Kategoria: DAMY

Kaupunkimuotoilu luo parempaa tulevaisuutta

Miten suunnitella parempaa lähiympäristöä, miten luoda sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää muotoilua ja miten sitä hyödyntää yhteiskunnassa?

Kaupunkimuotoilu oli DAMYn Happy Hour -tilaisuuden teema 2.9.2021. Toinen keskustelija oli designjohtaja, kaupunkitutkija, valtiotieteiden lisensiaatti Hanna Harris, joka aloitti maaliskuussa 2021 työnsä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla. Hanna Harris on työurallaan erikoistunut arkkitehtuurin ja muotoilun näkyvyyden lisäämiseen.

Keskustelukumppani oli designstrategi Virva Haltsonen Pentagon Designista, joka on mukana monissa kaupungin muotoiluprojekteissa. Arkkitehti Esa Laaksonen DAMYsta viritti kysymyksiä.

Helsinki on määrittänyt muotoilun keinoksi rakentaa maailman toimivinta kaupunkia, strategiansa mukaisesti. Muotoilu antaa työkaluja ymmärtää kaupunkilaisten tarpeita ja ratkaista merkityksellisiä ongelmia.

Helsinki on Suomen suurimpia muotoilun toimijoita. Se käynnistää vuosittain noin 75 hanketta,  joiden parissa toimii noin 200 muotoiluosaajaa.

Kaupunkimuotoilua toteutetaan kaupungin kaikilla toimialoilla. Esimerkkejä hankkeista ovat vaikkapa uusi Kaupunkiympäristötoimialan talo, työmaakokemukset, leikkipuistot, keskustakirjasto Oodi, Omastadi-projektit, vammaisten asumispalvelut, palvelusetelit, koulujen muotoilukasvatus, syrjäytymisen ehkäisy, Kaupungintalon aula ja Helsinki Design Weekin Ilmastokoulu. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa kehitetään arkkitehtuuri- ja muotoiluoppimista. Käyttäjälähtöisyys on tärkeä avain palveluiden kehittämisessä.

DAMY HH -etäkeskustelussa linjoilla oli 29 damylaista. Tilaisuus tallennettiin DAMYn Youtube-kanavalle, josta sen voi katsoa milloin tahansa – tässä linkki videoon.

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut

16–20-vuotiaiden kesäkoululaisten ajattelu ja toiminta näkyvät Arkkitehtuurimuseon Studiossa kesällä 2021

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut Arkkitehtuurimuseon Studiossa 8.6.–5.9.2021. Studio on maksuton tila Arkkitehtuurimuseon 1. kerroksessa.

Arkkitehtuurimuseo toteuttaa kesällä 2021 kolme maksutonta Fill This Space – arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulua 16–20-vuotiaille nuorille. Viikon pituisissa kesäkouluissa avoimen haun kautta mukaan valitut osallistujat pohtivat arkkitehtuuriin ja rakennettuun ympäristöön liittyviä kysymyksiä yhdessä museoalan ja arkkitehtuurin ammattilaisten kanssa. Kesäkoulutoiminnalla Arkkitehtuurimuseo tarjoaa resursseja, tilaa ja tukea arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön tutkimiseen. Kesäkouluihin osallistuminen on maksutonta.

Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Studio avaa kesäkoulutoiminnan prosessia koko kesän ajan. Koululaisten käytössä oleva tila toimii paitsi paikkana työskentelylle myös yleisön suuntaan avautuvana näyttelynä. Tila muuttuu ja täydentyy nuorten käsissä vähitellen.

Kesäkoulut perustuvat yhteissuunnitteluun ja monisukupolviseen oppimiseen. Viikon aikana käsiteltävät sisällöt, vierailijat ja retket suunnitellaan osallistujien oman mielenkiinnon pohjalta. Arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä lähestytään kriittisesti, ilmiöpohjaisesti ja kokemuksellisesti. Kollektiivisessa työskentelyssä hyödynnetään taiteellisia menetelmiä.

