Kategoria: DAMY-tapahtuma

Perinteistä syntyi uutta muotoilua

Käsityöperinteet inspiroivat uutta 

Käsityötaidon menneisyyttä ja nykymuotoilijoiden siitä ammentamia inspiraatioita on esillä Designmuseon Galleriassa Hyvissä käsissä -näyttelyssä. Näyttely jatkuu 22.3.2020 asti.

Perinteiset käsityötekniikat ja -materiaalit ovat teosten lähtökohta. Ihailtavana on vaatemallisto,  installaatioita ja keramiikkateoksia. Digitaalista peliteosta voi testata.

Arkisto innoitti uusiin muotoihin

Designmuseon kokoelmissa on Suomen Käsityön Ystävien arkisto, joka sisältää yli 6 000 tekstiilisuunnitelmaa 1800-luvun lopulta 1990-luvulle. Neljä nykymuotoilijaa kutsuttiin tutustumaan aineistoon, ja kukin poimi aarreaitasta lähtökohtia alansa ja taustansa mukaan.

– Olen iloinen, että käsityötaito ja -taide on uudelleen elpynyt, sanoo Eeva Pinomaa, joka oli pitkään Suomen Käsityön Ystävien toimitusjohtaja ja myös DAMYn puheenjohtaja. – Nuori sukupolvi voi tässä näyttelyssä ymmärtää isoäitiensä käsitöiden juuret.

Suomen Käsityön Ystävät perustettiin 1879 keräämään kansanomaisia tekstiilejä, soveltamaan niiden malleja ja elvyttämään unohdettuja traditioita. Yrityksen tavoite on nykyään olla muotoilun ja käsityön innovaattori.

Mummolan tekstiilit ja Impi Sotavallan värit ja kuviot toimivat Henri Tervapuron pelimaailman visuaalisen inspiraation lähteinä.

Pelisuunnittelija Henri Tervapuro palasi lapsuuden muistoihin: tekstiilimallit, luonnokset ja valokuvat johdattivat isoäidin ryijyjen ja tekstien luo. Kuvioista hän löysi pelien ja sarjakuvien maailman.

 

 

 

 

 

Matias Liimatainen oli tutkinut Käsityön Ystävien kokoelmissa kudottujen verhoilukankaiden struktuuria ja karheiden tekstiilien seesteisiä väriliukumia soveltaen ideaa keraamisiin teoksiinsa.

Matias Liimatainen on kuvanveistäjä materiaaleinaan keramiikka, lasi ja puu. Teoksissa hän muuttaa kudottujen verhoilukankaiden väri- ja rakennetekniikkaa kolmiulotteisiksi, pienistä keramiikkaosista muodostuviksi pinnoiksi.

 

Vaatesuunnittelija Henna Lampinen yhdistää materiaalin, käsityömäisyyden ja kokeellisuuden.

Uudenlainen tekniikka, kuten laserleikkaus ja digipainatus, ja perinteinen tekniikka, kuten käsinneulonta ja tuftaus, toimivat rinnakkain.

 

Kuvanveistäjä Hanna-Kaisa Korolainen käytti teostensa inspiraationa Lokki- ja Liekki-ryijyjä, vanhoja valokuvia, luonnoksia ja ryijymalleja. Kokonaisuudessa on dekoratiivisuutta ja menneisyyden kaipuuta.

 

Margaretha Ehrström oli ilahtunut kun hänen anoppinsa Uhra Simberg-Ehrstömin ryijyt ja teksiilit olivat inspiroineet keraamikko Matias Liimataista. Damylaisia oli näyttelyn ennakkoesittelyssä Gallerian täydeltä.

Pikkujoulu Ervin Voimatalossa

DAMYn pikkujoulua vietettiin 17.12.2019 arkkitehti Aarne Ervin suunnitteleman Voimatalon 8. kerroksessa. Terassilta avautuivat näköalat yli Kampin. Sisällä oli lämmin tunnelma entisen Imatran Voiman henkilökunnan ruokasalissa, joka on alkuperäisessä asussa.

Vuonna 1952 valmistuneen talon ylimmän kerroksen tiloja isännöi Rakennustieto, jonka historiaa ja nykytoimintaa esitteli damylainen, Rakennuskirja Oy:n kustannuspäällikkö Kristiina Bergholm. Rakennustieto-lehti on ilmestynyt tauotta vuodesta 1905. Tietotalo tuottaa julkaisuja pääosin rakennusalan ammattilaisille. RT-kortistot kattavat rakentamisen kaikki osa-alueet. Upeat arkkitehtuurikirjat kiinnostavat myös maallikoita.

