Kategoria: DAMY-tapahtuma

Ystävyys yhdisti Aallon ja Schildtin

Joukko damylaisia kokoontui Ystävänpäivänä 14.2.2021 nauttimaan kulttuurihistoriallisista matkaelämyksistä Zoomin välityksellä. Matkareissun tuotti DAMYn hallituksen jäsen Jari Jetsonen.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Göran Schildt on monella tavoin ajankohtainen. Vastikään on ilmestynyt  Henrik Knifin kirjoittama elämäkerta Schildtistä. Verkkosivusto Finna.fi on julkaissut hänen noin 400 valokuvaa käsittävän arkistonsa. Jetsonen esitteli 50 siitä poimimaansa kuvaa lisättynä sopivasti omilla vertailukuvillaan.

DAMY suunnittelee ryhmämatkaa Tammisaareen tutustumaan mm. Villa Skeppetiin, jonka Alvar Aalto suunnitteli ystävälleen Schildtille. Matka toteutuu keväällä/kesällä koronatilanteen salliessa.

Jetsonen näytti myös vuonna 2009 kuvaamansa Christine Schildtin haastattelun. Filmi oli kuvattu Kreikassa Leroksen saarella, jossa Schildtit olivat ostaneet vanhan talon vuonna 1965.

Villa Kolkis

Schildt oli aikansa matkabloggaaja. Purjehdukset Daphne-veneellä ikuistuivat kuviksi ja teksteiksi. Aalto-kirjasarjan lisäksi hän kirjoitti matkakirjoja ja lehtiartikkeleita. Valokuvia on runsaasti etenkin vuosilta 1940-1960, ja ne esittelevät Välimeren tunnelmia, maisemia ja ihmisiä, matkantekoa ja myös matkaseuralaisia, tunnettuja kulttuurivaikuttajia.

Alvar ja Elissa Aalto olivat mukana mm. Niilin purjehduksilla. Alvar Aallon ystävyyttä on luonnehdittu elintärkeäksi Schildtille. Hän kirjoitti ystävänsä kolmiosaisen elämäkerran.

Schildtin kotialbumiin voit tutustua finna.fi .

 

Virtuaalista ennakkoa damylaisille

Designmuseo järjesti 2.2.2020 etäesittelyn Gunnel Nyman – Avoin arkisto -näyttelystä, joka on museon Galleriassa 30.5. asti.

Näyttely kattaa muotoilija Gunnel Nymanin (1909–1948) laajan ja monialaisen tuotannon esittelyn. Näytteillä on paitsi esineitä – lasia, valaisimia, huonekaluja, tekstiilejä – myös luonnoksia, teknisiä piirustuksia, kirjeitä, valokuvia, matkoilta talletettuja pääsylippuja, jopa veroilmoituksia ynnä muuta.

Ainutlaatuista näyttelyssä on digitointipiste, jossa kävijä voi tutustua käytännön museotyöhön, siihen miten yksityinen arkisto muuttuu museokokoelmaksi, ja voi itse kokeilla Nymanin luonnosten käsittelyä tai luoda oman teoksensa. Näin sitten kun museo on jälleen avoinna.

– Nymanin perikunnan luovuttama arkisto on museomme laajimpia, kertoi kokoelmaintendentti Susanna Thiel.

– Aineiston digitointi on edelleen menossa, ja näin saamme kokoelman haltuun. Luetteloinnin myötä kerätään tietoa, tehdään selvityksiä luonnoksista tuotantoon; tutkimukset ovat usein salapoliisityötä, museo-opas Pinja Nousiainen kuvaili.

Gunnel Nymanin ”Morsiushuntu”, Nuutajärven lasitehdas 1947.

Museo-opas Jaakko Simola kertoi, että Gunnel Nyman on tunnetuin lasitaiteilijana. Hän oli yhteistyössä kaikkien suurten kotimaisten lasitehtaiden kanssa. Hän valmistui huonekalupiirtäjäksi ja teki myös sisustus- ja tekstiilisuunnittelua. Valaisinsuunnittelu oli merkittävää. ”Aina monta rautaa tulessa”, hänestä on sanottu.

– Hienoa, kun vihdoin pääsi museoon! damylaiset kiittelivät.

