Kategoria: DAMY-tapahtuma

Upouutta ja tulevaisuutta – damylaiset ARTSin Väreessä

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ARTS-Väre toimitalo Otaniemessä avattiin 4.9., lukuvuosi alkoi 11.9., ja jo 27.9. damylaiset pääsivät tutustumaan uuteen upeaan taloon.

Professori Pirjo Kääriäinen.

Pirjo Kääriäinen, työelämäprofessori, ”Design driven fibre innovation”, opasti biomateriaalien  moninaisuuteen.
Sellu tarjoaa puupohjaisia supermateriaaleja, alkaen ihmisen teko-osista. Kehitteillä olevia tuotteita ovat mm. akustiset paneelit, biohajoavat kengät, kevyet ja lujat tikasrakenteet, hajoavat pakkaukset ja sellusta ilman kemikaaleja valmistetut kankaat.

– Tekstiilijäte, levät, kasvit, laboratoriokasvatetut materiaalit ym. ovat todennäköisesti tulevaisuuden raaka-aineita. Etsitään ympäristömyönteisempiä valmistusmenetelmiä. Korvataan öljypohjaisia materiaaleja, selvitetään puuvillan kierrätystä, kehitetään biotekniikan avulla uusia tekstiilejä. Jo on kokeiltu vaikkapa järviruo´on, koirankarvojen, höyhenien, kahvinporojen ym. yhdistämistä selluun. Esimerkiksi sienirihmastolla voidaan saada nahan korviketta. 3D-tulostaminen avaa uusia väyliä, kertoi Pirjo Kääriäinen ARTS-Väreen yhdestä koulutusalueesta.

Biomateriaalia.

Muotoilun ja suunnittelun opiskelijat muuttivat alkusyksystä Otaniemeen eri puolilta Helsinkiä. Väreen päärakennus, metroasema ja ostoskeskus muodostavat komean kokonaisuuden, jonka yhteyteen on rakenteilla kauppakorkeakoulun siipi. Se valmistuu keväällä 2019. Kokonaisuuden suunnittelija on Verstas Arkkitehdit.

– Arkkitehtuuri, muotoilu ja taide vaativat paljon tilaa opiskelijaa kohden, kertoi Arkkitehtuurin laitoksen johtaja, puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen. Hän esitteli talon ilmavia ja valoisia auloja, portaikkoja, ylikulkusiltoja ja saleja.

Portaat Väreen toiseen kerrokseen.

 

 

Projektipäällikkö Tapio Koskinen tutustutti damylaiset opetuksen ja tutkimuksen työpajoihin. Niissä opiskelija pääsee teoriasta käytäntöön, olipa oppiaineena vaikkapa kuvanveisto, lasi, puu, metalli, kudonta, neule, valokuvaus, elektroniikka, painokangas tai moni muu.

Taidetta Väreen aulassa.

 

Kulttuurien vuorovaikutus Arkkitehtuurimuseossa

Sisääntulo värikkääseen näyttelyyn.

Pikaiset vierailut kaukomaille ovat nyt mahdollisia Arkkitehtuurimuseossa aina 24.2.2019 saakka.

Näyttelyn esitteli damylaisille arkkitehti, tekniikan tohtori Hennu Kjisik, joka oli näissä maissa mukana pitämässä arkkitehtikursseja ja arvioimassa opiskelijoiden suunnitelmia. Näyttelyssä on tunnelmia kyseisistä kulttuureista ja niissä syntyneistä, osin toteutuneista projekteista.

Arkkitehti, professori Hennu Kjisik esitteli näyttelyn damylaisille.

 

 

 

 

 

 

Näyttely juhlistaa Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen globaalin kestävyyden ja humanitaarisen kehityksen koulutusta, joka täyttää 25 vuotta. Globalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat megatrendejä, joiden takia elinympäristömme ja maapallo ovat suuressa muutoksessa. On tärkeää, että arkkitehtien ammattikuntaa koulutetaan vastaamaan haasteisiin.

Arkkitehtituurin kansainvälinen koulutus alkoi valtiollisena kehitysyhteistyönä, mutta on muuttunut enenevästi ruohonjuuritason yksilöiden toiminnaksi.