 

Rakennuskirja kustantaa ison määrän alan ammattikirjallisuutta, mutta myös upeita arkkitehtuuria esitteleviä teoksia.

 

Vuoden damylaiset Leena ja Kaija

Leena Johansson-Rengen kukitettiin vuoden damylaisena syyskokouksessa 13.10.2019

– Olen innostunut vapaaehtoistyöstä museoissa. Se on mukava tapa olla hyödyksi ja saada uutta sisältöä elämään. Olen muun muassa vastaanottamassa kävijöitä ja innostamassa heitä näyttelyihin. Ulkomaisten vieraiden parissa saa käyttää kielitaitoakin.

Leena Johansson-Rengen toimi pitkään tekstiilimaailman ja alan palvelujen sekä designin piirissä Suomessa ja viimeksi Ruotsissa. Suomeen palattuaan hän tutustui DAMYyn.

– DAMYn hallituksessa pääsin tutustumaan vapaaehtoistyöhön ja järjestämään jäsentapahtumia.

– Arkkitehtuuri ja design kiinnostavat edelleen kovasti. DAMYn tunnettuutta pyrin edistämään. Uusimuseo-hanke on nyt kovasti mielessäni, Leena korostaa.

Leena Johansson-Rengen (vas.) ja Kaija Kärpijoki

Työpajoissa ihania kohtaamisia

 – Olen äärimmäisen ilahtunut tunnustuksesta vuoden damylaiseksi. En tahtonut uskoa, enhän mielestäni ole tehnyt mitään erityistä, Kaija Kärpijoki sanoo.

Kaija on ansioitunut vapaaehtoistyössä etenkin Desigmuseossa. Hänet kukitettiin DAMYn pikkujoulussa 17.12.2019.

– Työpajoissa on hauska tutustua kävijöihin, sekä lapsiin että aikuisiin. Kohtaamiset ovat ihanaa työtä, jota arvostan. Erityyppiset tapahtumat ovat antoisia.

Kaija Kärpijoki työskenteli pisimmän aikaa opettajakoulutuksen parissa, alanaan käsityö. Sivutoimena hän vastasi Tekstiiliopettaja-lehdestä. Tällöin hän tutustui Designmuseon museolehtori Leena Svinhufvudiin, joka antoi kipinän designin ja museon vapaaehtoistyön pariin.

Kaija jäi eläkkeelle kahdeksan vuotta sitten ja DAMYn jäseneksi hän liittyi kuusi, seitsemän vuotta sitten.

Uusi museo on Kaijan mielestä ehdottoman tarpeellinen.

– Olen innoissani siitä, että saataisiin uudet, toimivat näyttely- ja työtilat. Ehdottomasti siellä tarvitaan myös museonystäviä, ja aion jatkaa vapaaehtoistyötä.

Ilmiöoppimisen mallikoulu Jätkäsaaressa

 – Ilmiömäinen, inklusiivinen, yhteisöllinen ja kokeileva älykoulu; näin luonnehditaan Helsingin Jätkäsaaren uutta peruskoulua.

Arkkitehti Erkko Aarti  ylpeänä opasti damylaisia koulun tiloihin 9.12.2019 illalla, kun 250 oppilasta oli päättänyt tuntinsa.

Ajankohtainen ilmiöoppiminen oli suunnittelun lähtökohta. Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy voitti 2015 toteutuksen 137:n ehdotuksen joukosta. Rakennustyö alkoi 2017, ja lukuvuosi syksyllä 2019. Koulun pinta-ala on noin 8 500 m².

Koulu on merkittävä julkinen rakennus, joka leimaa Jätkäsaaren kaupunkikuvaa. Sijoitus valtavan Bunkkerin viereen onnistui, kun välitilaan syntyi värikäs liikuntapiha, Aarti kertoi.

Koulun ydin on avara kolmikerroksinen ”tori”, keskusaula, jota ympäröivät opetussolut, oleskelualueet, pienet vetäytymistilat ja väljät portaikot. Ylemmät vaaleat kerrokset ikäänkuin leijuvat. Kattoikkunat antavat lisävaloa.

Alimmassa kerroksessa on suuri katsomo ja näyttämö esityslaitteineen paitsi oppilaiden myös yleisön käyttöön.

