Kategoria: Muut

Linnunkoteja rakennusjätteistä

Taiteilija Kaarina Kaikkosen teos ”Pyryharakan pesä” voitti yleisöäänestyksessä Damyn järjestämän tehtävän luoda uutta rakentamisen ylijäämistä. Tapahtuma Damy Talks 3 oli osa Helsinki Design Week Ilmastokoulua 10.9.2019 Helsingin kaupungintalon aulassa. Tapahtuman juontaja arkkitehti Sini Koskinen haastatteli tehtävien lomassa osallistujia.

Leikkimielinen, mutta taustaltaan vakava-aiheinen kilpailu käynnistyi pöydällisestä rakennusjätettä: muoviputkia, johtoja, letkuja, levynkappaleita, laudanpätkiä, liittimiä, sidostarpeita, ruuveja, nauloja, eristysmateriaalia, rautalankaa ja -verkkoa ym. ym.

Aloituspöydän materiaaleissa oli valinnanvaraa.

Taiteilijat ja suunnittelijat valitsivat haluamansa ainekset luodakseen linnunkodin. Ohessa he pohtivat kestävää kehitystä, kierrätystä ja #uuttamuseota.

– Ainekset kerättiin purettavan rakennuksen työmaalta, jonka materiaalista peräti 98 % sopi kierrätykseen, kertoi damylainen Esa Laaksonen.

Kilpailijat kommentteineen

Muotoilija Timo Salli korosti, että on opittava vaatimaan laadukkaampaa ja tyydyttävä vähempään kulutukseen. – Uusi museo voisi tarjota kaikkia kiinnostavaa luovaa puuhailua, leikkiä, yhteisöllistämistä.

Sisustusarkkitehti Sari Anttonen vaatii töissään aina käyttäjälähtöisyyttä. – Nyt mietin, mistä linnut pitävät. Arvostan ekologiaa.

Timo Salli kuvaili teostaan kierrätyssukupolven pesäksi. Sari Anttonen etsii usein poikkeavia muotoja. Softis-pesän hän rakensi lastulevypyörylöistä ja pellavaeristeestä.

Taiteilija Kari Cavén on taidekenttämme johtavia kierrättäjiä; nyt syntymässä oli ”kantti kertaa kantti”. – Luon vahvan rungon. Tulos on linnun turvakoti.

Taiteilija Kaarina Kaikkosen näkemys ohuiden, värikkäiden muoviputkien taivuttelussa oli linnunpesä. – Luovuus on parhaimmillaan leikkiä, hauskanpitoa. Uusi museo voi antaa siihen paikan.

Kari Cavén tunnetaan kierrätysteoksistaan. Tukeva rakennus sai nimekseen linnun turvakoti. Tekstiili-installaatioistaan tunnettu Kaarina Kaikkonen loi iloisen pyryharakan pesän.

Muotoilija Saara Renvall kokosi aineksia, jotka muistuttivat hänen omaa työpöytäänsä. – Olen luova askartelija. Tällainen puuhailu voi edistää kiertotaloutta. Entä jos jätteen keruun korvaisi muilla sanoilla? Työmaalla voisi olla vaikkapa ambassador of materials, arvostettu ylijäämän huoltaja.

Arkkitehti Tuomas Siitoseen vetosivat pienet värikkäät muoviputket. Hän suunnitteli pienen linnun pientä pesää.

Saara Renvallin linnunpesän esikuva lienee hyönteishotelli. Linnut pesikööt mieleiseensä putkiloon. Tuomas Siitonen loi pienenpienen pikkulinnun pesän.

– Enemmän kierrätystä, tiivisti erikoistutkija Delphine Rumo, Aalto-yliopisto. – Rakennus pitää ymmärtää raaka-aineiden pankkina eikä purkumateriaalina. Paikallisten raaka-aineiden käyttö on tärkeää, samoin uudistava, kokonaisvaltainen suunnittelu – enemmän luovuutta ja yhteistyötä!

DAMYn ekskursio Wieniin 26.–28.4.2019

Jari Jetsosen kuvakooste DAMYn Wienin ekskursiolta

Otto Wagnerin tuotanto oli DAMYn Wienin matkan punaisena lankana. Secession ja vuosisadan vaihteen mielikuvitukselliset sisustukset herättivät hilpeyttä. Linzissä puolestaan ihailimme Heikki ja Kaija Sirenin rauhallista konserttitaloa.

