Kategoria: Muut

DAMYn ekskursio Wieniin 26.–28.4.2019

Jari Jetsosen kuvakooste DAMYn Wienin ekskursiolta

Otto Wagnerin tuotanto oli DAMYn Wienin matkan punaisena lankana. Secession ja vuosisadan vaihteen mielikuvitukselliset sisustukset herättivät hilpeyttä. Linzissä puolestaan ihailimme Heikki ja Kaija Sirenin rauhallista konserttitaloa.

 

Ryhmäkuva damylaisista Otto Wagnerin Postipankissa Wienissä

 

Otto Wagnerin Postipankin 1905 yleisöaula

 

Otto Wagnerin asemarakennus

 

Otto Wagnerin Kirche am Steinhof

 

Ernst Fuchs Museum, Otto Wagner 1886–1889

 

Gustav Klimtin seinäfresko ohjeineen, Museum of Applied Arts/Contemporary Art (MAK)

 

Heikki ja Kaija Sirénin konserttitalo Linzissä (sisäkuva lämpiöstä)

Tulevaisuuden tekemisen museo – me teemme sen!

DAMY Talks 2 keräsi 17.4.2019 reilut 80 osallistujaa Helsingin kaupungintalon uudistuneeseen aulaan teemalla ”Minkälainen on meidän museo”. Toistakymmentä panelistia esittivät näkemyksiään uudesta museokonseptista. Loppulauselma oli ”Me teemme sen”.

Poimintoja puheenvuoroista

Opetushallituksen Ulla Teräs ja Demoksen Outi Kuittinen ovat olleet mukana museon konseptityössä viime syksystä. Työ kiteytyi äsken julkaistuun kirjaseen Tulevaisuuden tekemisen museo. Työhön osallistui yli 250 henkilöä.

Mikä tekee museosta maailman parhaan?
Maailmalta puuttuu arkkitehtuurin ja designin yhdistävä museo

Puhujat korostivat käyttäjälähtöisyyttä, kokemuksellisuutta, uusia esittelytapoja ja uutta teknologiaa.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen toppuutteli: vielä odotetaan valtion ja kaupungin päätöksiä, sitten edetään.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen esitti, että uusi museo on mahdollisuus suomalaisen designin ja arkkitehtuurin ”renessanssiin”, toimia katalysaattorina 50-60-luvun saavutusten jatkoon.

”Minun museoni” -paneelissa pohdittiin museon sisältöä:
mitä, kenelle, miten ja miksi

Jaana Räsänen kertoi Museoliiton tutkimuksesta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielestä nykyiset museot ovat vääränlaisia. He haluavat enemmän historiaa, esille enemmän asioita ja rohkeaa mieleen jäävää tilaa.

Lily Diazin mielestä museon tehtäviä on lisätä hyvinvointia, osallistumista, mukanaoloa ja tarjota alusta oppimiseen ja muistamiseen. Tieto, kokemus ja kommunikaatio ovat onnistumisen edellytyksiä.

– Ulkomaisissa museoissa on huomattavan avarat tilat, joihin mahtuu paljon eri yleisöjä häiritsemättä toisiaan, kertoi Jaana Räsänen. – Ja esimerkiksi uudessa Dundee-museossa koko henkilöstö on todella opiskellut museon rakennusvaiheet ja näyttelyt, sisäistänyt tarinat ja osaa kertoa ne kävijöille elävästi.

”Enemmän kuin museo” -teema pohditutti vaikuttavuutta

– Museo on enemmän kuin käyttäjäkokemus, totesi Ville Tikka. On tutkittava todelliset seuraukset, määritettävä museon yhteiskunnallinen rooli.

– Hyvä arkkitehtuuri on perusoikeutemme, tivasi arkkitehti Eero Lundén. – Iso kysymys on, miten avaudumme muille yhteiskunnallisille alueille. Uusi museo on tilaus sivistävälle keskustelulle. On katsottava moneen suuntaan: menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.
– Arkkitehtuurilla on iso merkitys, verrataanpa Oodia ja vaikkapa Prisma-marketteja. Uusi museo pitää kytkeä elävään urbaaniin ympäristöömme, Lundén korosti.

Mikko Leistin kommentti: pitää antaa tilaa tulevaisuudelle, luotava mahdollisuus muuttua, ei tiukkaan sidottuja tilaratkaisuja.

Tiina Merisalo pohti museon kohderyhmiä: mitä erilaisimmatt ihmiset! Pystyttävä rakentamaan erilaisia vaikuttavuuksia. On muistettava museon perinteiset tehtävät, mutta myös uudenlaiset. Valtakunnallisen vastuumuseon on ratkottava, miten saada koko Suomi mukaan.

