudaskoski ja Jere Keskinen. Kesäkoulut toteutetaan yhteistyössä You Tell Me -kollektiivin Joonas Parviaisen, Ella Prokkolan ja Emel Tuupaisen kanssa. Arkkitehtiopiskelijoiden muodostaman kollektiivin tavoitteena on edistää ajattelutavan muutosta rakentamisen alalla vertaisoppimista hyödyntäen.

Kesäkoulutoimintaa ovat olleet tukemassa Arkkitehtuurimuseon koulutuskumppanit: Anttinen Oiva Arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät Damy ry ja Verstas Arkkitehdit.

Arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri vaikuttavat laajasti siihen, millaisessa ympäristössä me kaikki nyt ja tulevaisuudessa elämme. Haluamme museona antaa kaikenikäisille kiinnostuneille mahdollisuuden liittyä ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten tulevaisuuden ympäristöjä rakennetaan ja miten suunnitteluprosessit toimivat. 16–20-vuotiaat pohtivat samoja asioita, jotka puhuttavat arkkitehtuurissa laajemminkin juuri nyt. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, asuinalueiden eriarvoistuminen ja kestävän kehityksen edistäminen rakennetussa ympäristössä. Studioon kesän aikana kerrostuvan näyttelyn myötä kaikilla museovierailla on mahdollisuus kurkistaa näihin teemoihin, ja siihen kuinka nuoret ovat niitä käsitelleet, kertoo yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen.

Käyttämämme monisukupolvinen oppiminen on menetelmänä toimiva ja kiinnostava. Se mahdollistaa näkemysten ja kokemusten jakamisen eri ikäisten osallistujien välillä: voimme kaikki oppia toisiltamme ja luoda yhdessä uutta.

Kaleidoskoopissa Iittala 140

Designmuseon uusin näyttely Iittala 140 vuotta ennakkoesiteltiin 30.3.2021 damylaisille ja muille kutsuvieraille museon Facebookin kautta. Näyttely jatkuu 19.9. 2021 saakka.

”Kurkistuksia kaleidoskooppiin – luonnosta kulttuuriin” tarjoaa moniulotteisen katsauksen Iittalan lasitehtaan historiaan ja rooliin elämässämme ennen ja nyt.

Näyttely pohjautuu Designmuseon massiiviseen Iittala-kokoelmaan, jossa on yli 10 000 esinettä, luonnosta ja dokumenttia. Esillä on jopa ennennäkemättömiä esineitä, myös keräilijöiltä ja julkisista kokoelmista.

Yrjö Rosola Manalan tuli (Fire Of The Underworld), vase mouthblown glass, sandblasted 1936 Karhula-Iittala / Karhula glassworks.

Näyttely havainnollistaa lasia pintaa syvemmältä: historiaa, raaka-aineita, tekijöitä, työvälineitä vanhoista puumuoteista nykypäivän robotteihin, klassikkomuotoilijoita ja heidän luonnoksiaan, valmistusprosesseja ym.

Näyttelyn kuraattorit arkkitehti Florence Colombo ja teollinen muotoilija Ville Kokkonen ovat suunnitelleet näyttelyn 30 teemaa.

Designmuseon Facebookissa ovat nähtävissä videona näyttelyopas Mirja Nevalaisen kierros ja kuraattorien englanninkieliset esitykset 6.4. ja 27.4. suomeksi, 13.4. englanniksi ja 20.4. ruotsiksi. Ne toimivat 24 tuntia esityksen jälkeen.

Facebook.com/designmuseo/videos

Ystävyys yhdisti Aallon ja Schildtin

Joukko damylaisia kokoontui Ystävänpäivänä 14.2.2021 nauttimaan kulttuurihistoriallisista matkaelämyksistä Zoomin välityksellä. Matkareissun tuotti DAMYn hallituksen jäsen Jari Jetsonen.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Göran Schildt on monella tavoin ajankohtainen. Vastikään on ilmestynyt  Henrik Knifin kirjoittama elämäkerta Schildtistä. Verkkosivusto Finna.fi on julkaissut hänen noin 400 valokuvaa käsittävän arkistonsa. Jetsonen esitteli 50 siitä poimimaansa kuvaa lisättynä sopivasti omilla vertailukuvillaan.

DAMY suunnittelee ryhmämatkaa Tammisaareen tutustumaan mm. Villa Skeppetiin, jonka Alvar Aalto suunnitteli ystävälleen Schildtille. Matka toteutuu keväällä/kesällä koronatilanteen salliessa.

Jetsonen näytti myös vuonna 2009 kuvaamansa Christine Schildtin haastattelun. Filmi oli kuvattu Kreikassa Leroksen saarella, jossa Schildtit olivat ostaneet vanhan talon vuonna 1965.

Villa Kolkis

Schildt oli aikansa matkabloggaaja. Purjehdukset Daphne-veneellä ikuistuivat kuviksi ja teksteiksi. Aalto-kirjasarjan lisäksi hän kirjoitti matkakirjoja ja lehtiartikkeleita. Valokuvia on runsaasti etenkin vuosilta 1940-1960, ja ne esittelevät Välimeren tunnelmia, maisemia ja ihmisiä, matkantekoa ja myös matkaseuralaisia, tunnettuja kulttuurivaikuttajia.

