Kategoria: DAMY-tapahtuma

Vierailu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 16.8.2018

Damylaiset tutustuivat Helsingin yliopiston Tiedekulmaan, joka on jatkumoa yliopiston konseptille avata tiloja ja tapahtumia osaksi kaupunkia. Yliopiston vanha hallintorakennus (arkkitehti Toivo Korhonen), joka oli peruskorjauksen tarpeessa, uudistettiin. Kutsukilpailun voitti JKMM Arkkitehdit ja rakennus valmistui 2017.

Maantasakerros on avattu kadulle suurin lasiseinin. Entinen sisäpiha on katettu ja muutettu tiloja yhdistäväksi toriksi, jossa toimii myös kahvila. Viistot kattoikkunat luovat näkymiä kohti taivasta. Torin seinät ja katto on taidokkaasti tehtyä lautamuottikuvioitua betonia ja mäntyrimoitusta. Talon kalusteet ovat pääasiallisesti puuta.

Alemmissa kellareissa on urheilu- ja varastotiloja, kakkoskerroksessa ovat avoimet työskentelypaikat. Ylemmät kerrokset on vuokrattu yrityksille.

Taloa esittelivät damylaisille Anni Vesa Helsingin Yliopistosta ja sisustusarkkitehti Rami Lehtimäki JKMM Arkkitehtitoimistosta.

DAMYn Tanskan ekskursio 17.–19.5.2018

Linkki Jari Jetsosen tekemään kuvavideoon DAMYn Tanskan ekskursiosta.

Toukokuussa 2018 avattu Blox-monitoimikeskus

Tutustuimme mm. uuteen kulttuurin monitoimitilaan BLOX, Ordrupgaard Museoon sekä Louisiana taidemuseoon. Retkellä näimme mm. Zaha Hadinin, Jørn Utzonin, Arne Jacobsenin, Finn Juhlin ja Bjarke Ingelsin töitä.

 

Damylaiset kulttuurikävelyllä

Uusia näkökulmia Krunikkaan aukeaa terasseilta ja kapeista korkeista ikkuna-aukoista.

DAMYn 31-vuotisjuhlapäivänä 26.4. noin 35 jäsentä osallistui kävelyretkeen Kruununhaassa ja Kluuvissa.

Soc&kom eli Svenska social- och kommunalhögsskolan vid Helsingfors universitet (Yrjö-Koskisenkatu 3) on harvemmalle tuttu sisältäpäin, ja kaunis valkotiilinen talo hieman piiloutuu korttelin sisään. Vuonna 2009 valmistunut rakennus on tänäkin päivänä moderni, ilmava, avoin ja toimiva.

”Päämäärämme oli, että tilojen on oltava helposti lähestyttäviä, opiskelijakeskeisiä sekä luovuutta sosiaalisuutta ilmentäviä” kertoi yliopistolehtori Henrik Hägglund. Suunnittelu- ja rakennustyön aikana hän toimi Soc&komin rehtorina.

Taideteoksia on runsaasti, Hans-Christian Bergin filosofisia tekstejä sisältävät valopylväät ala-aulassa ovat yksi esimerkki.

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Juha Leiviskä, joka yhdisti uudistalon taitavasti tontilla sijainneeseen vanhaan rakennukseen yliopiston entiseen oikeuslääketieteen laitokseen. Sisustussunnittelija, damylainen Jatta Olin on tyytyväinen tilojen toimivuuteen ja kulutusta kestäneisiin kalustevalintoihin.

Kaupunginmuseo ylittää rajoja

Opiskelijakulttuuri vaihtui museokulttuuriin, kun museolehtori Sauli Seppälä kertoi Helsingin kaupunginmuseon toimintaperiaatteista. ”Avoin, helppo lähestyä, tunteita herättävä – siinä strategiamme painopisteet. Ja lisäksi olemme olemme maailman ainoa Helsinkiin keskittyvä museo”!

Kaupunginmuseolla on yli 500 museonystävää, joille on tarjolla esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, retkiä ja vierailuja. Vapaaehtoistyössä on mukana kymmeniä ”mummoja ja vaareja”, työpajatovereita, kuvakummeja ja asiakaspanelisteja. ”Uusia, rajoja ylittäviä muotoja kehitämme yhteistyössä muiden kaupungin museoiden ja koko kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa” Seppälä ennakoi.

Museolehtori Sauli Seppälä korostaa kohderyhmien tuntemista: leikki-ikäiset, urbaanit ennakkoluulottomat aikuiset, kaupunkilaiset ja matkailijat.

