Kategoria: DAMY

Aino ja Alvar Aallon rakkaustarina löytyi kirjeistä

– Aloittaessani Aino ja Alvar Aallon tarinan en tiennyt, millainen teoksesta tulisi, kertoi Heikki Aalto-Alanen damylaisille ystävänpäivän 14.2.2022 Happy Hour -zoom-keskustelussa.

– Kirja Rakastan sinussa ihmistä perustuu Aaltojen yksityiseen kirjeenvaihtoon. Se on Aaltojen omaa kertomaa työstään, kumppanuudesta, perhe-elämästä, kodeista, ystävistä, matkoista. 30- ja 40-luvuilla he kirjoittivat toisilleen melkeinpä päivittäin. Paljolti kirjeissä selostettiin suunnitelmia, kohteita, työvaiheita, matkatapahtumia, mutta aina myös helliteltiin puolisoa, lapsia – ”ressuja” – unohtamatta.

Heikki Aalto-Alanen on Aaltojen tyttärenpoika, ammatiltaan juristi. Aaltojen Riihitien talon ullakolta löytyi 90-luvun alkupuolella muutama pahvilaatikko täynnä kirjeitä ja paljon luonnoksia sisältänyt matkalaukku. Aalto-Alanen aloitti eläkkeelle jäätyään piirrosten ja äidiltään säilytettäviksi saamiensa kirjeiden järjestelyn kolmisen vuotta sitten, ja kirja ilmestyi syksyllä 2021.

– Aino Allon tausta, persoona, luovuus ja rooli Alvarin rinnalla avautuvat kirjan sivuilla uudella tavalla. Ainohan oli arkkitehti ja muotoilija, vaikka hänet usein on mainittu vain vaimona, keskustelukumppani Esa Laaksonen totesi. Hän kiittää myös kirjan harkittua valokuva- ja piirroskuvitusta.

Aalloilla oli taito tutustua ulkomaisiin huippuarkkitehteihin, joista joidenkin kanssa syntyi läheinen perheystävyys. Kansainvälisistä yhteyksistään Alvar tuotti eloisaa tekstiä ja hyviä tarinoita, Aalto-Alanen kertoi.

Jälleen ajankohtaisen Paimion parantolan suunnittelun vaiheet kuvataan kirjassa, samoin Viipurin kirjaston luomistyö, monien muiden isojen ja pienempien töiden ohella. Aino Aallon osuus oli merkittävä Artekin synnyssä ja toiminnassa. Mielenkiintoisia ovat myös kirjeet ja kuvaukset Aaltojen Amerikka-ajasta.

Aalto-tarina on paitsi intiimi elämäkerta myös monipuolinen tietokirja, joka esittelee arkkitehtuurimme historian lisäksi kulttuurihistoriaa ja taustoittavaa ajankuvaa Suomen ja muunkin maailman menosta.

Männyt Finlandia-talon kupeeseen

Maaliskuussa avautuva Pikku-Finlandia tuli jo ennalta tutuksi DAMYn Happy Hour -tapahtumassa 3.2.2022 arkkitehti Jaakko Torvisen esittelemänä. Zoom-tapahtumaa seurasi runsas 30 damylaista.

Finlandia-talon remontti jatkuu vuoteen 2025. Väistötilaksi sen kylkeen rakennettiin Pikku-Finlandia, joka tarjoaa kokous- ja juhlatiloja, kahvilan ja gallerian sekä terassin Töölönlahdelle päin.

Jaakko Torvinen esitteli prosessin, joka alkoi helmikuussa 2019. Aalto-yliopiston 18 arkkitehtiopiskelijaa teki ehdoksensa, ja neljä valittiin jatkoon. Työn myötä Torvinen valmistui arkkitehdiksi.

– Metsä takaisin kaupunkiin oli perusidea. Halusimme käyttää suomalaista havupuuta kantavana rakenteena. Loviisalaisesta metsästä valittiin männyt, joista painepesurilla poistettiin kaarnat. Puiden paksuus ja oksaisuus valittiin tarkasti, sahaus ja asennukset olivat vaativaa työtä.