Uraauurtava Amos Rex esiteltiin damylaisille

Vasta-avattu Amos Rex oli damylaisten vierailukohde 19.9. Helsingin vanha Lasipalatsi  peruskorjattiin, huolella entisöiden. Sen ja viereisen aukion alle rakennettiin runsaassa kahdessa vuodessa ainutlaatuinen museotila.

Kokonaisuudesta vastaa arkkitehtitoimisto JKMM, pääsuunnittelijana Asmo Jaaksi.Tiloja esitteli damylaisille sisustusarkkitehti Päivi Meuronen.

Sisustusarkkitehti Päivi Meuronen tunnustaa Lasipalatsi-kokonaisuuden olleen valtava haaste.

Lasipalatsin edellinen remontti oli vuonna 1998. Teimme nyt varsin vähän muutoksia. Bio Rex toimii elokuvateatterina, mutta myös luento-, kokous- ja yritystilaisuuksissa. Eteen rakennettiin koroke ja viisi tuoliriviä poistettiin. Teatterin uusia materiaaleja hankittiin alkuperäisten mukaan, Päivi Meuronen kertoi. Katutason sisääntulot, aulat, myymälät ja yleisön vastaanottotilat rakennettiin uusiksi.

Koko Lasipalatsi on nyt peruskorjattu tiiviissä yhteistyössä Kaupunginmuseon kanssa. 30-luvun tyyliin pyrittiin materiaaleissa ja kalusteissa mahdollisuuksien mukaan, muttei orjallisesti.

Miten saada aikaan vuoropuhelu Lasipalatsin ja uuden museon välille? Päivi Meuronen kertoi tavoitteena olleen luoda uudenlaista kaupunkitilaa. Yhtenä ratkaisuna korkea vanha savupiippu yhdistyy ”tötteröihin” eli museotilan kattoikkunoihin.

Museokerroksen katossa on yli 300 spiraalimaista valkoista valaisinta. Museon lattiat koostuvat yli 200 000:sta ”puupalikasta”, jotka ovat viiden sentin paksuista mäntyä. Niitä on helppo tarvittaessa korvata uusilla. Samoin väliseinät ovat täysin muunneltavissa.


Amos Rexin avajaisnäyttely tarjoaa ainutkertaisia elämyksiä, inspiroivia ja osallistavia kokemuksia.

Tammikuun alkuun auki oleva teoskokonaisuus on japanilaisen teamLabin taidetta, joka on tuotettu digitaalisuuden keinoin. Näyttelyn nimi on Massless (vailla massaa). Mukana on huoneita, joissa katsoja on osa teosta tai jossa voi vaikuttaa teokseen – saa koskea, tehdä itse! – ja jossa voi viihtyä yhdessä toisten kanssa.

Amos Rexin ensimmäinen näyttely on ennennäkemätön ja -kokematon.

Vierailu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 16.8.2018

Damylaiset tutustuivat Helsingin yliopiston Tiedekulmaan, joka on jatkumoa yliopiston konseptille avata tiloja ja tapahtumia osaksi kaupunkia. Yliopiston vanha hallintorakennus (arkkitehti Toivo Korhonen), joka oli peruskorjauksen tarpeessa, uudistettiin. Kutsukilpailun voitti JKMM Arkkitehdit ja rakennus valmistui 2017.

Maantasakerros on avattu kadulle suurin lasiseinin. Entinen sisäpiha on katettu ja muutettu tiloja yhdistäväksi toriksi, jossa toimii myös kahvila. Viistot kattoikkunat luovat näkymiä kohti taivasta. Torin seinät ja katto on taidokkaasti tehtyä lautamuottikuvioitua betonia ja mäntyrimoitusta. Talon kalusteet ovat pääasiallisesti puuta.

Alemmissa kellareissa on urheilu- ja varastotiloja, kakkoskerroksessa ovat avoimet työskentelypaikat. Ylemmät kerrokset on vuokrattu yrityksille.

Taloa esittelivät damylaisille Anni Vesa Helsingin Yliopistosta ja sisustusarkkitehti Rami Lehtimäki JKMM Arkkitehtitoimistosta.