Näyttelyyn voi tutustua verkossa designmuseum.fi. Designillassa 26.1. nauhoitettiin kiintoisa keskustelu, jossa Leena Svinhufvud haastattelee Kaisa Koivistoa ja Susanna Thieliä Gunnel Nymanin elämästä, työstä ja tuotannosta. Tutustu tallenteeseen tästä linkistä. Hakupalveluun avataan asteittain Designmuseon arkistoaineistoa.

”Avoin arkisto” tarjoaa runsaasti tutkittavaa. Arkistokuva Minni Soverila.

Esa Laaksonen tutustutti arjen arkkitehtiin

Arkkitehti Else Aropaltio (1914–2008) vaikutti 1930–1960-luvuilla vahvasti monien Helsingin kaupunginosien ilmeeseen, mutta jäi itse melko tuntemattomaksi.

Arkkitehti, tietokirjailija Esa Laaksosen uusi kirja tutustuttaa Aropaltion tuotantoon, jota Laaksonen esitteli damylaisille 3.11.2020 webinaarissa.

Luonnonmukainen, väljä ja laadukas asuntosuunnittelu oli Aropaltiolle leimaavaa. Hänellä oli tärkeä panos sodanjälkeisessä aravarakentamisessa.

– Else Aropaltion vaatimaton toimisto oli kotona – vain yksi avustaja. Yhden naisen toimisto syntyi 1945. Puoliso Paavon menestyksekäs grynderiyritys Holvi Oy toteutti Elsen suunnitelmat. Kaikista kohteista tehtiin myös pienoismallit, Laaksonen kertoo.

Lauttasaari oli 1930-luvulla melko koskematon alue. Aropaltion suunnittelemia taloja nousi tuolloin ensin Isokaarelle, sitten Otavantielle, Haahkatielle ja Kauppaneuvoksentielle; kaikkiaan noin 50 kerrostaloa. Sittemmin tulivat Lauttasaaren yhteiskoulu ja Vattuniemenkujan tehdasrakennus 50-luvulla.

Haaga, Herttoniemi, Kallio, Munkkivuori, Vartiokylä, Pajamäki, Malmi ja Töölö ovat kaupunginosia, joissa Aropaltion asuntoarkkitehtuurin linjat yhä näkyvät.

Ks. youtube-videolta Esa Laaksosen luento Else Aropaltion arkkitehtuurista tästä linkistä

Keskiajan kirkosta upouuteen kirjastoon

Kirkkonummi tarjoaa kaksi kiintoisaa nähtävyyttä, joihin damylaiset tutustuivat 20.10.2020.

Pyhän Mikaelin kirkko lienee peräisin keskiajalta 1400-luvulta. Vuosisatojen aikana kirkkoa laajennettiin huomattavasti ja se muutettiin ristikirkoksi. Porkkalan vuokra-aikana kirkko toimi mm. upseerikerhona ja varastona. Vuosina 1957–59 kirkon sisätilat uusittiin, seuraava kunnostus oli 1990-luvun lopulla.

Pyhän Mikaelin kirkon tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta aloituksen arvioidaan ajoittuvan 1400-luvulle. Piikkikruunua kuvaava puinen taideteos on Kain Tapperin.

Kirkon näyttävin taideteos on Lennart Segerstrålen 40 lasimaalausta. Ne valmistuivat 1930–31. Alttaritekstiilien suunnittelijoita ovat Dora Jung ja Päikki Piha.

Olohuone ja kohtaamistil

Kirkkonummen vastavalmistunut kirjasto Fyyri on täynnä vilskettä. Kaikenikäiset ovat löytäneet omat paikkansa 4 700 neliön monitoimitilasta.

Lapsilla täällä on jopa liian hauskaa, kuin ”hoplopissa”, luonnehti kirjastotoimenjohtaja Margareta Kull-Poutanen. Elämyksellisellä lasten osastolla on paitsi lainattavaa myös kiipeilyseinä, paljon pelejä, tietokoneita, leikkikaluja ja muuta viihdykettä.

Kirjastoon on integroitu suuri tapahtumasali, nuorisotila, näyttelyhuoneita, varhaiskasvatuksen tila, mediaosasto musiikkistudioineen, lukusaleja, neuvottelutiloja, muskaritila, kahvila ym.

Kävijöitä on ollut alusta alkaen valtavasti. Myös lainaustoiminta on vilkastunut paljon.