Fill This Space -kesäkouluja ohjaavat museopedagogit Kaura Raudaskoski ja Jere Keskinen. Kesäkoulut toteutetaan yhteistyössä You Tell Me -kollektiivin Joonas Parviaisen, Ella Prokkolan ja Emel Tuupaisen kanssa. Arkkitehtiopiskelijoiden muodostaman kollektiivin tavoitteena on edistää ajattelutavan muutosta rakentamisen alalla vertaisoppimista hyödyntäen.

Kesäkoulutoimintaa ovat olleet tukemassa Arkkitehtuurimuseon koulutuskumppanit: Anttinen Oiva Arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät Damy ry ja Verstas Arkkitehdit.

Arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri vaikuttavat laajasti siihen, millaisessa ympäristössä me kaikki nyt ja tulevaisuudessa elämme. Haluamme museona antaa kaikenikäisille kiinnostuneille mahdollisuuden liittyä ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten tulevaisuuden ympäristöjä rakennetaan ja miten suunnitteluprosessit toimivat. 16–20-vuotiaat pohtivat samoja asioita, jotka puhuttavat arkkitehtuurissa laajemminkin juuri nyt. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, asuinalueiden eriarvoistuminen ja kestävän kehityksen edistäminen rakennetussa ympäristössä. Studioon kesän aikana kerrostuvan näyttelyn myötä kaikilla museovierailla on mahdollisuus kurkistaa näihin teemoihin, ja siihen kuinka nuoret ovat niitä käsitelleet, kertoo yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen.

Käyttämämme monisukupolvinen oppiminen on menetelmänä toimiva ja kiinnostava. Se mahdollistaa näkemysten ja kokemusten jakamisen eri ikäisten osallistujien välillä: voimme kaikki oppia toisiltamme ja luoda yhdessä uutta.

Kaleidoskoopissa Iittala 140

Designmuseon uusin näyttely Iittala 140 vuotta ennakkoesiteltiin 30.3.2021 damylaisille ja muille kutsuvieraille museon Facebookin kautta. Näyttely jatkuu 19.9. 2021 saakka.

”Kurkistuksia kaleidoskooppiin – luonnosta kulttuuriin” tarjoaa moniulotteisen katsauksen Iittalan lasitehtaan historiaan ja rooliin elämässämme ennen ja nyt.

Näyttely pohjautuu Designmuseon massiiviseen Iittala-kokoelmaan, jossa on yli 10 000 esinettä, luonnosta ja dokumenttia. Esillä on jopa ennennäkemättömiä esineitä, myös keräilijöiltä ja julkisista kokoelmista.

Yrjö Rosola Manalan tuli (Fire Of The Underworld), vase mouthblown glass, sandblasted 1936 Karhula-Iittala / Karhula glassworks.

Näyttely havainnollistaa lasia pintaa syvemmältä: historiaa, raaka-aineita, tekijöitä, työvälineitä vanhoista puumuoteista nykypäivän robotteihin, klassikkomuotoilijoita ja heidän luonnoksiaan, valmistusprosesseja ym.

Näyttelyn kuraattorit arkkitehti Florence Colombo ja teollinen muotoilija Ville Kokkonen ovat suunnitelleet näyttelyn 30 teemaa.

Designmuseon Facebookissa ovat nähtävissä videona näyttelyopas Mirja Nevalaisen kierros ja kuraattorien englanninkieliset esitykset 6.4. ja 27.4. suomeksi, 13.4. englanniksi ja 20.4. ruotsiksi. Ne toimivat 24 tuntia esityksen jälkeen.

Facebook.com/designmuseo/videos

DAMYn syyskokous 2020

DAMY ry:n sääntöjenmukainen syyskokous pidettiin 9.12.2020 etänä Zoomin välityksellä. Osallistujia oli noin 20. Puheenjohtajana toimi Isa Kukkapuro-Enbom.

Strategia 2021–2023 innosti keskustelua. Päätettiin, että sen kiteytystä jatketaan alkuvuonna.

Yhdistyksen sääntöihin hyväksyttiin lisäys: Hallitus voi päättää, että yhdistyksen sääntömääräisiin tai ylimääräisiin kokouksiin voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Samoin hallitus voi edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin.