Damylaiset kulttuurikävelyllä

Uusia näkökulmia Krunikkaan aukeaa terasseilta ja kapeista korkeista ikkuna-aukoista.

DAMYn 31-vuotisjuhlapäivänä 26.4. noin 35 jäsentä osallistui kävelyretkeen Kruununhaassa ja Kluuvissa.

Soc&kom eli Svenska social- och kommunalhögsskolan vid Helsingfors universitet (Yrjö-Koskisenkatu 3) on harvemmalle tuttu sisältäpäin, ja kaunis valkotiilinen talo hieman piiloutuu korttelin sisään. Vuonna 2009 valmistunut rakennus on tänäkin päivänä moderni, ilmava, avoin ja toimiva.

”Päämäärämme oli, että tilojen on oltava helposti lähestyttäviä, opiskelijakeskeisiä sekä luovuutta sosiaalisuutta ilmentäviä” kertoi yliopistolehtori Henrik Hägglund. Suunnittelu- ja rakennustyön aikana hän toimi Soc&komin rehtorina.

Taideteoksia on runsaasti, Hans-Christian Bergin filosofisia tekstejä sisältävät valopylväät ala-aulassa ovat yksi esimerkki.

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Juha Leiviskä, joka yhdisti uudistalon taitavasti tontilla sijainneeseen vanhaan rakennukseen yliopiston entiseen oikeuslääketieteen laitokseen. Sisustussunnittelija, damylainen Jatta Olin on tyytyväinen tilojen toimivuuteen ja kulutusta kestäneisiin kalustevalintoihin.

Kaupunginmuseo ylittää rajoja

Opiskelijakulttuuri vaihtui museokulttuuriin, kun museolehtori Sauli Seppälä kertoi Helsingin kaupunginmuseon toimintaperiaatteista. ”Avoin, helppo lähestyä, tunteita herättävä – siinä strategiamme painopisteet. Ja lisäksi olemme olemme maailman ainoa Helsinkiin keskittyvä museo”!

Kaupunginmuseolla on yli 500 museonystävää, joille on tarjolla esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, retkiä ja vierailuja. Vapaaehtoistyössä on mukana kymmeniä ”mummoja ja vaareja”, työpajatovereita, kuvakummeja ja asiakaspanelisteja. ”Uusia, rajoja ylittäviä muotoja kehitämme yhteistyössä muiden kaupungin museoiden ja koko kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa” Seppälä ennakoi.

Museolehtori Sauli Seppälä korostaa kohderyhmien tuntemista: leikki-ikäiset, urbaanit ennakkoluulottomat aikuiset, kaupunkilaiset ja matkailijat.

 

Sarpaneva tutuksi

Timo Sarpanevan elämänkaaren alusta loppuun esitteli Marjatta Sarpaneva damylaisille 17.4.2018 Designmuseossa valokuvin, videoin ja omakohtaisin tarinoin.

Marjatta Sarpaneva (oik.) on muiden taitojensa ohessa lahjakas muistelija. Damyn hallituksen jäsen Jatta Olin on Damyn jäsentapahtumien tuottajia.

Vanhojen valokuvien kavalkadi alkoi Pielavedeltä isoisän sepänmökistä ja päätyi Helsingin Kruununhaan yksiöön, jossa eronnut äiti-Martta ja eno kasvattivat kolmea pientä poikaa.

Luonnos kukosta pahvinpalalle

Sanasokeus vaivasi Timo Sarpanevaa niin, että kansakoulu saattoi jäädä kesken. 14-vuotiaana hänet hyväksyttiin lahjakkaana piirtäjänä Taideteollisuuskeskuskouluun. Desigmuseossa nyt näytteillä olevat postikortin kokoiset piirrokset selittyvät: pienessä asunnossa ei ollut Timolle piirustuspöytää, vaan hänen piti luoda ne polvilla olevan pahvinpalan päällä. Maailman palkintoja voittaneille teoksille löytyi vuosien myötä suurempia suunnittelupöytiä.