Alvar ja Elissa Aalto olivat mukana mm. Niilin purjehduksilla. Alvar Aallon ystävyyttä on luonnehdittu elintärkeäksi Schildtille. Hän kirjoitti ystävänsä kolmiosaisen elämäkerran.

Schildtin kotialbumiin voit tutustua finna.fi .

 

Virtuaalista ennakkoa damylaisille

Designmuseo järjesti 2.2.2020 etäesittelyn Gunnel Nyman – Avoin arkisto -näyttelystä, joka on museon Galleriassa 30.5. asti.

Näyttely kattaa muotoilija Gunnel Nymanin (1909–1948) laajan ja monialaisen tuotannon esittelyn. Näytteillä on paitsi esineitä – lasia, valaisimia, huonekaluja, tekstiilejä – myös luonnoksia, teknisiä piirustuksia, kirjeitä, valokuvia, matkoilta talletettuja pääsylippuja, jopa veroilmoituksia ynnä muuta.

Ainutlaatuista näyttelyssä on digitointipiste, jossa kävijä voi tutustua käytännön museotyöhön, siihen miten yksityinen arkisto muuttuu museokokoelmaksi, ja voi itse kokeilla Nymanin luonnosten käsittelyä tai luoda oman teoksensa. Näin sitten kun museo on jälleen avoinna.

– Nymanin perikunnan luovuttama arkisto on museomme laajimpia, kertoi kokoelmaintendentti Susanna Thiel.

– Aineiston digitointi on edelleen menossa, ja näin saamme kokoelman haltuun. Luetteloinnin myötä kerätään tietoa, tehdään selvityksiä luonnoksista tuotantoon; tutkimukset ovat usein salapoliisityötä, museo-opas Pinja Nousiainen kuvaili.

Gunnel Nymanin ”Morsiushuntu”, Nuutajärven lasitehdas 1947.

Museo-opas Jaakko Simola kertoi, että Gunnel Nyman on tunnetuin lasitaiteilijana. Hän oli yhteistyössä kaikkien suurten kotimaisten lasitehtaiden kanssa. Hän valmistui huonekalupiirtäjäksi ja teki myös sisustus- ja tekstiilisuunnittelua. Valaisinsuunnittelu oli merkittävää. ”Aina monta rautaa tulessa”, hänestä on sanottu.

– Hienoa, kun vihdoin pääsi museoon! damylaiset kiittelivät.

Näyttelyyn voi tutustua verkossa designmuseum.fi. Designillassa 26.1. nauhoitettiin kiintoisa keskustelu, jossa Leena Svinhufvud haastattelee Kaisa Koivistoa ja Susanna Thieliä Gunnel Nymanin elämästä, työstä ja tuotannosta. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Hakupalveluun avataan asteittain Designmuseon arkistoaineistoa.

”Avoin arkisto” tarjoaa runsaasti tutkittavaa. Arkistokuva Minni Soverila.

Pikkujoulu etänä Japanin hengessä

DAMYn pikkujoulun 16.12.2020 teema oli designin ja arkkitehtuurin japanilais-suomalainen yhteistyö. Etäjuhlijoita oli vähän yli 50.

Yrjö Sotamaa johdatteli keskustelun suomalais-japanilaiseen muotoiluyhteistyöhön.

Suunnittelijat Ville Kokkonen ja Harri Koskinen esittelivät Iwatamo-hanketta: suunnittelua, tuotantoa ja työkulttuuria. Heidät kutsuttiin vuonna 2016 tutustumaan Iwate-alueen perinteisiin käsityömenetelmiin, joissa raaka-aineina on puu, posliini ja valurauta. Projekti palkittiin Good Design Award 2020 -palkinnolla, joka on Aasian merkittävin muotoilupalkinto. –.Palkinto kuuluu koko projektille, he korostavat.

Suunnittelijat matkasivat Japanissa tehtailla ja käsityöpajoissa. Iwatamo muotoutui paikalliseksi kehityshankkeeksi, jonka idea oli saada kansainvälistä perspektiiviä käsityöläisten tuotantoon. Projekteissa kehitettiin kestäviä, kotiin liittyviä esineitä. Kokkosen mukaan toiminta on startup-vaiheessa; uusia skenaarioita syntyy. Uusin projekti ovat lakkapintaiset tuotteet www.iwatemo.com.


Heikki ja Kaija Siren olivat tunnetuimpia Japani-arkkitehtejämme 1950-luvulta alkaen. Heidän töitään esittelevä näyttely jatkuu Espoon kaupunginmuseossa KAMUssa. Elina Standertskjöld (Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, evp) kuvaili japonismin näkymistä pariskunnan tuotannossa sekä Japanissa että Suomessa.

Otaniemen kappeli, 1957

– Luontosuhde on yhdistävä tekijä. Miten rakennukset sijoittuvat maisemaan, miten räystäät, terassit ja astinkivet, ja miten puumateriaali istuu kokonaisuuteen. Sisä- ja ulkotilat yhdistyvät taitavasti Sirenien pelkistetyssä arkkitehtuurissa.

