Kategoria: DAMY-tapahtuma

Vierailulla Gallery Lemmetissä Naistenpäivänä 8.3.2018 oli paikalla runsas 40 damylaista ja  taiteen ja designin asiantuntija Juhani Lemmetti sekä hänen poikansa Roope.

Juhani Lemmetti on taiteen ja designin asiantuntija sekä keräilijä, joka yli 30-vuotisen uransa aikana perusti esim. Aero-liikkeen (Artek osti sen myöhemmin), samalla paikalla Yrjönkadulla on nyt Gallery Lemmetti.

Lemmetti pyöritti Artek 2nd Cycle -liikettä Pienellä Roobertinkadulla. Hän on myös Ilmari Tapiovaaran huonekalujen uustuotannon aloittamisen takana.

Museot, kansainväliset keräilijät ja galleristit käyttävät hänen asiantuntemustaan.

Lemmetti kertoi damylaisille, miten hän maailmalla liikkuessaan huomasi kiinnostuksen suomalaista designiä ja taidetta kohtaan ja innostui itsekin keräämään suomalaista designiä ja taidetta.

Hän kertoi muun muassa, miten tunnistaa 40–60-lukujen taidelasit ja miten ne erottaa väärennöksistä. (Aalto Yliopistolla on laitteet, joilla tunnistaa esim. Iittalan vanhan lasimassan värit ja koostumuksen).

Galleriassa on Alvar ja Aino Aallon, Kaj Franckin, Timo Sarpanevan, Oiva Toikan ja Markku Salon taidelasia sekä Toini Muonan, Kristina Riskan ja Kyllikki Salmenhaaran keramiikkaesineitä. Katossa on Paavo Tynellin valaisimia.

Timo Sarpanevan Claritas-taidelasisarjaa.

Kristina Riskan uniikki keramiikkateos.

VIP-vierailu Helsinki­ – Shanghai

PES-arkkitehtien ennakkoesittely 6.3.2018 Arkkitehtuurimuseossa damylaisille oli avartava pikavierailu Helsingistä Shanghaihin.

Professori, arkkitehti Pekka Salminen ja arkkitehti Tuomas Silvennoinen kertoivat PES-arkkitehtien näyttävimmistä projekteista Kiinassa. Siellä toimisto on toteuttanut ison määrän merkittäviä kulttuuri- ja liikerakennuksia vuodesta 2003 alkaen.

Arkkitehti Tuomas Silvennoinen (vas.), professori, arkkitehti Pekka Salminen ja Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste kertoivat näyttelyn taustoista.

Arkkitehtuurimuseon näyttelyn toinen lohko esittelee mm. Helsinki–Vantaan lentoaseman kehittämistä usealta vuosikymmeneltä. Toimisto on suunnitellut niin uuden Länsiterminaalin, metroasemia, konsertti- ja teatterirakennuksia, oppilaitoksia kuin kesäasuntojakin.

Toukokuuhun asti auki oleva näyttely juhlistaa PES-arkkitehtien 50-vuotista toimintaa, mutta keskittyy 2000-lukuun. Pienoismallit, piirrokset, videot, valokuvat, materiaalinäytteet ja arkkitehtien toimistokalusteet (Kiinasta ja Suomesta) havainnollistavat mielenkiintoisesti.

Damylaisia näyttelyn ennakkoesittelyssä

Ystävänpäivänä jaettiin yhteisiä ajatuksia

​Maija Lavonen kertoi sekä miehensä Ahti Lavosen teoksista että omista töistään.

Tekstiilitaiteilija Maija Lavonen, 86, lumosi damylaiset Ystävänpäivän tapahtumassa Didrichsenin taidemuseossa kertomalla taiteilijaperheen elämästä ja teosten taustoista sekä esittelemällä uusimmat valokuituluomuksensa.

Taidemuseon näyttely Ahti ja Maija Lavonen: Yhteisiä ajatuksia jatkuu 13.5.2018 saakka. Damylaisia oli paikalla runsas 50 tutustumassa uunituoreeseen näyttelyyn.