Rakennuksen perustana ovat teräspalkit, mutta mäntyrungot ja puupaneelit luovat näyttävän sisätilan. Siirrettävyys ja uusiokäytettävyys olivat alusta alkaen päämäärät.

– Tutkin diplomityössäni käänteistä rakennussuunnittelua: miten rakennuksen purkaminen otetaan huomioon. Pikku-Finlandia on kolmen vuoden kuluttua siirrettävissä ja muokattavissa puolessa vuodessa kouluksi tai päiväkodiksi, Torvinen kertoo.

Vuokon elämäntyö DAMYn HH:ssa

– En voinut kieltäytyä kunniasta, kun Vuokko pyysi kirjoittamaan elämäkertansa, kertoi Jutta Ylä-Mononen DAMYn Happy Hour -zoomtilaisuudessa 4.11.2021.

Juuri ilmestyneestä teoksesta Vuokko – Muotoilija Vuokko Nurmesniemen elämä ja ura keskustelivat sen kirjoittaja, toimittaja, sisustussuunnittelija, keraamikko Jutta Ylä-Mononen ja kuraattori Isa Kukkapuro-Enbom.

– Vuokon kanssa tuli vahva tuttuuden tunne, kun tapasimme talvella 2018 ja syksystä alkaen jatkoimme viikoittain. Keskustelujen lisäksi tutkin arkistoja ja tein Vuokkoon linkittyvien henkilöiden haastatteluja. Projekti oli iso, kuin palapeli koottavaksi, sillä Vuokon työuraa kesti yli 70 vuotta, Ylä-Mononen kuvailee.

Kirjassa lähdetään Vuokon opiskeluajoista ja työelämän alusta. Armi Ratian kutsu Marimekkoon oli hämmentävä kokemus vähän yli 20-vuotiaalle. Menestys seurasi toistaan. 60–70-lukujen suunnitteluja yhä jäljitellään; nyt 91-vuotias Vuokko on kokenut renessanssin.

Vuokko ja miehensä Antti Nurmesniemi eivät juuri tehneet yhteistyötä, sillä kummallakin oli oma uransa. Mutta Antti edisti Vuokon suunnittelutyötä pelkistymään, yksinkertaistumaan. Rohkeat kuviot, graafiset muotoilut ja omaperäiset värit leimasivat Vuokon vaatteita.

Jutta Ylä-Monosen mukaan Vuokko on aina noudattanut omaa linjaansa, ollut uskollinen omille valinnoilleen. – Ei muotia, vaan muotoilua.

Designmuseossa on valtava Vuokko Nurmesniemi -kokoelma.

Siltalan kustantama Vuokko-teos on saatavilla paitsi painettuna myös e-kirjana ja äänikirjana.

Kaupunkimuotoilu luo parempaa tulevaisuutta

Miten suunnitella parempaa lähiympäristöä, miten luoda sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää muotoilua ja miten sitä hyödyntää yhteiskunnassa?

Kaupunkimuotoilu oli DAMYn Happy Hour -tilaisuuden teema 2.9.2021. Toinen keskustelija oli designjohtaja, kaupunkitutkija, valtiotieteiden lisensiaatti Hanna Harris, joka aloitti maaliskuussa 2021 työnsä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla. Hanna Harris on työurallaan erikoistunut arkkitehtuurin ja muotoilun näkyvyyden lisäämiseen.

Keskustelukumppani oli designstrategi Virva Haltsonen Pentagon Designista, joka on mukana monissa kaupungin muotoiluprojekteissa. Arkkitehti Esa Laaksonen DAMYsta viritti kysymyksiä.

Helsinki on määrittänyt muotoilun keinoksi rakentaa maailman toimivinta kaupunkia, strategiansa mukaisesti. Muotoilu antaa työkaluja ymmärtää kaupunkilaisten tarpeita ja ratkaista merkityksellisiä ongelmia.