Yksi lähtökohta oli luoda avaruutta, missä katse vaeltaa esteettä tilojen välillä. Näin oppilaat näkevät, mitä eri oppimispaikoissa tapahtuu, ja ehkä innostuvat uusista asioista. Väliverhoin tiloja voidaan rajata. Istuimet ja pöydät liikkuvat keveästi.

Koulun tilojen on oltava muuntautuvia. Lähivuosina siellä arvioidaan olevan kaikkiaan 800 peruskoululaista.

Avarrus Arkkitehdit Oy:n suunnittelema kalustus on kevyttä ja vaihtelevaa. Kirjaston tarjonta on vielä niukahko. Pieniä vetäytymistiloja on siellä täällä.

Emme tiedä, millaista on opetus 50 vuoden päästä, Aarti huomauttaa. Rakennuksen elinkaaritavoite on vähintään 100 vuotta.

Tekstiiliperinnettä neljännessä polvessa

– Nuoruutemme unelma oli kutoa Dora Jungin mallistoa, kertoo Jaana Hjelt, Lapuan Kankureiden markkinointijohtaja. Hän opiskeli Tampereella tekstiilialaa, tutustui Tampellan hienoon pellavatuotantoon ja sai puolisokseen neljännen polven kankurin Esko Hjeltin.

Nyt Lapuan Kankureiden mallistossa on Dora Jungin pöytäliinoja, mutta satoja muitakin tuotteita. Damylaiset ihastelivat niitä Katariinankadun myymälävierailulla 28.11.2019.

Myymälän monipuolista tarjontaa. Kuva Marita Almiala.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lapuan Kankurit tunnetaan pellava- ja villatekstiileistä: huopia, pyyhkeitä, liinoja, huiveja, kylpytakkeja… Yrityksen perusti Juha Hjelt 1917, jacquardkoneita hankittiin 1973. Nykyiset omistajat ovat Jaana ja Esko Hjelt.

 

Vienti käynnistyi vuosikymmenen alussa. Nyt yli puolet tuotannosta menee maailmalle. Tokion myymälä on idän lippulaiva.

– Olemme astinlauta nuorille suunnittelijoille. Aalto-yliopiston opiskelijat käyvät kutomassa luonnostöitään. Moni heistä on päätynyt vakiosuunnittelijaksemme, Jaana Hjelt kertoo.

Kuumavesipullo Saimaannorppa

Jaana Hjelt korostaa tuotannon ekologisuutta ja vastuullisuutta. Ylijäämää ei synny, kun kudotaan määrämittaan. Jäämäpaloista valmistetaan pientuotteita, kuten pesulappuja ja pussukoita.

Pellava- ja villatekstiilit kestävät sukupolvesta toiseen. Kotimaisuus on vahva valtti.

Muotoilua à la AIVAN

DAMY vieraili Kaj Franck -muotoilupalkinnon saajan muotoilutoimisto AIVANin toimitiloissa Hernesaaressa 19.11.2019. Suunnittelija Aleksi Kuokka johdatteli vuonna 2007 perustetun suunnittelutoimiston töihin. Keskeisiä liiketoiminta-alueita ovat brändi- ja tilasuunnittelu, tuotemuotoilu ja strateginen muotoilu. Työntekijöitä on noin 40, ja AIVAN toimii eri puolilla maailmaa.

Tytäryhtiö NAVIA keskittyy veneiden ja jahtialusten suunnitteluun niin Monacossa kuin San Franciscossa. Suomalaisista veneistä suuri osa on heidän muotoiluaan.

Loistoaluksen linjat on muotoillut AIVAN.

– Upporikkaiden omistajien ei huippuhienolla jahtialuksellaan tarvitse kohdata henkilökuntaansa, koska kulkureitit on erotettu täysin toisistaan, Kuokka kertoi.
– AIVANin idea oli kehittää Suomen 100-vuotisjuhlaan äänettömiä sähköveneitä, mutta toistaiseksi ne seilaavat vain näyttöruuduilla.

Kuulimme pitkään viimeistellystä kiinalaisesta matkalaukusta, jota ei toteutettukaan. Tilaajalla saattoi olla mahdoton kiire, kuten REIMAn Kiinan myymäläprojektilla huikean lyhyessä ajassa.

