Kategoria: Etusivu

Keidas keskellä Kaisaniemeä

Damylaiset evoluutiopuussa

 

Intendentti Mikko Piirainen (LUOMUS) ja maisema-arkkitehti Gretel Hemgård esittelivät Evoluutiopuun haaroja. Taivasta vasten piirtyy Kasvutieteellisen puutarhan vanhin puu, lehtikuusi.

Kouluajan kasvioppi meni paljolti uusiksi, kun tutustuimme Kaisaniemen kasvitieteelliseen ulkopuutarhaan. Uusi evoluutiopuu esittelee kasvien kehityshistoriaa havainnollisesti.

Noppakiviset polut johdattavat kävijän istutuslaatikolta toiselle ja perehdyttävät kasvien luokittelujärjestelmään. Lähtökohta ovat elävät fossiilit satojenmiljoonien vuosien takaa. Perimäaineksen eli DNA:n ja tietokoneanalyysien avulla luokitellaan ja sijoitetaan kasvit järjestykseen: suku > heimo > lohko > luokka > kaari > eliökunta.

Tietenkin tutustutaan kasvien nimiin ja ihaillaan niiden kukoistusta –  keidas kotipuutarhurille!

Puutarhassa on noin 700 lajia ja lisää tulossa. Selkeät reititykset ja opasteet kattavat noin neljän hehtaarin ulkopuutarhan, johon on vapaa pääsy. Kierrätetyistä lohkareista rakennettu kivikkopuutarha on suosittu istuskelupaikka.

Ulkopuutarhan suunnittelussa on otettu huomioon paitsi Museoviraston ohjeet myös Helsingin kaupungin Kaisaniemen puiston uudistushanke. Siksi evoluutiopuun tyvi on sijoitettu paikalle, johon tulevaisuudessa nousee uusi pääportti puistoon.

Innokkaat damylaiset tutkimassa kasvimaailman saloja.

 

Entisestä Atlas-pankista Epicenter

Arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela voittivat arkkitehtuurikilpailun ja suunnittelivat Atlas-pankin pääkonttorin, joka valmistui v.1929.

Komean punatiilisen funkkisrakennuksen Mikonkatu 9:ssä valmistumisen jälkeen liikepankki meni pian konkurssiin ja liitettiin mm. Helsingin Osakepankkiin.

Monien vaiheiden jälkeen pankkisalissa on toiminut esimerkiksi elokuvateatteri Bio Rea ja elokuvaohjaaja Renny Harlinin Planet Hollywood.

Nyt kiinteistön omistaa Ilmarinen, joka tilasi saneerausprojektin arkkitehti ja sisustusarkkitehti Jari Inkiseltä /Gullsten-Inkinen Oy.

Kahdeksankerroksisen rakennuksen talotekniikka, pintamateriaalit ja kalusteet on uusittu muuntojoustaviksi, nykytarpeet täyttäviksi toimitiloiksi. Saneeraus valmistui vuonna 2018.

 


Vanhassa pankkisalissa on korkeutta kaksi kerrosta, ja sen akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Funkkisrakennus on suojeltu, mikä asetti tiukat ehdot tehtyihin muutoksiin.

Nykyinen käyttäjä on yhteisöllistä työtilaa tarjoava toimija, jonka liiketoiminta perustuu vuorovaikutukselle vuokralaisten kesken. Katutasossa on ravintola ja kellarikerroksessa maksullinen pyöräparkki.

Tulevaisuuden tekemisen museo – me teemme sen!

DAMY Talks 2 keräsi 17.4.2019 reilut 80 osallistujaa Helsingin kaupungintalon uudistuneeseen aulaan teemalla ”Minkälainen on meidän museo”. Toistakymmentä panelistia esittivät näkemyksiään uudesta museokonseptista. Loppulauselma oli ”Me teemme sen”.