Helsinki on Suomen suurimpia muotoilun toimijoita. Se käynnistää vuosittain noin 75 hanketta,  joiden parissa toimii noin 200 muotoiluosaajaa.

Kaupunkimuotoilua toteutetaan kaupungin kaikilla toimialoilla. Esimerkkejä hankkeista ovat vaikkapa uusi Kaupunkiympäristötoimialan talo, työmaakokemukset, leikkipuistot, keskustakirjasto Oodi, Omastadi-projektit, vammaisten asumispalvelut, palvelusetelit, koulujen muotoilukasvatus, syrjäytymisen ehkäisy, Kaupungintalon aula ja Helsinki Design Weekin Ilmastokoulu. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa kehitetään arkkitehtuuri- ja muotoiluoppimista. Käyttäjälähtöisyys on tärkeä avain palveluiden kehittämisessä.

DAMY HH -etäkeskustelussa linjoilla oli 29 damylaista. Tilaisuus tallennettiin DAMYn Youtube-kanavalle, josta sen voi katsoa milloin tahansa – tässä linkki videoon.

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut

16–20-vuotiaiden kesäkoululaisten ajattelu ja toiminta näkyvät Arkkitehtuurimuseon Studiossa kesällä 2021

Fill This Space – Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulut Arkkitehtuurimuseon Studiossa 8.6.–5.9.2021. Studio on maksuton tila Arkkitehtuurimuseon 1. kerroksessa.

Arkkitehtuurimuseo toteuttaa kesällä 2021 kolme maksutonta Fill This Space – arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kesäkoulua 16–20-vuotiaille nuorille. Viikon pituisissa kesäkouluissa avoimen haun kautta mukaan valitut osallistujat pohtivat arkkitehtuuriin ja rakennettuun ympäristöön liittyviä kysymyksiä yhdessä museoalan ja arkkitehtuurin ammattilaisten kanssa. Kesäkoulutoiminnalla Arkkitehtuurimuseo tarjoaa resursseja, tilaa ja tukea arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön tutkimiseen. Kesäkouluihin osallistuminen on maksutonta.

Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Studio avaa kesäkoulutoiminnan prosessia koko kesän ajan. Koululaisten käytössä oleva tila toimii paitsi paikkana työskentelylle myös yleisön suuntaan avautuvana näyttelynä. Tila muuttuu ja täydentyy nuorten käsissä vähitellen.

Kesäkoulut perustuvat yhteissuunnitteluun ja monisukupolviseen oppimiseen. Viikon aikana käsiteltävät sisällöt, vierailijat ja retket suunnitellaan osallistujien oman mielenkiinnon pohjalta. Arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä lähestytään kriittisesti, ilmiöpohjaisesti ja kokemuksellisesti. Kollektiivisessa työskentelyssä hyödynnetään taiteellisia menetelmiä.

Fill This Space -kesäkouluja ohjaavat museopedagogit Kaura Raudaskoski ja Jere Keskinen. Kesäkoulut toteutetaan yhteistyössä You Tell Me -kollektiivin Joonas Parviaisen, Ella Prokkolan ja Emel Tuupaisen kanssa. Arkkitehtiopiskelijoiden muodostaman kollektiivin tavoitteena on edistää ajattelutavan muutosta rakentamisen alalla vertaisoppimista hyödyntäen.

Kesäkoulutoimintaa ovat olleet tukemassa Arkkitehtuurimuseon koulutuskumppanit: Anttinen Oiva Arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Ystävät Damy ry ja Verstas Arkkitehdit.

Arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri vaikuttavat laajasti siihen, millaisessa ympäristössä me kaikki nyt ja tulevaisuudessa elämme. Haluamme museona antaa kaikenikäisille kiinnostuneille mahdollisuuden liittyä ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten tulevaisuuden ympäristöjä rakennetaan ja miten suunnitteluprosessit toimivat. 16–20-vuotiaat pohtivat samoja asioita, jotka puhuttavat arkkitehtuurissa laajemminkin juuri nyt. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, asuinalueiden eriarvoistuminen ja kestävän kehityksen edistäminen rakennetussa ympäristössä. Studioon kesän aikana kerrostuvan näyttelyn myötä kaikilla museovierailla on mahdollisuus kurkistaa näihin teemoihin, ja siihen kuinka nuoret ovat niitä käsitelleet, kertoo yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen.

Käyttämämme monisukupolvinen oppiminen on menetelmänä toimiva ja kiinnostava. Se mahdollistaa näkemysten ja kokemusten jakamisen eri ikäisten osallistujien välillä: voimme kaikki oppia toisiltamme ja luoda yhdessä uutta.

Kaleidoskoopissa Iittala 140

Designmuseon uusin näyttely Iittala 140 vuotta ennakkoesiteltiin 30.3.2021 damylaisille ja muille kutsuvieraille museon Facebookin kautta. Näyttely jatkuu 19.9. 2021 saakka.

”Kurkistuksia kaleidoskooppiin – luonnosta kulttuuriin” tarjoaa moniulotteisen katsauksen Iittalan lasitehtaan historiaan ja rooliin elämässämme ennen ja nyt.

Näyttely pohjautuu Designmuseon massiiviseen Iittala-kokoelmaan, jossa on yli 10 000 esinettä, luonnosta ja dokumenttia. Esillä on jopa ennennäkemättömiä esineitä, myös keräilijöiltä ja julkisista kokoelmista.

Yrjö Rosola Manalan tuli (Fire Of The Underworld), vase mouthblown glass, sandblasted 1936 Karhula-Iittala / Karhula glassworks.

Näyttely havainnollistaa lasia pintaa syvemmältä: historiaa, raaka-aineita, tekijöitä, työvälineitä vanhoista puumuoteista nykypäivän robotteihin, klassikkomuotoilijoita ja heidän luonnoksiaan, valmistusprosesseja ym.

Näyttelyn kuraattorit arkkitehti Florence Colombo ja teollinen muotoilija Ville Kokkonen ovat suunnitelleet näyttelyn 30 teemaa.

Designmuseon Facebookissa ovat nähtävissä videona näyttelyopas Mirja Nevalaisen kierros ja kuraattorien englanninkieliset esitykset 6.4. ja 27.4. suomeksi, 13.4. englanniksi ja 20.4. ruotsiksi. Ne toimivat 24 tuntia esityksen jälkeen.

Facebook.com/designmuseo/videos

DAMYn syyskokous 2020

DAMY ry:n sääntöjenmukainen syyskokous pidettiin 9.12.2020 etänä Zoomin välityksellä. Osallistujia oli noin 20. Puheenjohtajana toimi Isa Kukkapuro-Enbom.

Strategia 2021–2023 innosti keskustelua. Päätettiin, että sen kiteytystä jatketaan alkuvuonna.

Yhdistyksen sääntöihin hyväksyttiin lisäys: Hallitus voi päättää, että yhdistyksen sääntömääräisiin tai ylimääräisiin kokouksiin voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Samoin hallitus voi edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin.

Vuoden 2021 toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarviot hyväksyttiin. Varainhankinnan merkittävin erä on Jenny ja Antti Wihurin rahaston 10 000 euron apuraha, jolla katetaan kolmen DAMY Talks 2021 -tilaisuuden kustannukset. Jäsenmaksut pidetään entisinä.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä arkkitehti Outi Raatikainen Anna Pirvolan tilalle. Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Wuorenjuuri ja varalle Kati Pöyry.

DAMYn hallituksen uusi jäsen Outi Raatikainen:

Kun kysytään mitä arkkitehtuuri ja design minulle merkitsevät, sanon, että en osaisi olla niitä ilman. Kutsun monia kotini esineitä niiden suunnittelijoiden nimillä.