 

Sarpaneva tutuksi

Timo Sarpanevan elämänkaaren alusta loppuun esitteli Marjatta Sarpaneva damylaisille 17.4.2018 Designmuseossa valokuvin, videoin ja omakohtaisin tarinoin.

Marjatta Sarpaneva (oik.) on muiden taitojensa ohessa lahjakas muistelija. Damyn hallituksen jäsen Jatta Olin on Damyn jäsentapahtumien tuottajia.

Vanhojen valokuvien kavalkadi alkoi Pielavedeltä isoisän sepänmökistä ja päätyi Helsingin Kruununhaan yksiöön, jossa eronnut äiti-Martta ja eno kasvattivat kolmea pientä poikaa.

Luonnos kukosta pahvinpalalle

Sanasokeus vaivasi Timo Sarpanevaa niin, että kansakoulu saattoi jäädä kesken. 14-vuotiaana hänet hyväksyttiin lahjakkaana piirtäjänä Taideteollisuuskeskuskouluun. Desigmuseossa nyt näytteillä olevat postikortin kokoiset piirrokset selittyvät: pienessä asunnossa ei ollut Timolle piirustuspöytää, vaan hänen piti luoda ne polvilla olevan pahvinpalan päällä. Maailman palkintoja voittaneille teoksille löytyi vuosien myötä suurempia suunnittelupöytiä.

Sarpaneva vihittiin maailman ensimmäiseksi muotoilun kunniatohtoriksi Royal College of Art, Lontoossa 1967. Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtoriksi hänet nimettiin 1993.

 

 

 

 

 

 

 

 

Timo Sarpanevasta valmistui graafikoksi, mutta ilman alan varsinaista koulutusta hänestä tuli maailmankuulu teollinen suunnittelija, taiteilija, designer, näyttelysuunnittelija. ”Suunnittelin usein esineitä, joita ei voi tehdä”, Sarpaneva kertoi. Mutta mentorin ja tehtaan työntekijöiden kanssa yhteistyössä luomukset kuitenkin hyvin toteutuivat.

Marjatta Sarpaneva videokuvasi puolisonsa työskentelyä, arkea ja juhlaa, Suomessa ja ulkomailla. Teoksien taustat, tiimiläiset ja toteutusvaihteet tehtaiden lattioilla tulivat hänelle tutuiksi. Hän piirsi 25 vuoden ajan puolisonsa luonnoksia puhtaaksi.

Lisätietoa Timo Sarpanevan näyttelystä designmuseo.fi  – nähtävissä muun muassa 13 videotallennetta.

Designmuseon auditorio lähes täyttyi damylaisista.

 

 

 

DAMY on ihan kaikille ja tarjoaa uusia elämyksiä

Vuoden damylainen Aki Eerikäinen:  ”Olen hehkuttanut, että DAMY avaa ovia kiinnostaviin kohteisiin, joihin ei ole asiaa itsekseen. Vierailut ja matkat arkkitehtuuri- ja muotoilukohteisiin ovat jo jäsenyyden arvoisia. Puhumattakaan esimerkiksi museoiden näyttelyiden ennakkoesittelyistä, joissa on läsnä niiden toteuttajia ja taiteilijoita; tapahtumat tarjoavat näyttelyistä perusesittelyä laajemmin tietoa ja näkökulmia.”

Damylaisten museonystävien vapaaehtoistyöstä Eerikäisellä on paljon kokemusta. Hän on mielellään mukana yleisötapahtumissa, kuten Designmuseon Designilloissa, työpajoissa ja keskusteluissa.
”Olen useimmiten museon aulassa toivottamassa kävijät tervetulleeksi ja kertomassa käytännön asioista. Haluan jättää kävijöille kivan muistijäljen. Koen, että museonystävähommassa olen saamapuolella.”

Vapaaehtoistyö ei vaadi ihmeosaamista. Museot opastavat alkuun eikä kaikkea tarvitse tietää – sitä varten on museon henkilökunta. Työ voi olla mitä moninaisinta museoiden taustatöistä yleisötapaamisiin.
”Monet kokevat, että DAMY on ainostaan designin ja arkkitehtuurin ammattilaisille. Ei toki, tämä  on kiva yhteisö aivan kaikille. Minusta jäsenyys on omiaan avaamaan silmiä sekä luomaan ja täydentämään elämyksiä ihan meille kaikille.”

_____________________________________________

Nyt nuoret mukaan
– vain 15 euroa vuodessa

30-vuotiaaksi asti voit olla 15 eurolla jäsen DAMYssa, Design- ja Arkkitehtuurimuseon ystävissä. Maaliskuun kevätkokous päätti uudesta jäsenlajista. Ikärajan ylittänyt voi jatkaa damylaisena 35 euron vuosimaksulla.