AIVANin töihin törmää esimerkiksi VR:n ravintolavaunuissa, Stockan Herkussa, Harvian kiukaissa, Fiskarsin tuotteissa, SOKOS-ilmeessä, La Choulette -shampanjapulloissa, WeeGeessä, Grafiassa ja Kiasmassa. Designmuseon Keräilijät ja kokoelmat -näyttelyarkkitehtuuri on AIVANin käsialaa.

 

Fiskarsin käyttöesineissä tuntuu ja näkyy AIVANin kädenjälki.

Kuokalla on työn alla Kyösti Kakkosen lasikokoelmia käsittelevä teoskokonaisuus, joka sisältää satoja sivuja eri kielillä upeine valokuvineen. AIVAN on myös dokumentoinut Oiva Toikan lasilintujen puhaltamista.

– AIVAN ei juuri mainosta itseään. Hyvin tehty työ puhuu puolestaan, ja suositukset kulkevat asiakkaalta toiselle, Aleksi Kuokka kertoi.

Halukkaat damylaiset pääsivät Minka Koukkusen johdolla liikkumaan VR-lasien avulla pienehkön huvijahdin sisätiloissa. Uskomattoman toden tuntuista, ja ilmoille pääsikin huudahdus: AIVAN!

Kiitos, Aleksi ja Minka, ja vielä kerran ONNEA!

Kaj Franck -muotoilupalkinnon saajien näyttely Work in Progress esittelee muotoilun työprosessia ja AIVANin suunnittelijoiden työtapoja. Näyttely Designmuseon Galleriassa 8.11.2019–12.1.2020

Laadukasta ja linjakasta

Kutomisen opiskelu johti Johanna Gullichsenin tekstiilisuunnitteluun ja -yritykseen, johon damylaiset tutustuivat 14.11.2019.

Yrityksen toiminta alkoi vuonna 1989. Nyt yrityksen lippulaiva-myymälä on upeasti restauroidussa renessanssitalossa Helsingin Erottajalla.

Gullichsenin mallisto pohjautuu selkeään kuviointiin. Kankaat ovat kaksipuolisia täkänätekniikalla Pohjanmaalla tehtyjä. Mustavalkoisuus on klassikko, mutta luonnonläheisiä väriyhdistelmiä ja variaatioita graafisista kuvioista syntyy kokeilemalla eri kudontoja. Puuvilla, villa ja pellava ovat yleisimmät materiaalit. Italiasta tulevat silkit, joiden väritys heijastelee Venetsian laguuneja.

Reilut 30 damylaista ihasteli ja hypisteli Johanna Gullichsenin (kuvassa keskellä) tuotantoa.

Gullichsenin myymälästä löytää kaikkea kotiin: verhoilukankaita, mattoja, tyynyjä, tarjottimia, istuinalustoja, pyyhkeitä, servettejä ym. ym. On hattuja, kenkiä, laukkuja, penaaleja, pussukoita ja muuta pientavaraa. Kaikki talon linjakkaissa kuoseissa.

Kuva Marita Almiala

Yrityksen tärkeitä vientimaita ovat nyt Japani ja Korea, mutta myyntipisteitä on myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Syyskokous: jäsenet toteuttamaan toimintaa!

– Kannustamme jäseniämme osallistumaan DAMYn työryhmiin, hankkeisiin ja kampanjoihin, joilla tuetaan ystävämuseoita ja uuden museon syntyä, sanoi Maire Mattinen, DAMY ry:n puheenjohtaja, 13.11.2019 pidetyssä syyskokouksessa.

Yhdistyksen toimintasuunnitelma 2020 on täynnä toimintaa, tapahtumia ja projekteja. Kehitteillä on muun muassa uudentyyppisiä palvelupaketteja, temaattisia työpajoja ja ideointipalavereja. Tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää, joka on ollut melko vakio. Erityisenä kohderyhmänä ovat alan opiskelijat sekä kannattajajäsenet. Lue lisää Toimintasuunnitelma 2020.

  • Varainhankintaa tehostetaan laajentamalla verkostoja yrityssponsoreihin. Jäsenistö voi edistää myös nuorten aktivointia; edullinen nuorisojäsenyys on alle 30-vuotiaille.
  • Vapaaehtoistoimintaan osallistumista rohkaistaan. Kehitetään uusia toimintamalleja museoiden tueksi.
  • Painopiste vuonna 2020 on uuden arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen edistäminen. DAMYn perinteinen vuosilahjoitus ohjataan ensi vuonna tähän tarkoitukseen.