Olen koulutukseltani ja varhaisimmalta työkokemukseltani Otaniemestä valmistunut arkkitehti, joka päätyi kaupallisen lisäkoulutuksen ansiosta suomalaisen muotoilun edistäjäksi Design Forum Finlandiin silloin, kun siellä tehtiin vahvasti kansainvälistä promootiota 1990-luvulla.

Taideteollisen korkeakoulun viestinnän johtaminen antoi alan koulutuksen tuntemuksen, laajensi verkostoja entisestään sekä toi myös muun visuaalisen kulttuurin sisällöt lähelle. Kulttuuritehdas Korjaamon johtaminen antoi kulttuuri- ja tapahtumabisneksen osaamista.

Ihan kohta tulee 13 vuotta oman yritykseni Pink Eminencen perustamisesta. Teemme tapahtumien ja kulttuurin markkinointiviestintää, kumppanuuksien rakentamista sekä tapahtuma- ja kulttuuritalojen, myös museoiden ja muiden kulttuuriorganisaatioiden monipuolisia asiantuntijatehtäviä.

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on mielestäni välttämättömyys tälle kansakunnalle. DAMY voi uuden strategiansa mukaisesti tukea museon rakentumista monin keinoin. Mitä enemmän uudella museohankkeella on ystäviä, sitä paremmin se voi.

DAMYn kevätkokous 22.9.2020

Maire Mattinen vastaanotti Museoliiton myöntämän ansiomerkin, luovuttajat museolehtori Leena Svinhufvud, Designmuseo, ja tietopalveluiden päällikkö, tutkimuspäällikkö Juhana Lahti, Arkkitehtuurimuseo.

 

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 22.9.2020 Designmuseossa. Koronaepidemia myöhensi kokouksen ja vähensi osallistujia. Paikalla oli noin 15 damylaista.

Kokouksen aluksi juhlittiin DAMYn puheenjohtajaa arkkitehti Maire Mattista kukin ja ansiomerkein. Museoliitto oli keväällä myöntänyt hänelle ansiomerkin museoiden hyväksi tehdystä merkittävästä ja pitkäjänteisestä vapaaehtoistoiminnan edistämisestä.

Damylaiset onnittelevat Mairea myös heinäkuisen 70-vuotispäivän johdosta.

Yhdistyksen tilinpäätös 2019 hyväksyttiin. Vuoden 2019 toimintakertomus käsiteltiin. Jäsentapahtumien määrä ja kirjo todettiin laajaksi: 2–4 tilaisuutta kuukausittain.

Jäsenmäärän kehitys oli myönteinen. Jäsenkyselyn vastaaja-aktiivisuus oli erinomainen, ja jäsenistöltä saatiin paljon ideoita toimintaan. Linkki jäsenkyselyn vastauksiin. Linkki jäsenkyselyn vastauksiin (pdf)

DAMYn strategian suunnittelukokous on 13.10.2020 Designmuseossa. Mukaan mahtuu noin 40 ilmoittautujaa (osallistujien lukumäärä saattaa vielä muuttua koronatilanteesta riippuen). Ilmoittautuminen tästä linkistä.

Vuoden 2020 syyskokous pidettäneen joulukuussa.

 

 

Tulevaisuuden tekemisen museo – me teemme sen!

DAMY Talks 2 keräsi 17.4.2019 reilut 80 osallistujaa Helsingin kaupungintalon uudistuneeseen aulaan teemalla ”Minkälainen on meidän museo”. Toistakymmentä panelistia esittivät näkemyksiään uudesta museokonseptista. Loppulauselma oli ”Me teemme sen”.

Poimintoja puheenvuoroista

Opetushallituksen Ulla Teräs ja Demoksen Outi Kuittinen ovat olleet mukana museon konseptityössä viime syksystä. Työ kiteytyi äsken julkaistuun kirjaseen Tulevaisuuden tekemisen museo. Työhön osallistui yli 250 henkilöä.