Vuoden 2021 toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarviot hyväksyttiin. Varainhankinnan merkittävin erä on Jenny ja Antti Wihurin rahaston 10 000 euron apuraha, jolla katetaan kolmen DAMY Talks 2021 -tilaisuuden kustannukset. Jäsenmaksut pidetään entisinä.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä arkkitehti Outi Raatikainen Anna Pirvolan tilalle. Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Wuorenjuuri ja varalle Kati Pöyry.

DAMYn hallituksen uusi jäsen Outi Raatikainen:

Kun kysytään mitä arkkitehtuuri ja design minulle merkitsevät, sanon, että en osaisi olla niitä ilman. Kutsun monia kotini esineitä niiden suunnittelijoiden nimillä.

Olen koulutukseltani ja varhaisimmalta työkokemukseltani Otaniemestä valmistunut arkkitehti, joka päätyi kaupallisen lisäkoulutuksen ansiosta suomalaisen muotoilun edistäjäksi Design Forum Finlandiin silloin, kun siellä tehtiin vahvasti kansainvälistä promootiota 1990-luvulla.

Taideteollisen korkeakoulun viestinnän johtaminen antoi alan koulutuksen tuntemuksen, laajensi verkostoja entisestään sekä toi myös muun visuaalisen kulttuurin sisällöt lähelle. Kulttuuritehdas Korjaamon johtaminen antoi kulttuuri- ja tapahtumabisneksen osaamista.

Ihan kohta tulee 13 vuotta oman yritykseni Pink Eminencen perustamisesta. Teemme tapahtumien ja kulttuurin markkinointiviestintää, kumppanuuksien rakentamista sekä tapahtuma- ja kulttuuritalojen, myös museoiden ja muiden kulttuuriorganisaatioiden monipuolisia asiantuntijatehtäviä.

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on mielestäni välttämättömyys tälle kansakunnalle. DAMY voi uuden strategiansa mukaisesti tukea museon rakentumista monin keinoin. Mitä enemmän uudella museohankkeella on ystäviä, sitä paremmin se voi.

DAMYn kevätkokous 22.9.2020

Maire Mattinen vastaanotti Museoliiton myöntämän ansiomerkin, luovuttajat museolehtori Leena Svinhufvud, Designmuseo, ja tietopalveluiden päällikkö, tutkimuspäällikkö Juhana Lahti, Arkkitehtuurimuseo.

 

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 22.9.2020 Designmuseossa. Koronaepidemia myöhensi kokouksen ja vähensi osallistujia. Paikalla oli noin 15 damylaista.

Kokouksen aluksi juhlittiin DAMYn puheenjohtajaa arkkitehti Maire Mattista kukin ja ansiomerkein. Museoliitto oli keväällä myöntänyt hänelle ansiomerkin museoiden hyväksi tehdystä merkittävästä ja pitkäjänteisestä vapaaehtoistoiminnan edistämisestä.

Damylaiset onnittelevat Mairea myös heinäkuisen 70-vuotispäivän johdosta.

Yhdistyksen tilinpäätös 2019 hyväksyttiin. Vuoden 2019 toimintakertomus käsiteltiin. Jäsentapahtumien määrä ja kirjo todettiin laajaksi: 2–4 tilaisuutta kuukausittain.

Jäsenmäärän kehitys oli myönteinen. Jäsenkyselyn vastaaja-aktiivisuus oli erinomainen, ja jäsenistöltä saatiin paljon ideoita toimintaan. Linkki jäsenkyselyn vastauksiin. Linkki jäsenkyselyn vastauksiin (pdf)

DAMYn strategian suunnittelukokous on 13.10.2020 Designmuseossa. Mukaan mahtuu noin 40 ilmoittautujaa (osallistujien lukumäärä saattaa vielä muuttua koronatilanteesta riippuen). Ilmoittautuminen tästä linkistä.

Vuoden 2020 syyskokous pidettäneen joulukuussa.

 

 

Tulevaisuuden tekemisen museo – me teemme sen!

DAMY Talks 2 keräsi 17.4.2019 reilut 80 osallistujaa Helsingin kaupungintalon uudistuneeseen aulaan teemalla ”Minkälainen on meidän museo”. Toistakymmentä panelistia esittivät näkemyksiään uudesta museokonseptista. Loppulauselma oli ”Me teemme sen”.