Uusia nimiä hallitukseen

Erovuoroisten tilalle DAMYn hallitukseen valittiin muotoilija Isa Kukkapuro-Enbom, sisustusarkkitehti Jutta Ylä-Mononen ja graafikko Aimo Katajamäki.

Vuoden damylaisiksi nimitettiin Leena Johansson-Rengen ja Kaija Kärpijoki. Onnittelemme ja kiitämme heitä ansiokkaasta vapaaehtoistyöstä!

Poytakirja_syyskokous_2019
DAMY_ry_Toimintasuunnitelma_2020
DAMY_talousarvio_2020

————————————————
Kokouspaikka historiaa ja nykyaikaa

DAMYn syyskokous pidettiin Lauttasaaren kartanossa Helsingissä. Koneen Säätiön entisöimä rakennus vuodelta 1837 on ehdolla Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saajaksi – pidetään peukkuja!

Lauttasaaren kartano

Arkkitehti SAFA Minna Lukander Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:stä esitteli damylaisille kartanorakennuksen historiaa ja restaurointia. ”Fragmenteista ehjäksi” oli tutkimusmatka, joka alkoi 2016 ja valmistui keväällä 2018. Sen vaiheet on perusteellisesti ikuistettu kuvateokseen, joka ilmestyy Koneen Säätiön verkkosivuilla.

Lauttasaaren kartanon sisustus on tyylikästä nykyaikaa.

Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kartano säilyi ulkopuolelta ennallaan, mutta koki sisältä täyden muutoksen. Konservaattori työsk enteli yhdessä arkkitehtuuri- ja sisustussuunnittelijoiden kanssa. Tilat kalustettiin toimitiloiksi. Nykytaidetta hankittiin. Kartanon puisto kunnostettiin ulkoilijoiden iloksi. Viereinen Punainen huvila 1790-luvun alusta on kahvila ja vapaa-ajan tila.

Intohimona keräily

Tuttuja kotikaapista tai lehtikuvista? Desigmuseon uusi näyttely designin keräilystä tarjoaa ihmettelyn ja ihailun aiheita; esillä on 500–600 esinettä yksityiskeräilijöiden kokoelmista. Yllä olevassa artikkelikuvassa on Arabian Fennia- ja Kaleva-koristeisia maljakoita Liisa ja John Herwigin kokoelmasta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen avasi näyttelyn. Hän kertoi, että uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on työn alla opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Näyttely Keräilijät ja kokoelmat sisältää niin näytteitä arvokkaista designkokoelmista kuin viime vuosikymmenien käyttöesineistä. Esillä on pääasiassa modernia suomalaista muotoilua. Yksityishenkilöiden keräilykokoelmat eivät yleensä ole näin nähtävillä.

– Designmuseon omista kokoelmista on tuotu 1880-luvulta periytyviä harvinaisia kulttiesineitä, kertoi näyttelyn kuraattori Harri Kivilinna damylaisten ennakkoesittelyssä.

Keramiikkaharvinaisuuksia Designmuseon kokoelmista.

Esineistön kautta kerrotaan keräilyn motiiveista. Näyttelytekstit kannattaa tutkia: millä tavoin muotoilua kerätään, miten kokoelmat syntyvät, miksi jostakin esineestä tulee himoittu. Pikkutekstit avaavat myös esineiden historiaa.

– Keräilyn motiivi voi olla niin esineen harvinaisuus, laatu kuin arvo. Joku haluaa mahdollisimman kattavan kokoelman tietyn suunnittelijan tai valmistajan tuotantoa. Yhteistä on intohimo keräilyyn ja mielihyvä toivotun esineen saamisesta, Kivilinna totesi.

Näytteitä Iivari Viilomaan lasikokoelmasta.

Näyttelyssä on ihailtavana Kyösti Kakkosen ainutlaatuinen kokoelma mm. Gunnel Nymanin muotoilua. Kakkosen tavoitteena on säilyttää ja tuoda takaisin kotimaahan hienoimmat suomalaiset muotoiluesineet.

Muiden muassa Pirkko Paananen on kerännyt laajalti Oiva Toikan lasitaidetta, Tuomas Sopanen ryijyjä ja tekstiileitä, Jyrki Kippola laseja ja Juhani Lemmetti Kukkapuron tuoleja. Liisa ja John Herwig keräsivät Arabian Fennia-esineistöä pääosin USA:ssa.