 

Arkkitehti Jukka Mäkinen, JKMM Arkkitehdit, selosti rakennusvaiheita.

– Työ oli mielenkiintoinen ja haastava, onhan tässä Kirkkonummen paras tontti, naapurina 700-vuotias kirkko. Lähtökohtana oli 1982 valmistunut 2 500 neliön kirjasto, joka ”upotettiin” uuden kirjaston sisään. Ahdas tontti käytettiin kokonaan. Vanhan ja uuden julkisivut yhdistettiin näyttävillä kuparikasettipinnoilla, jotka elävät valon kierrossa.

– Materiaalien aitous ja korkea laatutaso oli tärkeää. Käytettiin kuparia ja messinkiä, paljon puuta, valkotammea ja nanopintalaminaattia. Monitoimitilojen akustiikka vaati erikoistekniikkaa.

Puupinnat leimaavat kirjastoa, samoin rauhoittavasti sävytetyt kalusteet. Sisustussuunnittelija on Tiina Rytkönen. Taiteilija Petri Vainio tuotti pääaulan kattoon valoteoksen ”Ruovikko”. Se muodostuu 123 neliön alueelle ohuista koivuviiluista, jotka elävät valaistuksen ja ilmavirtojen mukaan.

Aikuisten lainausosaston ainutlaatuinen tunnelma syntyy korkeasta, tiheästä valkobetonipilarien rivistöstä. Pilareja on 100 ja niiden välissä 99 kapeaa ikkunaa. Pilariseinän vierellä on 48 metrin pituinen luku- ja työtaso.

Kirkkonummen kunnan rahoittaman kirjaston loppuhinta on 19–20 miljoonaa, josta valtion avustus kattoi 2 miljoonaa.

 

 

 

 

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakentamiseen

Arkkitehtuurimuseossa järjestettiin syksyn näyttelyiden ennakkoesittely damylaisille 3.9. Koronan supistama, kymmenen damylaisen ryhmä pantiin ajattelemaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailmaan ja rakentamiseen.

Alakerran Studio oli hämmentävän niukka muutamine tekstiliuskoineen. Idea onkin se, että tilaan kasvaa vähitellen näyttely, joka muuttaa jatkuvasti muotoaan. Tämä kolmen naisarkkitehdin muodostama VAPAA-kollektiivi pohtii näyttelyn ja verkossa julkaistavien podcast–keskustelujen välityksellä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa murrosta ja yhteiskunnan muuttumistarpeita. Ensimmäinen keskustelu murroksen estetiikasta on kuultavissa tästä linkistä.

Arkkitehti Eero Lundén esitteli hengittävän Another Generosity  -installaation, joka on matkannut Venetsian 2018 arkkitehtuuribiennaalista museon pieneen näyttelytilaan. Se muistuttaa meitä ilmastonmuutoksen haasteista. Lundénin mukaan arkkitehtien asenteiden on muututtava, on kehitettävä mm. puurakentamista, mutta myös uusia betonin koostumuksia. Keskusteltiin rakennusten elinkaaresta, joka pitää olla huomattavasti pidempi kuin mitä nykyrakentaminen tavoittelee. Eero kuitenkin muistutti, että sen ohella on kehitettävä esimerkiksi. pakolaisten käyttöön tilapäisiä asumuksia, jotka ovat lyhytikäisiä ja muuntuvia. Hän ideoi, että ne voisivat muistuttaa kasvillisuutta, joka kukoistaa tarpeellisen ajan ja tarpeettomaksi käytyään maatuvat ja palaavat luontoon.

Jutta Tynkkynen esitteli näyttelyn damylaisille.

Suuressa näyttelytilassa on esillä Suomen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaus 2020. Ryhmäämme opastava, näyttelyn koonnut Jutta Tynkkynen kertoi, että ehdolla oli ennätysmäärä 104 kohdetta, joista kolmihenkinen, kansainvälinen tuomaristo valitsi 15 valiokohdetta. Kolmessa niistä damylaiset ovatkin jo päässeet käymään: Helsingin keskustakirjasto Oodi (Arkkitehtitoimisto ALA), Amos Rex ja Lasipalatsin restaurointi (JKMM Arkkitehdit) sekä Aalto-yliopiston uudet kampusrakennukset (Verstas Arkkitehdit).