 

Ryhmäkuva damylaisista Otto Wagnerin Postipankissa Wienissä

 

Otto Wagnerin Postipankin 1905 yleisöaula

 

Otto Wagnerin asemarakennus

 

Otto Wagnerin Kirche am Steinhof

 

Ernst Fuchs Museum, Otto Wagner 1886–1889

 

Gustav Klimtin seinäfresko ohjeineen, Museum of Applied Arts/Contemporary Art (MAK)

 

Heikki ja Kaija Sirénin konserttitalo Linzissä (sisäkuva lämpiöstä)

Tulevaisuuden tekemisen museo – me teemme sen!

DAMY Talks 2 keräsi 17.4.2019 reilut 80 osallistujaa Helsingin kaupungintalon uudistuneeseen aulaan teemalla ”Minkälainen on meidän museo”. Toistakymmentä panelistia esittivät näkemyksiään uudesta museokonseptista. Loppulauselma oli ”Me teemme sen”.

Poimintoja puheenvuoroista

Opetushallituksen Ulla Teräs ja Demoksen Outi Kuittinen ovat olleet mukana museon konseptityössä viime syksystä. Työ kiteytyi äsken julkaistuun kirjaseen Tulevaisuuden tekemisen museo. Työhön osallistui yli 250 henkilöä.

Mikä tekee museosta maailman parhaan?
Maailmalta puuttuu arkkitehtuurin ja designin yhdistävä museo

Puhujat korostivat käyttäjälähtöisyyttä, kokemuksellisuutta, uusia esittelytapoja ja uutta teknologiaa.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen toppuutteli: vielä odotetaan valtion ja kaupungin päätöksiä, sitten edetään.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen esitti, että uusi museo on mahdollisuus suomalaisen designin ja arkkitehtuurin ”renessanssiin”, toimia katalysaattorina 50-60-luvun saavutusten jatkoon.

”Minun museoni” -paneelissa pohdittiin museon sisältöä:
mitä, kenelle, miten ja miksi

Jaana Räsänen kertoi Museoliiton tutkimuksesta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielestä nykyiset museot ovat vääränlaisia. He haluavat enemmän historiaa, esille enemmän asioita ja rohkeaa mieleen jäävää tilaa.

Lily Diazin mielestä museon tehtäviä on lisätä hyvinvointia, osallistumista, mukanaoloa ja tarjota alusta oppimiseen ja muistamiseen. Tieto, kokemus ja kommunikaatio ovat onnistumisen edellytyksiä.

– Ulkomaisissa museoissa on huomattavan avarat tilat, joihin mahtuu paljon eri yleisöjä häiritsemättä toisiaan, kertoi Jaana Räsänen. – Ja esimerkiksi uudessa Dundee-museossa koko henkilöstö on todella opiskellut museon rakennusvaiheet ja näyttelyt, sisäistänyt tarinat ja osaa kertoa ne kävijöille elävästi.

”Enemmän kuin museo” -teema pohditutti vaikuttavuutta

– Museo on enemmän kuin käyttäjäkokemus, totesi Ville Tikka. On tutkittava todelliset seuraukset, määritettävä museon yhteiskunnallinen rooli.

– Hyvä arkkitehtuuri on perusoikeutemme, tivasi arkkitehti Eero Lundén. – Iso kysymys on, miten avaudumme muille yhteiskunnallisille alueille. Uusi museo on tilaus sivistävälle keskustelulle. On katsottava moneen suuntaan: menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.
– Arkkitehtuurilla on iso merkitys, verrataanpa Oodia ja vaikkapa Prisma-marketteja. Uusi museo pitää kytkeä elävään urbaaniin ympäristöömme, Lundén korosti.

Mikko Leistin kommentti: pitää antaa tilaa tulevaisuudelle, luotava mahdollisuus muuttua, ei tiukkaan sidottuja tilaratkaisuja.

Tiina Merisalo pohti museon kohderyhmiä: mitä erilaisimmatt ihmiset! Pystyttävä rakentamaan erilaisia vaikuttavuuksia. On muistettava museon perinteiset tehtävät, mutta myös uudenlaiset. Valtakunnallisen vastuumuseon on ratkottava, miten saada koko Suomi mukaan.

– Uuden museon asiakaslupaus ratkaisee menestymisen. Museo on ensi sijassa helsinkiläisille ja muille suomalaisille, Stuba Nikula huomautti. – Samalla ulkomaisetkin kävijät kiinnostuvat. Museoilla on syvällinen tehtävä kuten kirjastoillakin. Oodi kertoo uudesta kirjastolaista ja sen yhteiskunnallisista tavoitteista. Mitä uusi museolaki tavoittelee, sitä on syytä tutkia.