– Uuden museon asiakaslupaus ratkaisee menestymisen. Museo on ensi sijassa helsinkiläisille ja muille suomalaisille, Stuba Nikula huomautti. – Samalla ulkomaisetkin kävijät kiinnostuvat. Museoilla on syvällinen tehtävä kuten kirjastoillakin. Oodi kertoo uudesta kirjastolaista ja sen yhteiskunnallisista tavoitteista. Mitä uusi museolaki tavoittelee, sitä on syytä tutkia.

Yleisöä puhututti uuden museon suunnittelun spiraalimaisuus. Valmistelua on tehty vain pienessä piirissä? Museonjohtaja Jukka Savolainen kiisti. Hankkeen valmistelussa ja esittelyissä on ollut mukana lukuisia poliittisia, yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja taiteellisia tahoja ja organisaatioita. Kun on saatu päätös museon toteutumisesta, edessä on laajaa osallistamista.

Tilaisuuden juontaja arkkitehti Esa Laaksonen kiteytti: ”Nyt on tarpeen ylittää kompromissit, aika suunnitella uusi museo intohimolla. Me teemme uuden museon.”

DAMY talks2 -seminaarin ohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote uudesta museosta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kevätkokouksessa vuosikatsaus ja kierros ryhmärakentamistalossa

DAMY ry:n kevätkokous 11.4.2019 nuiji kiinni vuoden 2018 tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja toiminnantarkastajan lausunnon. Tilikauden alijäämä oli -1 621,34 euroa (edellisellä kaudella -3 281,70).

Malta-talon isossa olohuoneessa järjestetään asukkaiden yhteisiä ruokailuja. Nyt siellä pidettiin DAMYn kevätkokous.

DAMYn jäsenmäärä kasvoi vuonna 2018 lähes 60 hengellä. Vuoden aikana järjestettiin 19 tapahtumaa ja vierailua. Museoiden näyttelyjen ennakkoesittelyjä oli neljä. Tapahtumiin osallistui 30–60 jäsentä.

Vuoden 2018 lahjoitus kohdistui Arkkitehtuurimuseon Adoptoi piirustus ´hankkeen tukemiseen.

Kevätkokoukseen As Oy Helsingin Maltan ”olohuoneessa” osallistui 22 damylaista. Kokouksen jälkeen oli vuorossa mielenkiintoisen Maltan esittely.

DAMYn toimintakertomus_2018
DAMY_kevätkokous_110419

Yhteisöllisyyden kerrostalo

Malta Helsingin Jätkäsaaressa valmistui viisi vuotta sitten ja oli ensimmäinen ryhmärakentamisella tehty asuintalo noin sataan vuoteen. Vastaavia hankkeita on nyt virinnyt muissakin kaupungeissa.

Koti kaupungissa -yhdistys keräsi kiinnostuneet, piti pari vuotta suunnittelukokouksia kuukausittain, keräsi osakkaiden toiveet ja tarpeet, vuokrasi tontin kaupungilta, kilpailutti arkkitehtitoimistot, rakennuttajat ym. Rakentaminen kesti puolitoista vuotta. Hanketta edisti se, että osakkaissa oli arkkitehtejä, sisustussuunnittelijoita ja muita alan ihmisiä.

”saunapolku”

Asuntoja 10-kerroksisessa talossa on 61. Ne vaihtelevat yksiöstä loft-asuntoon. Osakkaat saattoivat paljolti vaikuttaa kotiinsa. Erityistä ovat moninaiset yhteistilat: iso olohuone ja suurkeittiö sekä puuhatila ja puutyöhuone katutasossa; kolme saunaa, takkahuone, avara kattoterassi, upea viherhuone ja kodikas ”saunapolku” kattotasolla. Yhteistiloja on 500 neliötä, ja ne toimivat asukkaiden arjessa ja juhlissa.

Yhteisöllisyys on alusta alken korostunut. On asukasfoorumi ja eri toiminnoista vastaavat työryhmät, on toimiva viestintä, on mm. housebändi, kuoro, lukupiiri ja käsityökerho, pidetään yhteisiä juhlia ja kotikonsertteja.

Maltan esittelivät damylaisille arkkitehdit Pirjo Huvila ja Tuula Paalimäki sekä Alvar Aalto -museon pääkuraattori Mia Hupeli – kaikki talon alkuasukkaita!

 

Kuvatekstejä

 

Malta-talon isossa olohuoneessa järjestetään asukkaiden yhteisiä ruokailuja. Nyt siellä pidettiin DAMYn kevätkokous.

 

Ylimmän kerroksen viherhuoneessa ja sen jatkeena saunapolulla on kukoistusta ympäri vuoden.