Poimintoja puheenvuoroista

Opetushallituksen Ulla Teräs ja Demoksen Outi Kuittinen ovat olleet mukana museon konseptityössä viime syksystä. Työ kiteytyi äsken julkaistuun kirjaseen Tulevaisuuden tekemisen museo. Työhön osallistui yli 250 henkilöä.

Mikä tekee museosta maailman parhaan?
Maailmalta puuttuu arkkitehtuurin ja designin yhdistävä museo

Puhujat korostivat käyttäjälähtöisyyttä, kokemuksellisuutta, uusia esittelytapoja ja uutta teknologiaa.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen toppuutteli: vielä odotetaan valtion ja kaupungin päätöksiä, sitten edetään.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen esitti, että uusi museo on mahdollisuus suomalaisen designin ja arkkitehtuurin ”renessanssiin”, toimia katalysaattorina 50-60-luvun saavutusten jatkoon.

”Minun museoni” -paneelissa pohdittiin museon sisältöä:
mitä, kenelle, miten ja miksi

Jaana Räsänen kertoi Museoliiton tutkimuksesta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielestä nykyiset museot ovat vääränlaisia. He haluavat enemmän historiaa, esille enemmän asioita ja rohkeaa mieleen jäävää tilaa.

Lily Diazin mielestä museon tehtäviä on lisätä hyvinvointia, osallistumista, mukanaoloa ja tarjota alusta oppimiseen ja muistamiseen. Tieto, kokemus ja kommunikaatio ovat onnistumisen edellytyksiä.

– Ulkomaisissa museoissa on huomattavan avarat tilat, joihin mahtuu paljon eri yleisöjä häiritsemättä toisiaan, kertoi Jaana Räsänen. – Ja esimerkiksi uudessa Dundee-museossa koko henkilöstö on todella opiskellut museon rakennusvaiheet ja näyttelyt, sisäistänyt tarinat ja osaa kertoa ne kävijöille elävästi.

”Enemmän kuin museo” -teema pohditutti vaikuttavuutta

– Museo on enemmän kuin käyttäjäkokemus, totesi Ville Tikka. On tutkittava todelliset seuraukset, määritettävä museon yhteiskunnallinen rooli.

– Hyvä arkkitehtuuri on perusoikeutemme, tivasi arkkitehti Eero Lundén. – Iso kysymys on, miten avaudumme muille yhteiskunnallisille alueille. Uusi museo on tilaus sivistävälle keskustelulle. On katsottava moneen suuntaan: menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.
– Arkkitehtuurilla on iso merkitys, verrataanpa Oodia ja vaikkapa Prisma-marketteja. Uusi museo pitää kytkeä elävään urbaaniin ympäristöömme, Lundén korosti.

Mikko Leistin kommentti: pitää antaa tilaa tulevaisuudelle, luotava mahdollisuus muuttua, ei tiukkaan sidottuja tilaratkaisuja.

Tiina Merisalo pohti museon kohderyhmiä: mitä erilaisimmatt ihmiset! Pystyttävä rakentamaan erilaisia vaikuttavuuksia. On muistettava museon perinteiset tehtävät, mutta myös uudenlaiset. Valtakunnallisen vastuumuseon on ratkottava, miten saada koko Suomi mukaan.

– Uuden museon asiakaslupaus ratkaisee menestymisen. Museo on ensi sijassa helsinkiläisille ja muille suomalaisille, Stuba Nikula huomautti. – Samalla ulkomaisetkin kävijät kiinnostuvat. Museoilla on syvällinen tehtävä kuten kirjastoillakin. Oodi kertoo uudesta kirjastolaista ja sen yhteiskunnallisista tavoitteista. Mitä uusi museolaki tavoittelee, sitä on syytä tutkia.

Yleisöä puhututti uuden museon suunnittelun spiraalimaisuus. Valmistelua on tehty vain pienessä piirissä? Museonjohtaja Jukka Savolainen kiisti. Hankkeen valmistelussa ja esittelyissä on ollut mukana lukuisia poliittisia, yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja taiteellisia tahoja ja organisaatioita. Kun on saatu päätös museon toteutumisesta, edessä on laajaa osallistamista.