Verstas Arkkitehdit katsoivat, että puuhöylä kertoo parhaiten toimiston ajattelutavasta.

Perinteistä planssinäyttelyä täydentävät pienoismallit. Näyttöruudulta voi seurata valittujen kohteiden suunnittelijoiden videohaastatteluja. Jonni Roos ja Raimo Uunila ovat koostaneet jälleen upeita dokumentteja. Näyttelyssä on myös materiaaligalleria, joka esittelee kustakin kohteesta tärkeitä materiaaleja. Lisäksi seinällä on 15 esineen sekalainen kooste. Nämä katsaukseen valittuja toimistoja symboloivat esineet tuovat hauskan lisän näyttelyyn. Tarinat esineiden taustalla ovat yllättäviä.

Osallistu virtuaaliavajaisiin 4.9. klo 18.00–, mukaan pääset Arkkitehtuurimuseon sivuilta: https://www.mfa.fi/

Saaris-synttärit 20.8.2020

Jälleennäkemisen ilo kupli, kun noin sata damylaista kokoontui viettämään Saaris-synttäreitä Helsingin Rautatieaseman Kulttuurihalliin*. Koronaepidemian takia DAMYn tapahtumat ja vierailut oli jouduttu perumaan kevät- ja kesäkuukausiksi.
…..Maineikkaat arkkitehdit Eliel Saarinen (1873–1950) ja Eero Saarinen (1910–1961) olivat syntyneet samana päivänä 20.8. Isä kuoli 70 vuotta sitten ja pojan syntymästä on 110 vuotta.

DAMY juhli syntymäpäivää nyt toista kertaa #uusimuseomaljoin. Suomen hallitus lupasi uuden, perustettavan arkkitehtuuri- ja designmuseon säätiön pääomittamiseen 60 miljoonaa euroa lisäbudjetissaan. Myös siinä juhlimisen aihe!

Teemalla Mestari ja kisällit syvennyttiin arkkitehtuurin nuorempiin mestareihin. Dokumentti taiteilijaprofessori Antti Nurmesniemestä esitteli muun muassa hänen suunnittelemansa Rautatieaseman ravintolan uudistuksen 1970-luvun lopulla.
…..Nurmesniemen toimistossa työskennelleet sisustusarkkitehdit Leena Valkamo ja Mirja Sillanpää kuvailivat työpaikkaa alan korkeakouluksi. – Silloin tehtiin huolelliset kokonaisvaltaiset suunnitelmat, jotka toteutettiin sellaisenaan. Nykyään muunnellaan paljon pitkin matkaa.

Arkkitehti Esa Laaksonen haastatteli Bengt Lundstenia.

Arkkitehti Viljo Revellin tuotantoa esittelivät kuvin valokuvaaja Jari Jetsonen ja kommentein arkkitehti, professori Bengt Lundstén, joka työskenteli Revellin toimistossa etenkin Toronto-vuosina. Revellin luomuksista kansainvälisin oli Toronton kaupungintalo, kotimaisia mm. Palace, Makkaratalo, Didrichsenin taidemuseo ja Tapiolan Taskumatit; Vatialan kaunis kappeli Kangasalla ehkä vähiten tunnettu.

 

 

 

 

 

Tuottaja Pepe Teirikari haastatteli Eric Saarista.

Eliel Saarisen yhdysvaltalainen pojanpoika Eric Saarinen viimeistelee Eliel-elokuvaa. Siitä nähtiin traileri. Maineikas elokuvaaja, tuottaja ja ohjaaja tavattiin videolla Tallinnasta, jonne hän oli juuttunut koronakaranteeniin.

 

 

Illan tunnelmia tästä linkistä. Toteutus Henna Andersson.

 

*.Kulttuurihalli on Rautatieaseman entisessä lippuhallissa toimiva näyttely- ja tapahtumatila, jossa on myös kahvila. Ensi vuonna paikalle avataan ravintola.

DAMY opintomatkalla

Lähes 50 damylaista tutustui 4.3.2020 Metropolian upeaan kampukseen Myllypurossa. Kuulimme Metropolian tutkinnoista ja tutustuimme rakennukseen arkkitehdin johdatuksella.