DAMYn jäsenyys avaa ovia uusiin elämyksiin ja kokemuksiin: ilmainen sisäänpääsy Design- ja Arkkitehtuurimuseoihin, kutsuja näyttelyiden avajaisiin, VIP-esittelyjä, käyntejä muotoilu- ja arkkitehtuurikohteisiin – paikkoihin, joihin ei itsekseen pääse, retkiä ja matkoja, asiantuntijoiden luentoja, juhlia, ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä ja paljon muuta.

_____________________________________________

DAMYn kevätkokouksessa uusia toiminta-ajatuksia

Jäsenpalvelujen kehitys ja uusien jäsenien hankinta ovat DAMYn toiminnan painopisteitä vuonna 2018. Jäsenhankinnassa keskitytään nuoriso- ja kannattajajäseniin. Sponsoreiden määrää pyritään lisäämään.

Jäsentapahtumia linjataan ainutkertaisiksi ja ystäviä yhdistäviksi. Tarjolla on vierailuja, retkiä ja matkoja, näyttelyiden ennakkoesittelyjä, luentoja ja keskusteluja. Kehitteillä on uusia yllätyksellisiä toimintoja ja palvelupaketteja. Yhteistyötä alan toimijoiden kanssa tehostetaan. Luodaan verkostoja ja kulttuurienvälistä yhteistyötä. Verkostoista esimerkki on alkuvuonna 2018 käynnistynyt Ystävyyslataamo-hanke.

Kokouksessa 20.3.2018 hyväksyttiin DAMYn tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuodelta 2017. Vahvistettiin vuoden 2018 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä nuorisojäsenen jäsenmaksu 15 euroa vuodelle 2018.

Keskusteltiin muun muassa museonystävien vapaaehtoistoiminnasta. Vuoden damylainen Aki Eerikäinen kertoi kokemuksistaan DAMYn hallituksen jäsenenä ja vapaaehtoistoimijana.

DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen esitteli Ystävyyslataamo-hankkeen alkuvaiheita.

 

Fiskars ja Karjaa, Bertel Gardbergin 101 -juhlanäyttely


Menomatkalla bussissa museoviraston arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen kertoi Hilding Ekelundin ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin arkkitehtuurista ja varsinkin näiden Karjaalle suunnittelemista töistä, joita kävimme katsomassa paikalla eli Karjaan Pyhän Olavin krematoriokappelia ja Karjaan vesitornia sekä Lärkkullan koulutuskeskusta, jossa söimme maittavan lounaan.

Jatkoimme matkaa Fiskarsiin, jossa Bertel Gardbergin 101-juhlanäyttelyn esitteli näyttelyn kuraattoreina ja arkkitehteina toimineet muotoilijat Barbro Kulvik ja Antti Siltavuori. Akateemikko Gardberg oli suomalainen hopeaseppä ja muotoilija ja häntä pidetään taidekäsityön suurena mestarina. Gardberg toimi taidekäsityöläisenä yli 50 vuoden ajan, ja hän edisti merkittävästi suomalaisen muotoilun kansainvälistä mainetta.

Vuonna 2016, kun Bertel Gardberg olisi täyttänyt 100, heräsiKulvikille ja Siltavuorelle ajatus näyttelystä hänen mittavan elämäntyönsä kunniaksi. Apua he saivat Gardbergin suvulta ja Designmuseolta sekä näyttelypaikan Fiskarsin Ruukilta. Upea näyttely imaisi mukaansa ja kiertelimme siellä pitkälti kolmatta tuntia.

Näyttely on auki Fiskarsin Ruukin Kuparipajassa 2.4.2018 saakka.

Damylaisia Bertel Gardbergin näyttelyssä.

 

Gallery Lemmetissä designin aarteita

Vierailulla Gallery Lemmetissä Naistenpäivänä 8.3.2018 oli paikalla runsas 40 damylaista ja  taiteen ja designin asiantuntija Juhani Lemmetti sekä hänen poikansa Roope.

Juhani Lemmetti on taiteen ja designin asiantuntija sekä keräilijä, joka yli 30-vuotisen uransa aikana perusti esim. Aero-liikkeen (Artek osti sen myöhemmin), samalla paikalla Yrjönkadulla on nyt Gallery Lemmetti.

Lemmetti pyöritti Artek 2nd Cycle -liikettä Pienellä Roobertinkadulla. Hän on myös Ilmari Tapiovaaran huonekalujen uustuotannon aloittamisen takana.

Museot, kansainväliset keräilijät ja galleristit käyttävät hänen asiantuntemustaan.