Poimintoja puheenvuoroista

Opetushallituksen Ulla Teräs ja Demoksen Outi Kuittinen ovat olleet mukana museon konseptityössä viime syksystä. Työ kiteytyi äsken julkaistuun kirjaseen Tulevaisuuden tekemisen museo. Työhön osallistui yli 250 henkilöä.

Mikä tekee museosta maailman parhaan?
Maailmalta puuttuu arkkitehtuurin ja designin yhdistävä museo

Puhujat korostivat käyttäjälähtöisyyttä, kokemuksellisuutta, uusia esittelytapoja ja uutta teknologiaa.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen toppuutteli: vielä odotetaan valtion ja kaupungin päätöksiä, sitten edetään.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen esitti, että uusi museo on mahdollisuus suomalaisen designin ja arkkitehtuurin ”renessanssiin”, toimia katalysaattorina 50-60-luvun saavutusten jatkoon.

”Minun museoni” -paneelissa pohdittiin museon sisältöä:
mitä, kenelle, miten ja miksi

Jaana Räsänen kertoi Museoliiton tutkimuksesta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielestä nykyiset museot ovat vääränlaisia. He haluavat enemmän historiaa, esille enemmän asioita ja rohkeaa mieleen jäävää tilaa.

Lily Diazin mielestä museon tehtäviä on lisätä hyvinvointia, osallistumista, mukanaoloa ja tarjota alusta oppimiseen ja muistamiseen. Tieto, kokemus ja kommunikaatio ovat onnistumisen edellytyksiä.

– Ulkomaisissa museoissa on huomattavan avarat tilat, joihin mahtuu paljon eri yleisöjä häiritsemättä toisiaan, kertoi Jaana Räsänen. – Ja esimerkiksi uudessa Dundee-museossa koko henkilöstö on todella opiskellut museon rakennusvaiheet ja näyttelyt, sisäistänyt tarinat ja osaa kertoa ne kävijöille elävästi.

”Enemmän kuin museo” -teema pohditutti vaikuttavuutta

– Museo on enemmän kuin käyttäjäkokemus, totesi Ville Tikka. On tutkittava todelliset seuraukset, määritettävä museon yhteiskunnallinen rooli.

– Hyvä arkkitehtuuri on perusoikeutemme, tivasi arkkitehti Eero Lundén. – Iso kysymys on, miten avaudumme muille yhteiskunnallisille alueille. Uusi museo on tilaus sivistävälle keskustelulle. On katsottava moneen suuntaan: menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.
– Arkkitehtuurilla on iso merkitys, verrataanpa Oodia ja vaikkapa Prisma-marketteja. Uusi museo pitää kytkeä elävään urbaaniin ympäristöömme, Lundén korosti.

Mikko Leistin kommentti: pitää antaa tilaa tulevaisuudelle, luotava mahdollisuus muuttua, ei tiukkaan sidottuja tilaratkaisuja.

Tiina Merisalo pohti museon kohderyhmiä: mitä erilaisimmatt ihmiset! Pystyttävä rakentamaan erilaisia vaikuttavuuksia. On muistettava museon perinteiset tehtävät, mutta myös uudenlaiset. Valtakunnallisen vastuumuseon on ratkottava, miten saada koko Suomi mukaan.

– Uuden museon asiakaslupaus ratkaisee menestymisen. Museo on ensi sijassa helsinkiläisille ja muille suomalaisille, Stuba Nikula huomautti. – Samalla ulkomaisetkin kävijät kiinnostuvat. Museoilla on syvällinen tehtävä kuten kirjastoillakin. Oodi kertoo uudesta kirjastolaista ja sen yhteiskunnallisista tavoitteista. Mitä uusi museolaki tavoittelee, sitä on syytä tutkia.

Yleisöä puhututti uuden museon suunnittelun spiraalimaisuus. Valmistelua on tehty vain pienessä piirissä? Museonjohtaja Jukka Savolainen kiisti. Hankkeen valmistelussa ja esittelyissä on ollut mukana lukuisia poliittisia, yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja taiteellisia tahoja ja organisaatioita. Kun on saatu päätös museon toteutumisesta, edessä on laajaa osallistamista.