Näkökulmia museoihin

Arkkitehtuurin päivää vietetään vuosittain 3. helmikuuta Alvar Aallon syntymäpäivänä. DAMY oli mukana ArchInfon, SAFAn, Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -museon järjestämässä juhlassa Kiasmassa. Ohjelmassa oli mm. uuden V&A Dundeen designmuseon esittely.

Tilaisuus antoi paljon eväitä uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota varten – #uusimuseo.

Kansainvälinen vetonaula

Skotlannin V&A Dundeen palkittua designmuseota esitteli museonjohtaja PhilipLong​. Kulttuurihanke elvyttää pienen taantuvan kaupungin elämää. Ennen takapihana ollut rantavyöhyke on nyt viihtyisä ja vetovoimainen.

Museota valmisteltiin pari vuosikymmentä, verkostoja rakennettiin, ja sitä tehtiin tunnetuksi V&A-bussin Design in Motion​​ avulla. Paljon huomiota kiinnitettiin muotoilukasvatukseen ja paikallisiin vahvuuksiin.

Arkkitehti Kengo Kuman suunnittelemasta V&A Dundeen museosta on tullut kansainvälinen vetonaula, jonka välilliset vaikutukset paikallistalouteen ja matkailuun ovat olleet suuria.

Tallinnan Arkkitehtuurimuseon johtaja Triin Ojari​  ​ kertoi, että arkkitehtuuri ja muotoilu on Virossa päätetty yhdistää saman katon alle. Hanke on alussa, perusteellisemmat strategiat ja suunnitelmat vielä puuttuvat.

Arkkitehtuurin perintö

Arkkitehtuurin omistajuus, alkuperäisten piirustusten merkitys ja arkistojen avoimuus nousivat järisyttävällä tavalla esiin The Proposal​ -dokumenttielokuvassa. Synttärikahvien suklaakakku oli nousta kurkkuun, kun jouduimme pohtimaan, voiko kansallisomaisuutena pidetyn rakennusperinnön ostaa rahalla ja sitten sulkea yleisön tavoittamattomiin.

Kansainvälisistä museohankkeista voi lukea lisää esimerkiksi Arkkitehti-lehden numerosta  5/2018, joka on näköislehtenä osoitteessa https://www.ark.fi/reader/3369#page=1

Ystävyys tiivistyy!

Museonystävien yhteinen Ystävyyslataamo-hanke on loppusuoralla. Vuoden pituisessa projektissa on koottu 21 museonystäväyhdistyksen toimintamalleja. Tuloksena on 134-sivuinen Ystävyyslataamo-Työkalupakki, joka sisältää yli 50 esimerkkiä hyvistä käytännöistä.

Koordinaattori Anna Pirvola

– Uskon toimintamallien inspiroivan ja entisestään aktivoivan yhdistysten toimintaa, sanoo hankekoordinaattori Anna Pirvola. – Toivon, että työkalupakkia myös päivitetään jatkossa uusilla innostavilla ideoilla, joita voidaan soveltaa museonystäväyhdistyksissä. Niitä on jo noin 50 ympäri Suomen.

Ystävyyslataamo-työkalupakki on julkaistu sähköisenä kenen tahansa luettavaksi. Se pyritään saamaan kaikkien museoystäväyhdistysten sivuille yleisön luettavaksi.

Museovirasto mahdollisti Ystävyyslataamon toteutuksen Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 avustuksena.

Projektipäällikkö Hanna Lämsä

– Kulttuuriperintövuoden projekteja, tapahtumia ja aloitteita on ollut ympäri Eurooppaa. Suomessa avustusta sai 31 hanketta ja organisaatiota. Suomen pääteema oli osallisuus, kertoi projektipäällikkö Hanna Lämsä Museovirastosta työkalupakin julkistamistilaisuudessa 11.12.2018 Designmuseossa.

– Miten ihmiset saatiin siivoamaan kaupunkia, syömään yhdessä taivaan alla, rahoittamaan hyviä hankkeita mesenaatteina, painamaan ”naapuri/ystävä” nappia…? Yhteismaa ry:n tuottajat Pauliina Seppälä ja Tanja Janicke korostivat uudenlaista osallisuutta ja luovuutta, missä internet on keskeinen innostus- ja tiedonvälityskanava.

– Tehdään yhdessä. Ylhäältä alas sanelu ei enää toimi, vaan aloitteet tulevat alhaalta kansalaisilta. Ihmiset ovat itse tapahtumien tuottajia. He haluavat pop-up-mahdollisuuksia, kevyempää spontaania toimintaa, itsejatkuvuutta, omaa johtavuutta.

  • Tutustu Arkkitehtuurimuseon Mesenaattikampanjaan, joka on esimerkki hyvän hankkeen rahoituksesta.