 

Arkisia käyttöesineitä

Kodin tai mummolan kaapeissa, kirpputoreilla ja huutokaupoissa piileskelee esineitä, joista kuka tahansa voi aloittaa keräilyn.

Kerätä voi vaikkapa tiikki-esineitä, muoviastioita, teräspannuja, emalikattiloita, snapsilaseja, muumimukeja tai lenkkikenkiä. Näistä kaikista on Desigmuseossa kattavasti näytteitä.

Suosittuja Arabian kannuja on näyttelyvitriinissä 300 erilaista. Virve ja Heikki Mattilalla on kokoelmassaan kaikkiaan yli 1 200 kannua.

16.11.2019 Muotoilun juhlapäivä klo 11–18

Asiantuntijat tunnistavat Arabian, Iittalan ja Nuutajärven esineitä. Paikalla on tavattavissa näyttelyyn osallistuvia keräilijöitä. Lue lisää Designmuseon tapahtumat.

8.2.2020 Muotoilun juhlapäivä vol.2 ja 25.2.2020 Designilta keräilijöiden tyyliin.

Retki Höyhensaarelle

Toimitusjohtaja Matias Kotkasaari

Damylaiset tutustuivat Joutsen Finlandin tehtaaseen Riihimäellä 23.10.2019.

Nuori toimitusjohtaja (jo neljäs sukupolvi) Matias Kotkasaari valotti yrityksen yli 80-vuotista historiaa. Saimme kuulla, miten yritys on laajentunut kansainväliseksi – mallistoja myydään ympäri maailman. Seurasimme pari vuotta sitten valmistuneessa tehtaassa untuvapeitteiden ja -tyynyjen valmistusta. Untuvatakit ja -asusteet valmistetaan omassa tehtaassa Virossa.

Untuvan puhdistustekniikka on huippuunsa hiottu ja vaativa. Joutsenelle on myönnetty Allergia- ja Astmaliiton hyväksymistunnus.

Joutsenen takkimallistot ovat vuosikausia olleet eturivin suomalaisten vaatesuunnittelijoiden tekemiä, kertoi suunnittelun koordinaattori Eija Engblom.

Untuvan allergiakäsittely vaatii kaksi erikoispesua.

Hän paljasti hyvän untuvatakin salaisuuksia, kuten säihin sopivia grammamääriä. Selvisi, mikä laadukkaassa untuvatuotteessa maksaa ja miksi.

Joutsenen tuotantoa leimaavat ympäristötietoinen materiaalihankinta, lähivalmistus, runsas käsityö sekä funktionaalinen ja ajan virtaa seuraava muotoilu.

 

Keramiikkaa Fiskarsissa ja näyttelyitä Noormarkussa

Damylaisten retki Fiskarsiin ja Noormarkkuun alkoi varhain lauantaina 5.10.2010. Ensimmäinen pysäys oli professori Tuomo Siitosen suunnittelema Karin Widnäsin museo Fiskarsissa. Karin esitteli kesällä avatun museon kaksi kerrosta. Fiskarsista mukaan lähtivät Voyage-näyttelyn suunnittelijat Barbro Kulvik ja Antti Siltavuori.

Noormarkku oli ekskursion pääkohde. Villa Mairean 80-vuotisjuhlanäyttely käsitteli talossa vierailleiden taiteilijoiden töitä.

Villa Mairea

40-henkisestä ryhmästä toiset tutustuivat opastetusti Villa Maireaan, toiset perehtyivät Ahlström-konsernin historiaa käsittelevään Voyage-näyttelyyn – vuorotellen. Konserniin kuuluivat eri vaiheissa mm. Karhulan, Riihimäen ja Iittalan lasitehtaat, joiden tuotanto oli näyttelyn mielenkiintoista antia.

Voyage-näyttely

Matkanjohtaja Jari Jetsosta ilahdutti kohdata hänen lähes 30 vuotta sitten tekemänsä Villa Mairean pienoismalli, jonka hän luuli jo kadonneen. Pienoismalli kiersi aikanaan toistakymmentä vuotta eri Aalto-näyttelyissä pitkin maailmaa.

Päivän kruunasi Barbro Kulvikin ja Antti Siltavuoren johtama kierros Makkarakosken sahalla, jonka näyttelyarkkitehtejä he olivat Voyage-näyttelyn lisäksi. Sahan puurakennus on yhtä vaikuttava kuin Petäjäveden puukirkko.

Makkarakosken saha