Tilaisuuden juontaja arkkitehti Esa Laaksonen kiteytti: ”Nyt on tarpeen ylittää kompromissit, aika suunnitella uusi museo intohimolla. Me teemme uuden museon.”

DAMY talks2 -seminaarin ohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote uudesta museosta

Näkökulmia museoihin

Arkkitehtuurin päivää vietetään vuosittain 3. helmikuuta Alvar Aallon syntymäpäivänä. DAMY oli mukana ArchInfon, SAFAn, Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -museon järjestämässä juhlassa Kiasmassa. Ohjelmassa oli mm. uuden V&A Dundeen designmuseon esittely.

Tilaisuus antoi paljon eväitä uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota varten – #uusimuseo.

Kansainvälinen vetonaula

Skotlannin V&A Dundeen palkittua designmuseota esitteli museonjohtaja PhilipLong​. Kulttuurihanke elvyttää pienen taantuvan kaupungin elämää. Ennen takapihana ollut rantavyöhyke on nyt viihtyisä ja vetovoimainen.

Museota valmisteltiin pari vuosikymmentä, verkostoja rakennettiin, ja sitä tehtiin tunnetuksi V&A-bussin Design in Motion​​ avulla. Paljon huomiota kiinnitettiin muotoilukasvatukseen ja paikallisiin vahvuuksiin.

Arkkitehti Kengo Kuman suunnittelemasta V&A Dundeen museosta on tullut kansainvälinen vetonaula, jonka välilliset vaikutukset paikallistalouteen ja matkailuun ovat olleet suuria.

Tallinnan Arkkitehtuurimuseon johtaja Triin Ojari​  ​ kertoi, että arkkitehtuuri ja muotoilu on Virossa päätetty yhdistää saman katon alle. Hanke on alussa, perusteellisemmat strategiat ja suunnitelmat vielä puuttuvat.

Arkkitehtuurin perintö

Arkkitehtuurin omistajuus, alkuperäisten piirustusten merkitys ja arkistojen avoimuus nousivat järisyttävällä tavalla esiin The Proposal​ -dokumenttielokuvassa. Synttärikahvien suklaakakku oli nousta kurkkuun, kun jouduimme pohtimaan, voiko kansallisomaisuutena pidetyn rakennusperinnön ostaa rahalla ja sitten sulkea yleisön tavoittamattomiin.

Kansainvälisistä museohankkeista voi lukea lisää esimerkiksi Arkkitehti-lehden numerosta  5/2018, joka on näköislehtenä osoitteessa https://www.ark.fi/reader/3369#page=1

DAMYn pikkujouluissa keskustelu uudesta Arkkitehtuuri- ja designmuseosta

Kaupunginvaltuutettu, professori Sirpa Asko-Seljavaara kannusti meitä aktiiviseen toimintaan uuden museon aikaansaamiseksi. Hän korosti, että Guggenheim-projektin virheistä kannattaa oppia. Hanke ei voi olla ylhäältä annettu valmis konsepti.

Asko-Seljavaara ei ollut innostunut Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun voittaneesta mustasta museokompleksista ja toivoi, että nyt saadaan paremmin ympäristöönsä sopeutuva rakennus.

Hän varoitti, että on syytä varautua moninaiseen, jopa ristiriitaiseen keskusteluun. Valtuustossa museota varmasti halutaan keskustan sijaan Myllypuroon tai muualle kaupungin laitamille.

Asko-Seljavaara toi juhlaamme pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen, jossa korostetaan, että uuden museon on oltava kansainvälinen ja uutta luova korkeatasoinen museo.

Museonjohtajat Jukka Savolainen ja Reetta Heiskanen kertoivat, kuinka hanke etenee. Tuomas Auvisen johdolla istuu parhaillaan toinen työryhmä, jonka selvitys julkistetaan helmikuun lopussa. He muistuttivat, että kaikkien on syytä aika ajoin vilkaista uuden museon sivustoa #uusimuseo.fi , jossa ovat uusimmat uutiset ja tapahtumat.

Asko-Seljavaara kertoi myös ASKO-säätiön apurahakäytännöistä, joiden avulla on kyetty tukemaan montaa nuorta muotoilijakykyä.

Pikkujouluissa kuultiin Timo Vikkulan musiikkia ja viihdyttiin ystävien kesken.