Lehtori Jorma Lehtinen kertoi, että aiemmin Metropolialla oli 23 toimipistettä. Nyt Myllypuron kampuksen valmistuttua niitä on enää neljä: Arabian Luovien tekijöiden kulttuurikampus, Karamalmin Älykkäiden ratkaisujen kehittäjäkampus, Myllypuron Hyvinvoinnin rakentajien kampus sekä Myyrmäen Vihreän teknologian ja bisneksen kampus .

Myllypurossa on neljä tutkinto-ohjelmaa: Tekniikka (8 000), Sosiaali- ja terveysala (4 900), Kulttuuri (1 800) ja Liiketalous (1 700), suluissa opiskelijamäärät. Henkilökuntaa on noin 500.Kiinteistö- ja rakennusalalla opiskelee noin 1 000 nuorta maanmittaustekniikkaa, rakennusalantyönjohtoa, rakennus- ja talotekniikkaa tai rakennusarkkitehtuuria.

Rakennusarkkitehdiksi opiskelu kestää yleensä neljä vuotta, aloituspaikkoja on vuosittain 30. Opinnot sisältävät perusopintojen lisäksi työharjoittelua kolmessa osassa: haalariharjoittelu + suunnittelu-, rakennustuotanto- tai viranomaistyöjaksot, yrityksille tehtävä innovaatiokurssi sekä opinnäytetyö. Kaikki opinnäytetyöt on nähtävissä theseus-verkkopalvelussa: theseus.fi/handle/10024/6.

Yhtenäinen taideteos

Metropolian uuden päärakennuksen suunnittelija professori, arkkitehti Rainer Mahlamäki kertoi, että Myllypuron kampuksen pinta-ala on lähes 60 000 kerrosneliötä. Korkeutta kompleksilla on 48 metriä, mikä vastaa 16-kerroksista asuinrakennusta. Lisäksi maan alla on tilaa 15 metriä. Helsingin kaupungin omistaman rakennuksen hinnaksi muodostui 165 miljoonaa euroa.

Professori Rainer Mahlamäki

Professori Mahlamäki opasti, miten suuren rakennuskompleksin mittakaava pysyi hallinnassa. Kokonaisuus jaettiin neljään osaa ja julkisivuista häivytettiin kerrokset käyttämällä pystylamelleja. Valtava kokonaisuus muodostaa yhtenäisen taideteoksen, kun samoja säle-elementtejä on käytetty myös sisätiloissa. Kompakti rakennus on energiaystävällinen, alumiiniset julkisivulamellit heijastavat liian auringonsäteilyn ja niin edelleen.

Ihailimme avarien aulatilojen kauneutta ja hiljaisuutta. Akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Kiinnostava yksityiskohta on aulaan aukeava ikkuna, josta IV-opiskelijat voivat tutkia talotekniikkaa. Korkeaa aulatilaa reunustavat valkeat kaiteet. Mahlamäki paljasti niiden muotokielen syntyprosessin: koska rakentamismääräykset ovat todella tiukkoja, päädyttiin pitkissä kaiteissa kaksoispinnoitukseen, jotta ne olisivat tarpeeksi tukevia. Nyt kaiteet ovat aulatilojen luonteenomaisimpia yksityiskohtia.

Kerroksia yhdistävä, korkea aula sekä ylimmän kerroksen terassi, josta upeat näkymät aina merelle asti.

Metropolian päärakennuksessa on pyritty neutraaleihin väreihin ja niukkuuteen. Niiden sävyt on kuitenkin tarkkaan harkittu. Mahlamäen kuvaamia ”kirpeitäkin” värejä on käytetty jäsentämässä tiloja ja helpottamassa orientoitumista.

Monitaiturit tutuiksi

Parikymmentä damylaista vieraili keskiviikkoiltana 26.2.2020 arkkitehti Jouni Kaipian ja graafikko Aimo Katajamäen (Aimonomia Oy) työhuoneissa, joissa monitaitureiden osaaminen sai kävijät hyvälle tuulelle.

Jouni Kaipia on maailman matkoillaan vanginnut tunnelmia, ovia, ikkunoita ja seiniä, ihmisten kasvoja ja katseita. Paljon puhuvia ja merkityksellisiä valokuvanäyttelyitä on syntynyt useita.
—-Mahtava kirjasto kielii rakkaudesta kirjoihin. Hänet tunnetaan niin arkkitehtuurioppaiden kirjoittajana kuin monista eleganteista taittotöistä. Hylätyistä käyttöesineistä ja luonnon kaluamista kivistä, puunkappaleista ja simpukoista Joppe on muokannut kiinnostavia installaatioita, jotka kertovat ajan kulusta ja mielikuvituksen rajattomuudesta.