Sarpaneva vihittiin maailman ensimmäiseksi muotoilun kunniatohtoriksi Royal College of Art, Lontoossa 1967. Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtoriksi hänet nimettiin 1993.

 

 

 

 

 

 

 

 

Timo Sarpanevasta valmistui graafikoksi, mutta ilman alan varsinaista koulutusta hänestä tuli maailmankuulu teollinen suunnittelija, taiteilija, designer, näyttelysuunnittelija. ”Suunnittelin usein esineitä, joita ei voi tehdä”, Sarpaneva kertoi. Mutta mentorin ja tehtaan työntekijöiden kanssa yhteistyössä luomukset kuitenkin hyvin toteutuivat.

Marjatta Sarpaneva videokuvasi puolisonsa työskentelyä, arkea ja juhlaa, Suomessa ja ulkomailla. Teoksien taustat, tiimiläiset ja toteutusvaihteet tehtaiden lattioilla tulivat hänelle tutuiksi. Hän piirsi 25 vuoden ajan puolisonsa luonnoksia puhtaaksi.

Lisätietoa Timo Sarpanevan näyttelystä designmuseo.fi  – nähtävissä muun muassa 13 videotallennetta.

Designmuseon auditorio lähes täyttyi damylaisista.

 

 

 

Timo Sarpaneva Designmuseossa

Professori Timo Sarpanevan näyttely kertoo monipuolisesta lahjakkuudesta graafikkona, muotoilijana ja taiteilijana. Kansainvälistä tunnustusta hän sai alkaen Grand Prix -palkinnoista 1954 ja 1957, Milanon triennaalista sekä näyttelyarkkitehtuurista Milanon ja Montrealin maailmannäyttelyissä.

Lansetti-taidelasit

Näyttelyssä on valtava kokoelma hänen suunnittelemiaan esineitä, esimerkiksi upeat Muranon taidelasit ja kookas ”Ahtojää”, jossa on satoja lasiosia.

Marjatta Sarpaneva kertoo damylaisille miehensä elämästä ja luomistyöstä tiistaina 17.4. klo 17 Designmuseon auditoriossa. Ennakkoilmoittautuminen on päättynyt.

Näyttelyn on kuratoinut Designmuseon Harry Kivilinna, ja näyttelyarkkitehti on Ilkka Suppanen.

Näyttely on avoinna 23.9.2018 saakka.

 

 

DAMY on ihan kaikille ja tarjoaa uusia elämyksiä

Vuoden damylainen Aki Eerikäinen:  ”Olen hehkuttanut, että DAMY avaa ovia kiinnostaviin kohteisiin, joihin ei ole asiaa itsekseen. Vierailut ja matkat arkkitehtuuri- ja muotoilukohteisiin ovat jo jäsenyyden arvoisia. Puhumattakaan esimerkiksi museoiden näyttelyiden ennakkoesittelyistä, joissa on läsnä niiden toteuttajia ja taiteilijoita; tapahtumat tarjoavat näyttelyistä perusesittelyä laajemmin tietoa ja näkökulmia.”

Damylaisten museonystävien vapaaehtoistyöstä Eerikäisellä on paljon kokemusta. Hän on mielellään mukana yleisötapahtumissa, kuten Designmuseon Designilloissa, työpajoissa ja keskusteluissa.
”Olen useimmiten museon aulassa toivottamassa kävijät tervetulleeksi ja kertomassa käytännön asioista. Haluan jättää kävijöille kivan muistijäljen. Koen, että museonystävähommassa olen saamapuolella.”

Vapaaehtoistyö ei vaadi ihmeosaamista. Museot opastavat alkuun eikä kaikkea tarvitse tietää – sitä varten on museon henkilökunta. Työ voi olla mitä moninaisinta museoiden taustatöistä yleisötapaamisiin.
”Monet kokevat, että DAMY on ainostaan designin ja arkkitehtuurin ammattilaisille. Ei toki, tämä  on kiva yhteisö aivan kaikille. Minusta jäsenyys on omiaan avaamaan silmiä sekä luomaan ja täydentämään elämyksiä ihan meille kaikille.”