DAMY on ihan kaikille ja tarjoaa uusia elämyksiä

Vuoden damylainen Aki Eerikäinen:  ”Olen hehkuttanut, että DAMY avaa ovia kiinnostaviin kohteisiin, joihin ei ole asiaa itsekseen. Vierailut ja matkat arkkitehtuuri- ja muotoilukohteisiin ovat jo jäsenyyden arvoisia. Puhumattakaan esimerkiksi museoiden näyttelyiden ennakkoesittelyistä, joissa on läsnä niiden toteuttajia ja taiteilijoita; tapahtumat tarjoavat näyttelyistä perusesittelyä laajemmin tietoa ja näkökulmia.”

Damylaisten museonystävien vapaaehtoistyöstä Eerikäisellä on paljon kokemusta. Hän on mielellään mukana yleisötapahtumissa, kuten Designmuseon Designilloissa, työpajoissa ja keskusteluissa.
”Olen useimmiten museon aulassa toivottamassa kävijät tervetulleeksi ja kertomassa käytännön asioista. Haluan jättää kävijöille kivan muistijäljen. Koen, että museonystävähommassa olen saamapuolella.”

Vapaaehtoistyö ei vaadi ihmeosaamista. Museot opastavat alkuun eikä kaikkea tarvitse tietää – sitä varten on museon henkilökunta. Työ voi olla mitä moninaisinta museoiden taustatöistä yleisötapaamisiin.
”Monet kokevat, että DAMY on ainostaan designin ja arkkitehtuurin ammattilaisille. Ei toki, tämä  on kiva yhteisö aivan kaikille. Minusta jäsenyys on omiaan avaamaan silmiä sekä luomaan ja täydentämään elämyksiä ihan meille kaikille.”

_____________________________________________

Nyt nuoret mukaan
– vain 15 euroa vuodessa

30-vuotiaaksi asti voit olla 15 eurolla jäsen DAMYssa, Design- ja Arkkitehtuurimuseon ystävissä. Maaliskuun kevätkokous päätti uudesta jäsenlajista. Ikärajan ylittänyt voi jatkaa damylaisena 35 euron vuosimaksulla.

DAMYn jäsenyys avaa ovia uusiin elämyksiin ja kokemuksiin: ilmainen sisäänpääsy Design- ja Arkkitehtuurimuseoihin, kutsuja näyttelyiden avajaisiin, VIP-esittelyjä, käyntejä muotoilu- ja arkkitehtuurikohteisiin – paikkoihin, joihin ei itsekseen pääse, retkiä ja matkoja, asiantuntijoiden luentoja, juhlia, ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä ja paljon muuta.

_____________________________________________

DAMYn kevätkokouksessa uusia toiminta-ajatuksia

Jäsenpalvelujen kehitys ja uusien jäsenien hankinta ovat DAMYn toiminnan painopisteitä vuonna 2018. Jäsenhankinnassa keskitytään nuoriso- ja kannattajajäseniin. Sponsoreiden määrää pyritään lisäämään.

Jäsentapahtumia linjataan ainutkertaisiksi ja ystäviä yhdistäviksi. Tarjolla on vierailuja, retkiä ja matkoja, näyttelyiden ennakkoesittelyjä, luentoja ja keskusteluja. Kehitteillä on uusia yllätyksellisiä toimintoja ja palvelupaketteja. Yhteistyötä alan toimijoiden kanssa tehostetaan. Luodaan verkostoja ja kulttuurienvälistä yhteistyötä. Verkostoista esimerkki on alkuvuonna 2018 käynnistynyt Ystävyyslataamo-hanke.

Kokouksessa 20.3.2018 hyväksyttiin DAMYn tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuodelta 2017. Vahvistettiin vuoden 2018 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä nuorisojäsenen jäsenmaksu 15 euroa vuodelle 2018.

Keskusteltiin muun muassa museonystävien vapaaehtoistoiminnasta. Vuoden damylainen Aki Eerikäinen kertoi kokemuksistaan DAMYn hallituksen jäsenenä ja vapaaehtoistoimijana.

DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen esitteli Ystävyyslataamo-hankkeen alkuvaiheita.