Yleisöä puhututti uuden museon suunnittelun spiraalimaisuus. Valmistelua on tehty vain pienessä piirissä? Museonjohtaja Jukka Savolainen kiisti. Hankkeen valmistelussa ja esittelyissä on ollut mukana lukuisia poliittisia, yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja taiteellisia tahoja ja organisaatioita. Kun on saatu päätös museon toteutumisesta, edessä on laajaa osallistamista.

Tilaisuuden juontaja arkkitehti Esa Laaksonen kiteytti: ”Nyt on tarpeen ylittää kompromissit, aika suunnitella uusi museo intohimolla. Me teemme uuden museon.”

DAMY talks2 -seminaarin ohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote uudesta museosta

Ystävyys tiivistyy!

Museonystävien yhteinen Ystävyyslataamo-hanke on loppusuoralla. Vuoden pituisessa projektissa on koottu 21 museonystäväyhdistyksen toimintamalleja. Tuloksena on 134-sivuinen Ystävyyslataamo-Työkalupakki, joka sisältää yli 50 esimerkkiä hyvistä käytännöistä.

Koordinaattori Anna Pirvola

– Uskon toimintamallien inspiroivan ja entisestään aktivoivan yhdistysten toimintaa, sanoo hankekoordinaattori Anna Pirvola. – Toivon, että työkalupakkia myös päivitetään jatkossa uusilla innostavilla ideoilla, joita voidaan soveltaa museonystäväyhdistyksissä. Niitä on jo noin 50 ympäri Suomen.

Ystävyyslataamo-työkalupakki on julkaistu sähköisenä kenen tahansa luettavaksi. Se pyritään saamaan kaikkien museoystäväyhdistysten sivuille yleisön luettavaksi.

Museovirasto mahdollisti Ystävyyslataamon toteutuksen Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 avustuksena.

Projektipäällikkö Hanna Lämsä

– Kulttuuriperintövuoden projekteja, tapahtumia ja aloitteita on ollut ympäri Eurooppaa. Suomessa avustusta sai 31 hanketta ja organisaatiota. Suomen pääteema oli osallisuus, kertoi projektipäällikkö Hanna Lämsä Museovirastosta työkalupakin julkistamistilaisuudessa 11.12.2018 Designmuseossa.

– Miten ihmiset saatiin siivoamaan kaupunkia, syömään yhdessä taivaan alla, rahoittamaan hyviä hankkeita mesenaatteina, painamaan ”naapuri/ystävä” nappia…? Yhteismaa ry:n tuottajat Pauliina Seppälä ja Tanja Janicke korostivat uudenlaista osallisuutta ja luovuutta, missä internet on keskeinen innostus- ja tiedonvälityskanava.

– Tehdään yhdessä. Ylhäältä alas sanelu ei enää toimi, vaan aloitteet tulevat alhaalta kansalaisilta. Ihmiset ovat itse tapahtumien tuottajia. He haluavat pop-up-mahdollisuuksia, kevyempää spontaania toimintaa, itsejatkuvuutta, omaa johtavuutta.

  • Tutustu Arkkitehtuurimuseon Mesenaattikampanjaan, joka on esimerkki hyvän hankkeen rahoituksesta.

Uusia jäseniä DAMY:n hallitukseen

DAMY ry:n syyskokous pidettiin 29.11.2018 Designvintillä Designmuseossa. Mukana oli 30 yhdistyksen jäsentä.

Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin rautatiearkkitehti Pirjo Huvila, arkkitehti, Alvar Aalto Akatemian johtaja Esa Laaksonen, asiakas- ja hankekoordinaattori Anna Pirvola sekä professori, Taideteollisen korkeakoulun ex-rehtori Yrjö Sotamaa.

Hallituksessa jatkavat Leena Maija Hurme, Jari Jeskanen, Jasmine Julin-Aro, Jatta Olin, Merja Reijonen ja Lena Strömberg (varapuheenjohtaja). Maire Mattinen jatkaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja Marina Johansson sihteerinä.