Arkisia esineitä, asetelma Kaipian tyyliin. Arkkitehti Jouni Kaipia oikealla.

Jouni Kaipian asuntoon ja työtilaan voi tutustua tarkemmin ASUN-lehden kahdessa viimeisimmässä numerossa. Kekseliäät sisustusratkaisut pienoismalleineen kietovat kodikkaaseen tunnelmaan.

Seinäpintoja ja puuveistoksia

Graafikkona Aimo Katajamäki kuvittaa niin rakennusten seiniä kuin kirjojakin. Tunnetuin työ lienee Hämeenlinnan maakunta-arkiston graafiset betoniseinät (arkkitehtitoimisto Komonen-Heikkinen). Hän on kirjaillut myös sisätilojen pintoja mm. lastentarhassa

Aimo Katajamäen puisia puhuvia päitä.

Jyväskylässä. Aimon käden jälkeä löytyy Seinäjoen ja Turun kirjastoista. Parhaillaan työn alla on Keski-Suomen sairaalan laajennuksen (JKMM) sisätilojen temaattinen opastejärjestelmä.
—-Aimo Katajamäen puuveistoksia on muun muassa Pikkuparlamentissa, jossa Puun kansa kohtaa kokouksiin tulevat poliitikot ja kansalaiset. —-Työhuoneessa lukuisat puuveistokset luovat jännittävää tunnelmaa. Parivuotinen jakso Arabian tehtailla kouli Aimosta myös keraamikon. Työtilan seiniä koristavat kuljetuslaatikot, joissa suuret keramiikkaveistokset ovat matkanneet näyttelyissä eri puolilla Eurooppaa. Tilaustöiden lomassa Aimo maalaa suuria öljyväritöitä
—-Julisteista saatujen tunnustusten lisäksi Aimo Katajamäki on palkittu niin Grafian Vuoden huiput -tapahtumassa kuin Pallas Athene -palkinnolla. Hänet on nimetty vuoden graafikoksi, ja yhdessä vaimonsa Päivi Meurosen kanssa he ovat saaneet muotoilun valtionpalkinnon.

Nyt damylaisilla oli syy onnitella Aimoa vastikään saadusta palkinnosta Tiedekeskus Heurekan edustalle suunnitellusta taideteoksesta. Musta tuntuu -niminen pyöreä teos syntyi arkkitehti Pentti Kareojan kanssa.

Aimo Katajamäki (oik.) esitteli maalauksiaan ja muita teoksiaan damylaisille.

Damylaiset testasivat lippuhallia

Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin päärautatieaseman lippuhalli oli Damyn Ystävänpäiväksi tyhjennetty myyntitiskeistä ja muista irtokalusteista. Noin sata damylaista olivat testiryhmä upean hallin tulevaisuudelle.
– Lippuhalli oli aikoinaan tehty 3. luokan matkustajien odotus- ja ravintolatilaksi. Nyt halli tulee uuteen käyttöön. Aluksi suunnitteilla on pop-up-toimintaa ja myöhemmin kahvila/ravintola, kertoi Jani Jääskeläinen, VR:n hankepäällikkö.

Uutta sykettä
******

Helsinki Design Weekin perustaja, toimitusjohtaja Kari Korkman.

Maaliskuun alussa lippuhallissa alkaa tapahtua. Kulttuurihalli.fi nettiosoitetta kannattaa seurata.
Nopealla aikataululla lippuhallista tullee Kulttuurihalli ja sinne luodaan kulttuurialan toimijoiden tuottamia tapahtumia.
– Tapahtumia, näyttelyitä, lavaohjelmaa, studioita, kahvila, sosiaalista kanssakäymistä ynnä muuta on luvassa, kuvaili toimitusjohtaja Kari Korkman.

Osaltaan myös DAMY suunnittelee Kulttuurihalliin joitakin tapahtumia vuoden mittaan.

 

DAMYn vuotuinen 6 000 euron lahjoitus osoitettiin uusimuseo-hankkeen viestinnän edistämiseen.