”Teoksella on oltava merkitys,
sisältö”, Maija Lavonen korostaa. Tila, materiaali, tunnelma ja henkisyys kuvaavat kummankin taiteilijan ajattelua.

Ahti Lavonen oli Suomen ensimmäisiä informalisteja, modernisteja, kansainvälistyjiä. 1960-luvulla hänen abstrakteja maalauksiaan, patsaitaan ja grafiikkaansa arvostettiin monin palkinnoin. Ura päättyi poismenoon 1970, mutta viimeisinäkin sairaalapäivinä hän maalasi.

Timo Vikkula viihdytti Ystävänpäivän viettäjiä.

Maija Lavonen eli mukana puolison työskentelyssä, mutta itse tuotti tekstiilitaidetta luoden ennakkoluulottomasti, uudelleen ajatellen esimerkiksi ryijyjä, kirkkotekstiilejä ja painokankaita. Taiteilijan uusimpia ovat valokuitutekniikalla luodut teokset, viimeisin viime vuodelta.

Intendentti Maria Didrichsen esitteli museon tiloja. Täydellisen peruskorjauksen jälkeen Didrichsen on Suomen kauneimpia ja toimivimpia museoita ­ myös maan turvallisin museo. Museossa on noin tuhat teosta, sekä suomalaista kulta-aikaa että kansainvälistä modernismia. Henry Mooren  teoskokoelma on suurin manner-Euroopassa.

DAMY:n vierailu 25.1.2018 jättihalliin Vantaan Hakkilan teollisuusalueella oli ainutlaatuinen kokemus: kulttuurihistoriamme aarreaitta avautui ja todentui. Mukana oli noin 40 damylaista.Kansallismuseon vuonna 2016 pystyttämä Kokoelma- ja konservointikeskus on Suomen suurin, nykyaikaisin ja monipuolisin. Eivätkä sinne pääse vierailemaan kuin alan asiantuntijat – paitsi damylaiset tämän kerran!

Keskuksen mittaamattoman suuressa aarrekammiossa on niin tykkejä ja veneitä kuin harvinaisia kalusteita tai jopa vain nukkekotien astiastoja. Materiaalia on sekä ulkomaisilta löytöretkiltä että kotikamaran alta ja meren syvyyksistä. Hevoskärryt pidetään tallessa yhtä hyvin kuin arkeologiset löydöt. Maalauksien ja veistosten tutkimus ja entisöinti ovat yksi työsarka. Esineistöä on kymmeniätuhansia.

Yli-intendentti Kaija Steiner-Kiljunen esitteli vanhan maalauksen konservointia (kuva Merja Reijonen).

Kokoelma- ja konservointikeskuksen tehtävä on säilyttää ja hoitaa kulttuuriperintömme eri materiaaleja parhaiten soveltuvissa, tarkkaan säädellyissä oloissa. Uusinta tekniikkaa ovat esimerkiksi tyhjiökuivauspakastimet, röntgenlaitteet, varastoautomaatit…

Keskus on pystytetty tukkuliikkeen entiseen avaraan logistiikkakeskukseen, jonka pinta-ala on 16 000 neliömetriä, hyllytasoja on 25 kilometriä, kuormalavahyllyjä 51000 ynnä muuta. Tilaa on muun muassa 7,5 miljoonalle lehtikuvalle.

Keskus tarjoaa aarteiden hyvää hoitopalvelua muillekin museoille ja vaikkapa yksityisille.

Damylaisten vierailua johdattelivat yli-intendetti Kaija Steiner-Kiljunen, intendentti Eero Ehanti ja projektipäällikkö Marja Pelanne.

Puuesineiden konservoinnissa tunnetaan tuhohyönteisten jättämät jäljet. Pakastus -34 asteessa estää lisävauriot (kuva Maire Mattinen).

Entisajan konservoijien työkalut ovat tallessa (kuva Maire Mattinen).