DAMYn pikkujouluissa keskustelu uudesta Arkkitehtuuri- ja designmuseosta

Kaupunginvaltuutettu, professori Sirpa Asko-Seljavaara kannusti meitä aktiiviseen toimintaan uuden museon aikaansaamiseksi. Hän korosti, että Guggenheim-projektin virheistä kannattaa oppia. Hanke ei voi olla ylhäältä annettu valmis konsepti.

Asko-Seljavaara ei ollut innostunut Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun voittaneesta mustasta museokompleksista ja toivoi, että nyt saadaan paremmin ympäristöönsä sopeutuva rakennus.

Hän varoitti, että on syytä varautua moninaiseen, jopa ristiriitaiseen keskusteluun. Valtuustossa museota varmasti halutaan keskustan sijaan Myllypuroon tai muualle kaupungin laitamille.

Asko-Seljavaara toi juhlaamme pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen, jossa korostetaan, että uuden museon on oltava kansainvälinen ja uutta luova korkeatasoinen museo.

Museonjohtajat Jukka Savolainen ja Reetta Heiskanen kertoivat, kuinka hanke etenee. Tuomas Auvisen johdolla istuu parhaillaan toinen työryhmä, jonka selvitys julkistetaan helmikuun lopussa. He muistuttivat, että kaikkien on syytä aika ajoin vilkaista uuden museon sivustoa #uusimuseo.fi , jossa ovat uusimmat uutiset ja tapahtumat.

Asko-Seljavaara kertoi myös ASKO-säätiön apurahakäytännöistä, joiden avulla on kyetty tukemaan montaa nuorta muotoilijakykyä.

Pikkujouluissa kuultiin Timo Vikkulan musiikkia ja viihdyttiin ystävien kesken.

Designvintti

Mikä on Designvintti  (pdf-tiedosto)

Hannaliisa Hakala (vas.), Leena Svindhufvud ja Wilhelmiina Kosonen

Damylaiset ystävät ja muut kutsutut pääsivät tutustumaan Designmuseon uuteen kolmannen kerroksen Designvinttiin, joka on toiminnallinen näyttelytila museon kokoelmiin kuuluvista esineistä.

♦ Ensimmäisenä on esillä suomalaisen tapettiteollisuuden historia.
♦ 1800-luvulla Suomessa toimi toistakymmentä tehdasta esim Frenckellin ja Sanduddin tapettitehtaat sekä Tilgmannin tehdas, joka valmisti ”Suomalaiset tapetit” malliston.
♦ 1900-luvulla tapettitehtaiden määrä väheni, mutta Sanduddin, Pihlgren ja Ritolan tehtaat toimivat edelleen.

 

Vintillä pääsee tutustumaan ja osallistumaan aitojen museo-objektien tutkimiseen ja tallentamiseen. Designvintti on avoinna näyttelyperiodien aikana.
Tilaisuus oli lämminhenkinen ja kiinnostava. Kiitos ahkeralle työryhmälle ja toteuttajille.

Muotoilua ja arkkitehtuuria

– Loppusyksyn ilopilleri, kaamosajan piriste! kuvaili kuraattori Anna Vihma Designmuseon uusinta näyttelyä damylaisten ennakkoesittelyssä. Itävaltalaissyntyisen Josef Frankin luomukset ovat mitä monipuolisin näyttely; jokaiselle jotakin.

Josef Frankin näyttely kertoo monilahjakkaasta tekijästään. Esillä on arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua, huonekaluja ja tekstiilejä. Svenskt Tenn valmistaa yhä paria sataa kangasta, samoin muhkeita sohvia ja muita kalusteita on yhä tuotannossa.

– Ihminen, mukavuus, viihtyisyys, toimivuus, arki olivat Frankin suunnittelun lähtökohtia. Hän korosti sattumanvaraisuutta ja tyylillistä vapautta. Tyylien moninaisuus ja yksilöllisyys voittivat aikakauden kokonaistaideajattelun, Vihma kertoi.

Jos haluat nähdä eksoottisia kukka- ja lintumaisemia, eri puulajien upotuskuvioita tai vaikkapa käärmeennahkalipaston, Josef Frankin näyttely on avoinna 17.3.2019 saakka Designmuseossa.

DAMYn Tanskan ekskursio 17.–19.5.2018

Linkki Jari Jetsosen tekemään kuvavideoon DAMYn Tanskan ekskursiosta.

Toukokuussa 2018 avattu Blox-monitoimikeskus

Tutustuimme mm. uuteen kulttuurin monitoimitilaan BLOX, Ordrupgaard Museoon sekä Louisiana taidemuseoon. Retkellä näimme mm. Zaha Hadinin, Jørn Utzonin, Arne Jacobsenin, Finn Juhlin ja Bjarke Ingelsin töitä.