Tilaisuuden juontaja arkkitehti Esa Laaksonen kiteytti: ”Nyt on tarpeen ylittää kompromissit, aika suunnitella uusi museo intohimolla. Me teemme uuden museon.”

DAMY talks2 -seminaarin ohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote uudesta museosta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koe vuoden iloisin näyttely

Maailmojen salat -näyttely Designmuseossa tarjoaa seikkailun ympäri maailman pieniin mutta sitäkinkiehtovampiin mestaripajoihin ja niiden tuotoksiin. Näyttely jatkuu 22. päivään syyskuuta.

Johan Olin ja Aamu Song

Korealaistaustainen Aamu Song ja suomalainen Johan Olin ovat omaperäisimpiä muotoilunsuunnittelijoita ja toteuttajia. Pariskunta on tuonut Designmuseoon näytteille yli tuhat esinettä ja noin 200 piirrosta. Esillä on lukuisin variaatioin taide-esineitä, huonekaluja, vaatteita, asusteita ynnä muuta.

Matka-, Basaari-, Kauppa-, Arkisto-, Mestarit- ynnä muut näyttelysalit esittelevät tutkimusmatkailijoiden yli 10-vuotisen työn tuloksia taiteilijoina, muotoilijoina ja tuottajina. He ovat etsineet perinteisiä käsityömenetelmiä ja valmistustaitoja Suomen lisäksi muun muassa Japanista, Venäjältä, Meksikosta jaYhdysvalloista.

Ylitsepursuava kokoelma luo hyvää mieltä ja oivaltamisen iloa sekä antaa paljon tietoa. Voi tutustua”etsivätoimiston” taiteelliseen prosessiin: matkantekoon, mestareiden kohtaamisiin, kirjeenvaihtoon ja tuotantoon. Näyttelyarkkitehtuuri on omaa luokkaansa.
dd

Harvinaisia valokuvia nyt Suomessa

Maailmalla tunnettu muotikuvaaja Osma Harvilahti on valikoinut Designmuseon Galleriaanmielenkiintoisimpia otoksiaan. Pariisissa asuva Harvilahti on erikoistunut muotiin ja muotoiluun. New Colour -näyttelyssä on maailman ensiesityksenä muotitalo Louis Vuittonille tehty kuvasarja. Esillä on myös omia kuvasarjoja.

– Haluan tuoda kuviini erilaisia yhteyksiä, ajatuksia, tarinoita ja kysymysmerkkejä, Harvilahtikuvailee.

Osma Harvilahti haluaa herättää kuvillaan kysymyksiä.

Lappielämyksiä Bulevardilla

Entiseen vakuutusyhtiön toimistotaloon Helsingin Bulevardille on luotu harmoninen, hillitysti lappihenkinen hotellikokonaisuus Lapland Hotels. Iso joukko damylaisia pääsi aistimaan pohjoisia tunnelmia ja ihailemaan harkittuja sisustuksia 3.4.2019.

Damylaisia hotellihuoneiden hienouksiin perehdyttivät arkkitehdit Marjut Kauppinen ja Pervin Imadidtin Arkval Taite Oy:stä. Yritys on vastannut hotellin ilmeestä, sisustuksesta ja valaisinratkaisuista.

Lapland Hotels Bulevardissa on 182 huonetta, joista useimmissa on spa eli sauna, amme ja suihku suuren lasiseinän erottamana. Sisustuksen pääsävyt ovat harmaa ja beessi. Huoneissa on Pentikin keramiikkaa ja seinillä ketjun brändinmukainen poronsarvi. Tekstiileissä on hillitty Lappi-aihe. Julkisivua elävöittävät ikkunoiden ”tonttuvalot”, joista syntyy tähtitaivas Bulevardille.