DAMYn 6 000 euron lahjoituksen ottivat vastaan museonjohtaja Jukka Savolainen ja yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen, keskellä DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen kertoi, että valtion kevään budjettiriihen rahoituspäätös on ratkaiseva, mutta museolaiset työskentelevät koko ajan tähdäten vuoteen 2025 ja Etelärantaan. Arkkitehtuurimuseon puolesta lahjoituksen otti vastaan yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen.

Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Petteri Kummala ja eläkkeellä oleva VR:n arkkitehti ja damylainen Pirjo Huvila kertoivat asemarakennuksen alkuvaiheista. Eliel Saarisen suunnittelema rakennus vihittiin vuonna 1919. Monet tahot ovat valinneet sen maailman kauneimpien rautatieasemien joukkoon. Saarinen loi asemasta kokonaistaideteoksen: ulko- ja sisäarkkitehtuurin ja paljon huonekaluja.

Lippuhalli koko komeudessaan. Kuva Tuomas Uusheimo.

******************************************

******************************************

Mukaan vapaaehtoiseksi

Ystävänpäivänä damylaiset tutustuivat Arkkitehtuuri- ja Designmuseoiden vapaaehtoistoiminnan uusiin muotoihin rautatieaseman lippuhallissa.
– Kokeile! kehotti Aki Eerikäinen. – Kun annat aikaasi ja vähän vaivaa, saat takaisin moninkertaisesti – elämäsi rikastuu. Ei tarvitse tietää juuri mitään; sitä varten ovat museon ammattilaiset. Ei tarvitse sitoutua. Kun sopii tulla avuksi, tarjolla on monenlaisia tehtäviä. Olen toiminut mm. opastajana: tervetuloa, tänne takit, täältä alkuun… Kielitaito ei ole kynnys, suomi, englanti ja eleet auttavat pitkälti.
Leena Johansson-Rengen on pitkään toiminut vapaaehtoisena muun muassa vastaanottajana ja opastajana. – Mielenkiintoista tavata ihmisiä, luoda kontaktia museovieraisiin. Voi käyttää kielitaitoa. Saa hyvää mieltä itselle.
Kaija Kärpijoki sanoo, että mukaan kannattaa tulla, jos haluaa iloa elämäänsä. Hän pitää erityisesti lasten ja aikuisten työpajoista.
Heikki Lehtosaaren mielestä hyvä mieli on riittävä palkkio vapaaehtoistoiminnasta. ”Rakkauden toimintaa”, hän heittää huumorilla. Hän kokee olevansa täyttömies, jota tarvitaan ruuhka-aikoina. Ovimiehenä voi tavata niin presidenttejä kuin keitä tahansa.

Vapaaehtoistoiminnasta keskustelivat Heikki Lehtosaari (vas.), Leena Johansson-Rengen, Petteri Kummala, Kaija Kärpijoki ja Leena Svinhufvud.

Designmuseon museolehtori Leena Svinhufvud houkuttaa: tervetuloa upeaan joukkoon! Tarvitsemme lisäkäsiä ohjaamaan tapahtumiin, tervetuloa kanssakulkijaksi. Tarjolla ovat muun muassa Designillat, Designklubit ja Design Vintti. Opastamme alkuun, jutellaan ja ideoidaan tekemistä yhdessä.
Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Petteri Kummala toivoo apukäsiä kuvakokoelman siivoukseen. – Kattoremontin takia arkistomme 3. kerroksen kinodiat on karsittava kaksoiskappaleista vain ytimeen. Kuvia on noin 15 000. Näistä saa yleiskuvan maamme parhaaseen
arkkitehtuuriin. Kuvien digitointi on avun tarpeen seuraava vaihe.
– DAMY toivoo vapaaehtoisia ideoimaan tapahtumia ja vierailuja, hankkimaan esiintyjiä, olemaan avuksi järjestelyissä, ihan käytännön töissä, esittää DAMYn puheenjohtaja Maire Mattinen . – Mieluusti voit tarjota omaa ohjelmaasi, kuten luentoa, musisointia tai muuta
numeroa. Ota yhteyttä!

Lisätietoa:
Designmuseo: leena.svinhufvud@designmuseum.fi
Arkkitehtuurimuseo: petteri.kummala@mfa.fi
DAMY: maire.mattinen@icloud.fi