Mikä tekee museosta maailman parhaan?
Maailmalta puuttuu arkkitehtuurin ja designin yhdistävä museo

Puhujat korostivat käyttäjälähtöisyyttä, kokemuksellisuutta, uusia esittelytapoja ja uutta teknologiaa.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen toppuutteli: vielä odotetaan valtion ja kaupungin päätöksiä, sitten edetään.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen esitti, että uusi museo on mahdollisuus suomalaisen designin ja arkkitehtuurin ”renessanssiin”, toimia katalysaattorina 50-60-luvun saavutusten jatkoon.

”Minun museoni” -paneelissa pohdittiin museon sisältöä:
mitä, kenelle, miten ja miksi

Jaana Räsänen kertoi Museoliiton tutkimuksesta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielestä nykyiset museot ovat vääränlaisia. He haluavat enemmän historiaa, esille enemmän asioita ja rohkeaa mieleen jäävää tilaa.

Lily Diazin mielestä museon tehtäviä on lisätä hyvinvointia, osallistumista, mukanaoloa ja tarjota alusta oppimiseen ja muistamiseen. Tieto, kokemus ja kommunikaatio ovat onnistumisen edellytyksiä.

– Ulkomaisissa museoissa on huomattavan avarat tilat, joihin mahtuu paljon eri yleisöjä häiritsemättä toisiaan, kertoi Jaana Räsänen. – Ja esimerkiksi uudessa Dundee-museossa koko henkilöstö on todella opiskellut museon rakennusvaiheet ja näyttelyt, sisäistänyt tarinat ja osaa kertoa ne kävijöille elävästi.

”Enemmän kuin museo” -teema pohditutti vaikuttavuutta

– Museo on enemmän kuin käyttäjäkokemus, totesi Ville Tikka. On tutkittava todelliset seuraukset, määritettävä museon yhteiskunnallinen rooli.

– Hyvä arkkitehtuuri on perusoikeutemme, tivasi arkkitehti Eero Lundén. – Iso kysymys on, miten avaudumme muille yhteiskunnallisille alueille. Uusi museo on tilaus sivistävälle keskustelulle. On katsottava moneen suuntaan: menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.
– Arkkitehtuurilla on iso merkitys, verrataanpa Oodia ja vaikkapa Prisma-marketteja. Uusi museo pitää kytkeä elävään urbaaniin ympäristöömme, Lundén korosti.

Mikko Leistin kommentti: pitää antaa tilaa tulevaisuudelle, luotava mahdollisuus muuttua, ei tiukkaan sidottuja tilaratkaisuja.

Tiina Merisalo pohti museon kohderyhmiä: mitä erilaisimmatt ihmiset! Pystyttävä rakentamaan erilaisia vaikuttavuuksia. On muistettava museon perinteiset tehtävät, mutta myös uudenlaiset. Valtakunnallisen vastuumuseon on ratkottava, miten saada koko Suomi mukaan.

– Uuden museon asiakaslupaus ratkaisee menestymisen. Museo on ensi sijassa helsinkiläisille ja muille suomalaisille, Stuba Nikula huomautti. – Samalla ulkomaisetkin kävijät kiinnostuvat. Museoilla on syvällinen tehtävä kuten kirjastoillakin. Oodi kertoo uudesta kirjastolaista ja sen yhteiskunnallisista tavoitteista. Mitä uusi museolaki tavoittelee, sitä on syytä tutkia.

Yleisöä puhututti uuden museon suunnittelun spiraalimaisuus. Valmistelua on tehty vain pienessä piirissä? Museonjohtaja Jukka Savolainen kiisti. Hankkeen valmistelussa ja esittelyissä on ollut mukana lukuisia poliittisia, yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja taiteellisia tahoja ja organisaatioita. Kun on saatu päätös museon toteutumisesta, edessä on laajaa osallistamista.

Tilaisuuden juontaja arkkitehti Esa Laaksonen kiteytti: ”Nyt on tarpeen ylittää kompromissit, aika suunnitella uusi museo intohimolla. Me teemme uuden museon.”

DAMY talks2 -seminaarin ohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote uudesta museosta