Lemmetti kertoi damylaisille, miten hän maailmalla liikkuessaan huomasi kiinnostuksen suomalaista designiä ja taidetta kohtaan ja innostui itsekin keräämään suomalaista designiä ja taidetta.

Hän kertoi muun muassa, miten tunnistaa 40–60-lukujen taidelasit ja miten ne erottaa väärennöksistä. (Aalto Yliopistolla on laitteet, joilla tunnistaa esim. Iittalan vanhan lasimassan värit ja koostumuksen).

Galleriassa on Alvar ja Aino Aallon, Kaj Franckin, Timo Sarpanevan, Oiva Toikan ja Markku Salon taidelasia sekä Toini Muonan, Kristina Riskan ja Kyllikki Salmenhaaran keramiikkaesineitä. Katossa on Paavo Tynellin valaisimia.

Timo Sarpanevan Claritas-taidelasisarjaa.

Kristina Riskan uniikki keramiikkateos.

Helsinki–Shanghai-näyttely Arkkitehtuurimuseossa

VIP-vierailu Helsinki­ – Shanghai

PES-arkkitehtien ennakkoesittely 6.3.2018 Arkkitehtuurimuseossa damylaisille oli avartava pikavierailu Helsingistä Shanghaihin.

Professori, arkkitehti Pekka Salminen ja arkkitehti Tuomas Silvennoinen kertoivat PES-arkkitehtien näyttävimmistä projekteista Kiinassa. Siellä toimisto on toteuttanut ison määrän merkittäviä kulttuuri- ja liikerakennuksia vuodesta 2003 alkaen.

Arkkitehti Tuomas Silvennoinen (vas.), professori, arkkitehti Pekka Salminen ja Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste kertoivat näyttelyn taustoista.

Arkkitehtuurimuseon näyttelyn toinen lohko esittelee mm. Helsinki–Vantaan lentoaseman kehittämistä usealta vuosikymmeneltä. Toimisto on suunnitellut niin uuden Länsiterminaalin, metroasemia, konsertti- ja teatterirakennuksia, oppilaitoksia kuin kesäasuntojakin.

Toukokuuhun asti auki oleva näyttely juhlistaa PES-arkkitehtien 50-vuotista toimintaa, mutta keskittyy 2000-lukuun. Pienoismallit, piirrokset, videot, valokuvat, materiaalinäytteet ja arkkitehtien toimistokalusteet (Kiinasta ja Suomesta) havainnollistavat mielenkiintoisesti.

Damylaisia näyttelyn ennakkoesittelyssä

Ystävänpäivä Didrichsenin taidemuseossa

Ystävänpäivänä jaettiin yhteisiä ajatuksia

​Maija Lavonen kertoi sekä miehensä Ahti Lavosen teoksista että omista töistään.

Tekstiilitaiteilija Maija Lavonen, 86, lumosi damylaiset Ystävänpäivän tapahtumassa Didrichsenin taidemuseossa kertomalla taiteilijaperheen elämästä ja teosten taustoista sekä esittelemällä uusimmat valokuituluomuksensa.

Taidemuseon näyttely Ahti ja Maija Lavonen: Yhteisiä ajatuksia jatkuu 13.5.2018 saakka. Damylaisia oli paikalla runsas 50 tutustumassa uunituoreeseen näyttelyyn.

”Teoksella on oltava merkitys,
sisältö”, Maija Lavonen korostaa. Tila, materiaali, tunnelma ja henkisyys kuvaavat kummankin taiteilijan ajattelua.

Ahti Lavonen oli Suomen ensimmäisiä informalisteja, modernisteja, kansainvälistyjiä. 1960-luvulla hänen abstrakteja maalauksiaan, patsaitaan ja grafiikkaansa arvostettiin monin palkinnoin. Ura päättyi poismenoon 1970, mutta viimeisinäkin sairaalapäivinä hän maalasi.

Timo Vikkula viihdytti Ystävänpäivän viettäjiä.

Maija Lavonen eli mukana puolison työskentelyssä, mutta itse tuotti tekstiilitaidetta luoden ennakkoluulottomasti, uudelleen ajatellen esimerkiksi ryijyjä, kirkkotekstiilejä ja painokankaita. Taiteilijan uusimpia ovat valokuitutekniikalla luodut teokset, viimeisin viime vuodelta.

Intendentti Maria Didrichsen esitteli museon tiloja. Täydellisen peruskorjauksen jälkeen Didrichsen on Suomen kauneimpia ja toimivimpia museoita ­ myös maan turvallisin museo. Museossa on noin tuhat teosta, sekä suomalaista kulta-aikaa että kansainvälistä modernismia. Henry Mooren  teoskokoelma on suurin manner-Euroopassa.