_____________________________________________

Nyt nuoret mukaan
– vain 15 euroa vuodessa

30-vuotiaaksi asti voit olla 15 eurolla jäsen DAMYssa, Design- ja Arkkitehtuurimuseon ystävissä. Maaliskuun kevätkokous päätti uudesta jäsenlajista. Ikärajan ylittänyt voi jatkaa damylaisena 35 euron vuosimaksulla.

DAMYn jäsenyys avaa ovia uusiin elämyksiin ja kokemuksiin: ilmainen sisäänpääsy Design- ja Arkkitehtuurimuseoihin, kutsuja näyttelyiden avajaisiin, VIP-esittelyjä, käyntejä muotoilu- ja arkkitehtuurikohteisiin – paikkoihin, joihin ei itsekseen pääse, retkiä ja matkoja, asiantuntijoiden luentoja, juhlia, ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä ja paljon muuta.

_____________________________________________

DAMYn kevätkokouksessa uusia toiminta-ajatuksia

Jäsenpalvelujen kehitys ja uusien jäsenien hankinta ovat DAMYn toiminnan painopisteitä vuonna 2018. Jäsenhankinnassa keskitytään nuoriso- ja kannattajajäseniin. Sponsoreiden määrää pyritään lisäämään.

Jäsentapahtumia linjataan ainutkertaisiksi ja ystäviä yhdistäviksi. Tarjolla on vierailuja, retkiä ja matkoja, näyttelyiden ennakkoesittelyjä, luentoja ja keskusteluja. Kehitteillä on uusia yllätyksellisiä toimintoja ja palvelupaketteja. Yhteistyötä alan toimijoiden kanssa tehostetaan. Luodaan verkostoja ja kulttuurienvälistä yhteistyötä. Verkostoista esimerkki on alkuvuonna 2018 käynnistynyt Ystävyyslataamo-hanke.

Kokouksessa 20.3.2018 hyväksyttiin DAMYn tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuodelta 2017. Vahvistettiin vuoden 2018 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä nuorisojäsenen jäsenmaksu 15 euroa vuodelle 2018.

Keskusteltiin muun muassa museonystävien vapaaehtoistoiminnasta. Vuoden damylainen Aki Eerikäinen kertoi kokemuksistaan DAMYn hallituksen jäsenenä ja vapaaehtoistoimijana.

DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen esitteli Ystävyyslataamo-hankkeen alkuvaiheita.

 

Fiskars ja Karjaa, Bertel Gardbergin 101 -juhlanäyttely


Menomatkalla bussissa museoviraston arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen kertoi Hilding Ekelundin ja Eva Kuhlefelt-Ekelundin arkkitehtuurista ja varsinkin näiden Karjaalle suunnittelemista töistä, joita kävimme katsomassa paikalla eli Karjaan Pyhän Olavin krematoriokappelia ja Karjaan vesitornia sekä Lärkkullan koulutuskeskusta, jossa söimme maittavan lounaan.

Jatkoimme matkaa Fiskarsiin, jossa Bertel Gardbergin 101-juhlanäyttelyn esitteli näyttelyn kuraattoreina ja arkkitehteina toimineet muotoilijat Barbro Kulvik ja Antti Siltavuori. Akateemikko Gardberg oli suomalainen hopeaseppä ja muotoilija ja häntä pidetään taidekäsityön suurena mestarina. Gardberg toimi taidekäsityöläisenä yli 50 vuoden ajan, ja hän edisti merkittävästi suomalaisen muotoilun kansainvälistä mainetta.

Vuonna 2016, kun Bertel Gardberg olisi täyttänyt 100, heräsiKulvikille ja Siltavuorelle ajatus näyttelystä hänen mittavan elämäntyönsä kunniaksi. Apua he saivat Gardbergin suvulta ja Designmuseolta sekä näyttelypaikan Fiskarsin Ruukilta. Upea näyttely imaisi mukaansa ja kiertelimme siellä pitkälti kolmatta tuntia.

Näyttely on auki Fiskarsin Ruukin Kuparipajassa 2.4.2018 saakka.

Damylaisia Bertel Gardbergin näyttelyssä.