Tulo- ja menoarvio vuodelle 2019 vahvistettiin. Jäsenmaksut pidettiin entisinä: varsinainen jäsen 35 euroa, nuorisojäsen 15 euroa ja kannatusjäsen 2 kategoriaa: henkilöjäsen 100 euroa ja yhteisö/yritysjäsen alkaen 350 euroa. Kunniajäsenyys on maksuton. Toimintasuunnitelma 2019  hyväksyttiin. Painopiste on edistää uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon  #uusimuseohanketta.

Designvintti

Mikä on Designvintti (pdf-tiedosto)

Hannaliisa Hakala (vas.), Leena Svindhufvud ja Wilhelmiina Kosonen

Damylaiset ystävät ja muut kutsutut pääsivät tutustumaan Designmuseon uuteen kolmannen kerroksen Designvinttiin, joka on toiminnallinen näyttelytila museon kokoelmiin kuuluvista esineistä.

♦ Ensimmäisenä on esillä suomalaisen tapettiteollisuuden historia.
♦ 1800-luvulla Suomessa toimi toistakymmentä tehdasta esim Frenckellin ja Sanduddin tapettitehtaat sekä Tilgmannin tehdas, joka valmisti ”Suomalaiset tapetit” malliston.
♦ 1900-luvulla tapettitehtaiden määrä väheni, mutta Sanduddin, Pihlgren ja Ritolan tehtaat toimivat edelleen.

 

Vintillä pääsee tutustumaan ja osallistumaan aitojen museo-objektien tutkimiseen ja tallentamiseen. Designvintti on avoinna näyttelyperiodien aikana.
Tilaisuus oli lämminhenkinen ja kiinnostava. Kiitos ahkeralle työryhmälle ja toteuttajille.

Muotoilua ja arkkitehtuuria

– Loppusyksyn ilopilleri, kaamosajan piriste! kuvaili kuraattori Anna Vihma Designmuseon uusinta näyttelyä damylaisten ennakkoesittelyssä. Itävaltalaissyntyisen Josef Frankin luomukset ovat mitä monipuolisin näyttely; jokaiselle jotakin.

Josef Frankin näyttely kertoo monilahjakkaasta tekijästään. Esillä on arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua, huonekaluja ja tekstiilejä. Svenskt Tenn valmistaa yhä paria sataa kangasta, samoin muhkeita sohvia ja muita kalusteita on yhä tuotannossa.

– Ihminen, mukavuus, viihtyisyys, toimivuus, arki olivat Frankin suunnittelun lähtökohtia. Hän korosti sattumanvaraisuutta ja tyylillistä vapautta. Tyylien moninaisuus ja yksilöllisyys voittivat aikakauden kokonaistaideajattelun, Vihma kertoi.

Jos haluat nähdä eksoottisia kukka- ja lintumaisemia, eri puulajien upotuskuvioita tai vaikkapa käärmeennahkalipaston, Josef Frankin näyttely on avoinna 17.3.2019 saakka Designmuseossa.

DAMYn Tanskan ekskursio 17.–19.5.2018

Linkki Jari Jetsosen tekemään kuvavideoon DAMYn Tanskan ekskursiosta.

Toukokuussa 2018 avattu Blox-monitoimikeskus

Tutustuimme mm. uuteen kulttuurin monitoimitilaan BLOX, Ordrupgaard Museoon sekä Louisiana taidemuseoon. Retkellä näimme mm. Zaha Hadinin, Jørn Utzonin, Arne Jacobsenin, Finn Juhlin ja Bjarke Ingelsin töitä.

 

Timo Sarpaneva Designmuseossa

Professori Timo Sarpanevan näyttely kertoo monipuolisesta lahjakkuudesta graafikkona, muotoilijana ja taiteilijana. Kansainvälistä tunnustusta hän sai alkaen Grand Prix -palkinnoista 1954 ja 1957, Milanon triennaalista sekä näyttelyarkkitehtuurista Milanon ja Montrealin maailmannäyttelyissä.

Lansetti-taidelasit

Näyttelyssä on valtava kokoelma hänen suunnittelemiaan esineitä, esimerkiksi upeat Muranon taidelasit ja kookas ”Ahtojää”, jossa on satoja lasiosia.

Marjatta Sarpaneva kertoo damylaisille miehensä elämästä ja luomistyöstä tiistaina 17.4. klo 17 Designmuseon auditoriossa. Ennakkoilmoittautuminen on päättynyt.

Näyttelyn on kuratoinut Designmuseon Harry Kivilinna, ja näyttelyarkkitehti on Ilkka Suppanen.

Näyttely on avoinna 23.9.2018 saakka.