Välipaloina Toshitake Shinohara esitti suomalaismusiikkia japanilaiseen tyyliin Jari Jetsosen kuvamaailman kera.

– Ensi vuonna meitä damylaisia odottaa pitkä lista vierailuja ja tapahtumia, lupasi DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen. – Toivottavasti pääsemme koronan kurimuksesta ja zoom-tilaisuuksista takaisin eläviin kohtaamisiin.

DAMYn syyskokous 2020

DAMY ry:n sääntöjenmukainen syyskokous pidettiin 9.12.2020 etänä Zoomin välityksellä. Osallistujia oli noin 20. Puheenjohtajana toimi Isa Kukkapuro-Enbom.

Strategia 2021–2023 innosti keskustelua. Päätettiin, että sen kiteytystä jatketaan alkuvuonna.

Yhdistyksen sääntöihin hyväksyttiin lisäys: Hallitus voi päättää, että yhdistyksen sääntömääräisiin tai ylimääräisiin kokouksiin voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Samoin hallitus voi edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin.

Vuoden 2021 toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarviot hyväksyttiin. Varainhankinnan merkittävin erä on Jenny ja Antti Wihurin rahaston 10 000 euron apuraha, jolla katetaan kolmen DAMY Talks 2021 -tilaisuuden kustannukset. Jäsenmaksut pidetään entisinä.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä arkkitehti Outi Raatikainen Anna Pirvolan tilalle. Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Wuorenjuuri ja varalle Kati Pöyry.

DAMYn hallituksen uusi jäsen Outi Raatikainen:

Kun kysytään mitä arkkitehtuuri ja design minulle merkitsevät, sanon, että en osaisi olla niitä ilman. Kutsun monia kotini esineitä niiden suunnittelijoiden nimillä.

Olen koulutukseltani ja varhaisimmalta työkokemukseltani Otaniemestä valmistunut arkkitehti, joka päätyi kaupallisen lisäkoulutuksen ansiosta suomalaisen muotoilun edistäjäksi Design Forum Finlandiin silloin, kun siellä tehtiin vahvasti kansainvälistä promootiota 1990-luvulla.

Taideteollisen korkeakoulun viestinnän johtaminen antoi alan koulutuksen tuntemuksen, laajensi verkostoja entisestään sekä toi myös muun visuaalisen kulttuurin sisällöt lähelle. Kulttuuritehdas Korjaamon johtaminen antoi kulttuuri- ja tapahtumabisneksen osaamista.

Ihan kohta tulee 13 vuotta oman yritykseni Pink Eminencen perustamisesta. Teemme tapahtumien ja kulttuurin markkinointiviestintää, kumppanuuksien rakentamista sekä tapahtuma- ja kulttuuritalojen, myös museoiden ja muiden kulttuuriorganisaatioiden monipuolisia asiantuntijatehtäviä.

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on mielestäni välttämättömyys tälle kansakunnalle. DAMY voi uuden strategiansa mukaisesti tukea museon rakentumista monin keinoin. Mitä enemmän uudella museohankkeella on ystäviä, sitä paremmin se voi.

Esa Laaksonen tutustutti arjen arkkitehtiin

Arkkitehti Else Aropaltio (1914–2008) vaikutti 1930–1960-luvuilla vahvasti monien Helsingin kaupunginosien ilmeeseen, mutta jäi itse melko tuntemattomaksi.

Arkkitehti, tietokirjailija Esa Laaksosen uusi kirja tutustuttaa Aropaltion tuotantoon, jota Laaksonen esitteli damylaisille 3.11.2020 webinaarissa.

Luonnonmukainen, väljä ja laadukas asuntosuunnittelu oli Aropaltiolle leimaavaa. Hänellä oli tärkeä panos sodanjälkeisessä aravarakentamisessa.

– Else Aropaltion vaatimaton toimisto oli kotona – vain yksi avustaja. Yhden naisen toimisto syntyi 1945. Puoliso Paavon menestyksekäs grynderiyritys Holvi Oy toteutti Elsen suunnitelmat. Kaikista kohteista tehtiin myös pienoismallit, Laaksonen kertoo.

Lauttasaari oli 1930-luvulla melko koskematon alue. Aropaltion suunnittelemia taloja nousi tuolloin ensin Isokaarelle, sitten Otavantielle, Haahkatielle ja Kauppaneuvoksentielle; kaikkiaan noin 50 kerrostaloa. Sittemmin tulivat Lauttasaaren yhteiskoulu ja Vattuniemenkujan tehdasrakennus 50-luvulla.

Haaga, Herttoniemi, Kallio, Munkkivuori, Vartiokylä, Pajamäki, Malmi ja Töölö ovat kaupunginosia, joissa Aropaltion asuntoarkkitehtuurin linjat yhä näkyvät.

Ks. youtube-videolta Esa Laaksosen luento Else Aropaltion arkkitehtuurista tästä linkistä